Osa artikkelin sisällöstä ei ole välttämättä saavutettavissa esimerkiksi ruudunlukuohjelmalla.
EU-jäsenmaat löysivät viikonvaihteen maratonkokouksessa yhteisymmärryksen uudesta budjetista ja koronapandemian vahinkojen korjaamiseen tarkoitetusta elvytysrahastosta. Tässä muutama poiminta suurista summista ja niiden tarkoituksista.
1. Suurin osa säännönmukaista budjettia
Yhteensä huippukokouksessa sovittiin yli 1,8 biljoonan euron eli yli 1 800 miljardin euron kohtalosta. Siitä 750 miljardia euroa sisältyy koronaelvytyspakettiin nimeltä Next Generation EU (NGEU). Kovinta kiistaa jäsenmailla oli juuri elvytysrahaston painotuksista. Tukia oli EU-komission alkuperäisessä esityksessä kaksi kolmasosaa, mutta jäsenmaiden neuvotteluissa osuus putosi 390 miljardiin euroon eli hieman päälle puoleen.
Suurempi ja vielä monimutkaisempi kokonaisuus on EU:n monivuotinen budjetti. Se laaditaan seitsemäksi vuodeksi kerrallaan, ja nyt kokonaissummaksi on tulossa noin 1 074 miljardia euroa. Budjetin on tosin mentävä vielä EU-parlamentin läpi.
2. Budjetin isoimmat erät edelleen maatalouteen ja aluekehitykseen
EU:n monivuotinen budjettikehys on jaettu tällä kertaa seitsemään osa-alueeseen. Eurooppa-neuvoston kokouksessa sovittiin, että koko noin 1 074 miljardin budjetti jakautuu vuosina 2021–2027 näin:
Enimmät osa-alueen Koheesio, kestokyky ja arvot rahoista käytetään koheesioon. Toisin sanoen tuetaan köyhempien jäsenmaiden sosiaalista ja taloudellista kehitystä.
Luonnonvarat ja ympäristö -nimikkeen alla valtaosa euroista menee maataloustukiin. Tähän osa-alueeseen kuuluvat myös ilmastotoimet ja ympäristönsuojelu. Suomi saa esityksessä 400 miljoonaa euroa erillisiä maatalouden kehitystukia.
Vastaavia, erisuuruisia tukia saa myös 14 muuta jäsenmaata, esimerkiksi saarivaltiot Kypros ja Malta kumpikin 50 miljoonaa ja EU:n suurin maataloustuottaja Ranska jopa 1,6 miljardia.
Budjetissa on myös useampiin osiin ulottuvia tavoitteita. Jäsenmaat sopivat muun muassa, että paketin koko menoista 30 prosentin tulee edistää EU:n ilmastotavoitteita. Eurooppaan suuntautuvan muuttoliikkeen hallintaan puolestaan osoitetaan esityksen mukaan varoja budjetin eri osissa.
3. Suomenkin maksut EU:lle nousevat
Budjetti on kooltaan suurin piirtein kuluvan seitsenvuotiskauden tasolla. Jäsenmaita on yksi vähemmän, mutta Britannian poistumista rivistä paikataan maksuja nostamalla.
Yksi suosittu mittari EU-jäsenyyden hyödyistä on niin sanottu nettomaksuosuus eli jäsenmaan EU:lle maksamien maksuja ja unionilta saamien tulojen erotus. Suomella se on ollut viime vuosina keskimäärin puolen miljardin euron luokkaa.
Suomenkin maksujen arvioidaan nousevan nyt noin 100 miljoonalla eurolla vuodessa. Suomi maksaa jatkossakin edelleen EU:lle enemmän kuin saa, mutta suhde paranee hallituksen arvion mukaan Suomen kannalta hiukan.
Tuoreimmat viralliset tiedot nettomaksuista ovat vuodelta 2018, mutta täältä voit lukea, miten Valtioneuvosto on laskenut tulevien seitsemän vuoden nettosaajat ja -maksajat
4. Saksa ja "nuuka nelikko" saavat lisää palautuksia
EU:n suurimmat nettomaksajat ovat Saksa, Tanska, Itävalta, Ruotsi ja Hollanti. Niille luvattiin myös uuden budjettikehyksen yhteydessä alennusta maksuista. Neljä jälkimmäistä tulivat EU-huippukokouksessa tunnetuksi "nuukana nelikkona", joka vaati tiukasti muun muassa tukiosuuden pienentämistä koronaelvytyspaketissa. Niiden jäsenmaksupalautukset nousevat.
+1. Koronaelvytyspaketin suurissa "hyötyjissä" myös nettomaksajia
Tuoreimmat viralliset luvut nettomaksuosuuksista ovat vuodelta 2018, joten tilastossa on mukana on myös jo EU:sta eronnut Britannia.
Nettomaksajiin ovat kuuluneet myös koronapandemiasta pahoin kärsineet Italia ja Ranska. Koronaelvytyspaketin hyötyjäksi niin ikään laskettu Espanjakin jäi vuonna 2018 vain niukasti nettosaajien puolelle.
EU:lta saatuina rahoina mitattuna eniten jäsenyydestään hyötyvät vuonna 2004 unioniin liittyneet Baltian maat, Unkari ja Puola.
Uutista on päivitetty 23.7. klo 9.42: Numerolla 3 merkittyä väliotsikkoa on korjattu. Aiemmin otsikossa luki, että Suomen nettomaksuosuus nousee. Valtioneuvoston arvion mukaan Suomen nettomaksuasema kuitenkin paranee seuraavalla budjettikaudella hieman.
Lue myös: