Fyysinen ja poliittisesti motivoitunut väkivalta poliitikkoja kohtaan on Suomessa erittäin harvinaista. Yle etsi poliittisia väkivaltatapauksia toisesta maailmansodasta tähän päivään.
Esimerkkejä löytyi alle kymmenen. Ne esitellään tämän jutun lopussa.
Keski-Suomen käräjäoikeus käsitteli helmikuussa syytettä, jossa vuonna 1979 syytetään perussuomalaisten vaalipäällikön Pekka Katajan murhan yrityksestä. Teon motiivi on syyttäjän mukaan poliittinen.
Ulkopoliittisen instituutin tutkija Teemu Tammikko on tutkinut poliittista väkivaltaa Suomessa. Hän toteaa teoksessaan Vihalla ja voimalla (Gaudeamus 2019), että fyysinen poliittinen väkivalta ylipäänsä on Suomessa vähäistä ja jokseenkin sattumanvaraista. Tyypillisimpiä tekoja ovat pahoinpitelyt, jotka kohdistuvat erilaisiin vähemmistöihin kuuluviin ihmisiin.
Eniten poliitikkoihin kohdistuneita fyysisen väkivallan tapauksia löytyy kymmenen viime vuoden ajalta. Syynä tulokseen voi olla se, että internetajalta tapausten hakeminen on huomattavasti helpompaa kuin 1990-luvulta taakse päin.
Tammikon mukaan tapaukset ovat yhä niin harvinaisia, että päätelmää väkivallan trendimäisestä lisääntymisestä ei voi tehdä. Sen sijaan niin sanottu sosiaalinen vahingoittaminen on lisääntynyt. Tällä Tammikko tarkoittaa muun muassa sosiaalisen median vihapuhetta.
Fyysisen väkivallan käyttö tulee tekijälleen usein "kalliimmaksi", koska väkivallasta jää yleensä kiinni ja siitä saa rangaistuksen. Tammikko huomauttaa, että esimerkiksi poliittinen retoriikka läpimädästä eliitistä kärjistää ilmapiiriä.
– Jotkut voivat tulkita tämän niin voimakkaasti, että katsovat tarpeelliseksi toimia poliitikkoja vastaan, Tammikko sanoo.
Historian kokemukset vaikuttavat
Helsingin yliopiston poliittisen historian professori Kimmo Rentola arvelee, että vuoden 1918 sisällissodan ja sen jälkeisten vuosikymmenien kokemuksella on merkitystä suomalaisen politiikan väkivallattomuudessa.
– Sisällissodan, Ritavuoren murhan ja Lapuan liikkeen kokemukset olivat lähinnä negatiivisia. Mentaliteetti on ollut sellainen, että sillä tiellä voi tulla arvaamattomia seurauksia, Rentola sanoo.
Väkivallan käyttäminen politiikan välineenä on jo 1940-luvulta lähtien ollut huomiota herättävän vähäistä. Vuonna 1922 murhattu sisäministeri Heikki Ritavuori on yhä Suomen ainoa murhattu ministeri. Lisäksi 1930-luvulla tehtiin muutamia murhia, jotka on liitetty äärioikeistolaiseen Lapuan liikkeeseen.
- Yle etsi arkistoista, mediasta ja kirjallisuudesta toisen maailmansodan jälkeen tapahtuneita poliitikkoihin kohdistuneita väkivallantekoja.
- Mukaan on laskettu tapaukset, joissa poliitikkoon on kohdistettu tai yritetty kohdistaa fyysistä väkivaltaa syystä, joka liittyy politiikkaan.
- On selvää, että kaikkia tapauksia ei löytynyt, sillä kaikista teoista ei ole ilmoitettu poliisille tai medialle.
Kohteena poliitikko, motiivi poliittinen
7.3.1948, Helsinki. Joukko miehiä repi populistipoliitikko Ernesti Hentusen (radikaalinen kansanpuolue) puhujakorokkeelta tuhatpäisen yleisön edessä Rautatientorilla. Hyökkääjät ilmoittivat mikrofoniin, että he keskeyttävät "fasistisen tilaisuuden". Hentusen mukaan hän sai tilanteessa ruhjeita ja hänen vaatteensa repeytyivät.
1.5.1967, Helsinki. SKDL:n puheenjohtaja ja toinen valtiovarainministeri Ele Alenius oli pitämässä vappupuhetta Senaatintorilla, kun tuomiokirkon portaita nousi mies häntä kohti. Parin metrin päässä Aleniuksesta mies otti puukon esiin, mutta järjestysmiehet taltuttivat hänet. Alenius on kirjoittanut tapauksesta muistelmissaan Salatut tiet (Painatuskeskus 1995). Aleniuksen mukaan mies oli Karjalan evakoita ja kantoi kaunaa kommunisteille. SKDL:ssä kommunisteilla oli vahvin asema, joten miehen viha kohdistui Aleniukseen. Vaikka puukkovälikohtaus tapahtui tuhansien ihmisen silmien alla, sitä ei koskaan uutisoitu mediassa. Alenius itse halusi salata tapauksen, koska pelkäsi sen innostavan muita väkivallan käyttöön.
9.4.2011, Oulu. Uusnatsijärjestö SVL:n (myöhemmin PVL) jäsenet jakoivat lentolehtisiä kävelykatu Rotuaarilla, jolla oli meneillään kokoomuksen vaalitilaisuus. Pohjois-Pohjanmaan kokoomuksen järjestösihteeri Timo Turunen otti kuvia vaalitilaisuudesta. Uusnatsit alkoivat vaatia Turusta poistamaan kuvat kamerasta, sillä heidän mielestään Turunen oli kuvannut heitä. Yksi uusnatseista kävi käsiksi Turuseen, ja paikalle kutsuttiin poliisi. Pahoinpitelijä ei irrottanut otettaan Turusesta, ja kaksi muuta auttoi toveriaan. Lopulta poliisi käytti oc-sumutetta ja etälamautinta ja otti kolmikon kiinni. Henkilöntarkastuksessa ilmeni, että miehet olivat pukeutuneet luotisuojaliiveihin. Turunen ei saanut tilanteessa fyysisiä vammoja.
1.6.2011, Helsinki. Keski-ikäinen mies yritti lyödä eduskunnan puhemiestä Ben Zyskowiczia (kok.) Helsingin keskustassa kadulla. Zyskowiczin mukaan mies haukkui häntä "jutkuksi" ja uhkaili. Poliisi tuli paikalle, mutta Zyskowicz päätti olla vaatimatta tekijälle rangaistusta.
19.7.2012, Oulu. SVL:n ydinryhmään ja eniten väkivaltaa käyttävien jäsenten joukkoon lukeutuva Sebastian Lämsä tuli Oulun Setan North Pride -tapahtuman yhteydessä järjestettyyn keskustelutilaisuuteen. Eteisessä hän suihkutti pippurikaasua vasemmistopoliitikko Dan Koivulaakson kasvoille juuri ennen keskustelun alkua. Lämsä oli mukana myös Rotuaarilla vuotta aiemmin tapahtuneessa välikohtauksessa.
13.6.2014, Lahti. Kaksi tuntematonta miestä pahoinpiteli kokoomuksen kansanedustaja Tapani Mäkistä ja erästä kokoomuksen naispuolista eduskunta-avustajaa kadulla kymmenen aikaan perjantai-iltana. Lahdessa oli meneillään kokoomuksen puoluekokous, ja Mäkisen mukaan pahoinpitelijät tunnistivat seurueen puoluekokouksen osanottajiksi. Poliisi tutki tapausta, mutta tekijöitä ei saatu kiinni.
11.4.2015, Helsinki. Eläkeläismies löi Helsingin kaupunginvaltuutettua Timo Raittista (kok.) vaalitilaisuudessa Vuosaaressa. Lyöjä oli suuttunut Raittisen kannasta eräässä kaavoitusasiassa. Lyöjä tuomittiin pahoinpitelystä sakkoihin.
24.3.2019, Vantaa. Soldiers of Odin -logolla varustettuun paitaan pukeutunut, aggressiivisesti käyttäytynyt sipoolaismies lähestyi ulkoministeri Timo Soinia (sin.) Vantaan Korsossa pidetyssä vaalitapahtumassa. Poliisin mukaan mies yritti lyödä Soinia, mutta turvamiehet taltuttivat hänet ennen kuin hän pääsi käsiksi ulkoministeriin. Miestä vastaan on nostettu syyte pahoinpitelyn yrityksestä ja virkamiehen väkivaltaisesta vastustamisesta. Epäillystä poliittisten toimintavapauksien loukkaamisesta syyttäjä teki syyttämättäjättämispäätöksen. Joidenkin silminnäkijöiden mukaan mies huusi tilanteessa "maanpetturi" mutta hän itse kiisti sen esitutkinnassa. Sosiaalisessa mediassa mies julkaisee päivittäin maahanmuuttokriittisiä päivityksiä ja jakaa tunnettujen rasististen toimijoiden nettisisältöä. Syytteitä ei ole vielä käsitelty oikeudessa.
25.3.2019, Helsinki. Noin nelikymppinen mies kävi eduskuntavaaliehdokas Suldaan Said Ahmedin (vas.) kimppuun Itäkeskuksen metroasemalla. Ahmedin mukaan mies tunnisti hänet, solvasi häntä rasistisesti ja repi hänen kädessään olleita vaalimainoksia. Mies myös tönäisi ja löi Ahmedia rintakehään. Poliisin mukaan teon motiivi on todennäköisesti rasistinen ja poliittinen. Tekijä oli tallentunut metroaseman valvontakameraan, mutta hänen kasvoistaan ei saatu kunnollista kuvaa, joka olisi johtanut tunnistamiseen. Yksi epäilty tarkistettiin, mutta hän ei ollut tekijä. Tekijää epäillään lievästä pahoinpitelystä. Tutkinta on keskeytetyssä tilassa.
12.4.2019, Helsinki. Suomen kansa ensin -puolueen tuolloisen puheenjohtajan Marco de Witin kimppuun käytiin Narinkkatorilla. De Witiä pahoinpideltiin myös Tampereella maaliskuussa ja toukokuussa 2018. Jälkimmäisen tapauksen yhteydessä hän syyllistyi itse haitantekoon virkamiehelle. Samassa Narinkkatorin vaalitilaisuudessa 12.4.2019 käytiin myös Suomen kansa ensin -puolueen listan sitoutumattoman ehdokkaan Hannu Sileonin kimppuun. Teko tallentui videolle.
Motiivi tai kohde epäselvä
Seuraavissa tapauksissa on jäänyt epäselväksi joko teon motiivi tai se, kuka tai mikä oli teon varsinainen kohde.
11.11.1954, Helsinki. Psykoosissa ollut Suomen pankin tutkija, tohtori Keijo Alho meni tasan kello 11 valtioneuvoston tiloihin. Siellä hän tapasi muun muassa suojelupoliisin päällikön Armas Alhavan ja sisäministeri Väinö Leskisen (sd.). Alho otti sisäministerin edessä pistoolin esiin, mutta Leskinen sai puhumalla Alhon poistumaan. Pian tämän jälkeen kaksi etsivää meni pidättämään Alhoa tämän kotoa Meilahdesta. Alho avasi tulen, surmasi toisen etsivän ja haavoitti toista. Lopulta hän hyppäsi ikkunasta kadulle, josta hänet otettiin kiinni. Vasta 1990-luvulla presidentin poika Matti Kekkonen ja tutkija Juhani Suomi väittivät julkisuudessa, että tekijän tarkoitus olisi ollut murhata Kekkonen. Heidän mukaansa mielenhäiriön lisäksi Alhon motiivina oli se, että hän piti Kekkosen ulkopolitiikkaa liian myötämielisenä Neuvostoliitolle. Mikään julki tullut uskottava todiste ei kuitenkaan tue väitettä, että kohde olisi ollut Kekkonen. Toisaalta on mahdoton sanoa, kuinka lähellä sisäministeri Leskinen oli joutua väkivallan uhriksi.
Vuonna 1957 Kekkosesta oli jo tullut presidentti. Tällöin Kultarantaa kohti ammuttiin kiväärillä laukaus. Kaukaa ammuttu luoti ei aiheuttanut vaaraa, eikä tekijää saatu kiinni. Julkisuudessa tästäkin tapauksesta on puhuttu Kekkoseen kohdistuneena murhayrityksinä. Mitään todisteita väitteen tueksi ei ole.
30.1.2013, Jyväskylä. Kolme PVL:ään kuuluvaa uusnatsia pyrki sisään Äärioikeisto Suomessa -kirjan (Into 2012) julkistamistilaisuuteen Jyväskylän kirjastossa. Paikalla olivat teoksen kirjoittajista nykyinen opetusministeri Li Andersson (vas.) ja toimittaja-kirjailija Mikael Brunila. Kolmas kirjoittaja Dan Koivulaakso ei ollut paikalla. Ainakin yksi natseista oli pukeutunut suojalaseihin ja suojaliiveihin. Salin ulkopuolella olleet henkilöt estivät kolmikon sisäänpääsyn, jolloin uusnatsikolmikkoon kuulunut Sebastian Lämsä viilsi yhtä estelijöistä puukolla. Puukotettu puolestaan käytti tilanteessa teleskooppipamppua.
Oikeuden mukaan väkivallan aloitti Lämsä. Oikeus tuomitsi hänet puolentoista vuoden ehdolliseen vankeusrangaistukseen muun muassa törkeästä pahoinpitelystä, pahoinpitelystä, poliittisten toimintavapauksien loukkaamisesta ja sen yrityksestä. Mukana tuomiossa oli myös Oulun kaasuisku. Muut uusnatsit sekä kaksi sisäänpääsyn estäneistä miehistä tuomittiin lievempiin rangaistuksiin. Oikeudenkäynnissä ei selvinnyt, mitä kolmikko oli aikeissa tehdä tilaisuudessa ja oliko heidän kohteenaan joku tietty henkilö.
3.12.2016, Imatra. Syyntakeeton mies murhasi kiväärillä Imatran kaupunginvaltuuston puheenjohtajan Tiina Wilén-Jäppisen (sd.) ja paikallislehden toimittajat Katri Ikävalkon ja Anne Vihavaisen Imatran keskustassa. Tekijä itse kertoi teolleen ainoastaan psykoosiin viittavia selityksiä. Hänen itsensä mukaan hän valitsi uhrinsa sattumanvaraisesti.
2.4.2017, Raisio. Keski-ikäinen raisiolaismies tappoi puukolla perussuomalaisten kuntavaaliehdokkaan ravintolan ulkopuolella Raisiossa viikko ennen kuntavaaleja. Tekoa oli edeltänyt ravintolassa kovaääninen väittely, jonka sisällöstä ei ole tietoa. Käräjäoikeus ja hovioikeus pitivät tekoa suunnittelemattomana. Tekijä oli vuonna 2012 puukottanut raumalaisravintolassa toista miestä kasvoihin. Vaarallisuusarviossa tekijällä todettiin päihteiden väärinkäyttöä sekä "vaikea-asteinen persoonallisuuden poikkeavuus". Hovioikeus tuomitsi hänet kahdeksan vuoden vankeusrangaistukseen alentuneesti syyntakeisena tehdystä taposta.
23.3.2019, Helsinki. Reformi-valitsijayhdistyksen eduskuntavaaliehdokas Panu Huuhtanen kuvasi Narinkkatorilla kurdien järjestämää mielenosoitusta ja joutui välikohtaukseen, jossa Huuhtasen mukaan häntä lyötiin muun muassa lipputangolla. Huuhtanen oli kuukautta aiemmin kertonut joutuneensa pahoinpidellyksi niin ikään tilanteessa, jossa hän kuvasi kurdimielenosoitusta. On epäselvää, liittyikö pahoinpitely Huuhtasen tapaan kuvata provosoivasti vai hänen poliittisiin mielipiteisiinsä.
17.7.2020, Jämsä. Perussuomalaisten Keski-Suomen vaalipäällikön Pekka Katajan kimppuun käytiin hänen kotonaan Jämsänkoskella perjantaiaamuna. Kataja on kertonut, että tekijöinä oli kaksi miestä, jotka kysyivät häneltä, onko hän Pekka Kataja. Katajan mukaan miehet myös väittivät, että heillä oli Katajalle lähetys perussuomalaisten puoluetoimistolta. Toinen miehistä löi häntä päähän 20 kertaa jollakin kovalla esineellä niin, mahdollisesti vasaralla. Syyteharkintaan teosta epäiltyinä menivät Jyväskylän kaupunginvaltuutettu Teemu Torssonen sekä hänen poliittinen tutkijansa. Torssosen osalta syyttäjä teki syyttämättäjättämispäätöksen, mutta hänen avustajaansa syytettiin murhan yrityksestä. Syyttäjän mukaan miehen motiivi todennäköisesti kumpusi siitä, että Pekka Kataja oli ollut osallisena Teemu Torssosen eduskuntaaliehdokkuuden estämiseen ja erottamiseen perussuomalaisesta puolueesta.
Muita poliitikkoihin liittyviä tapauksia
Suomen historia tuntee myös poliittisesti sävyttyneitä rikoksia, joissa motiivi on ollut harhainen ja tarkoitus epäselvä. Tällainen oli esimerkiksi vakavasti harhainen ja syyntakeettomaksi todettu mies, joka heitti pommin eduskunnan lasiovien läpi 14.2.1950. Teko tapahtui tiistain vastaisena yönä kello 0.55, joten suoranaisena kohteena tuskin oli kukaan kansanedustajista.
Jotkin tapaukset ovat aluksi näyttäneet dramaattisilta mutta eivät lopulta ole johtaneet konkreettiseen vaaraan. Tällaiseksi poliisi totesi esimerkiksi tapauksen, jossa mies tuli pääministeri Jyrki Kataisen (kok.) luo Turun kävelykadulla 22.10.2012 ja näytti hänelle veistä. Lopulta pääministeri ei vaatinut miehelle rangaistusta, ja tätä sakotettiin vain veitsen hallussapidosta.
Lama-ajan valtiovarainministeri Iiro Viinanen (kok.) puolestaan on kertonut tilanteesta eräänä 1990-luvun joulun aatonaattona. Tuolloin häntä uhattiin ja mahdollisesti kosketettiinkin puukolla Helsingin keskustassa Kolmen sepän patsaalla. Hän selvisi tilanteesta puhumalla.
Poliitikkojen fyysistä koskemattomuutta on loukattu myös varsinaista väkivaltaa lievemmin tavoin. Esimerkiksi 30.11.2015 mies heitti kolaa valtiovarainministeri Alexander Stubbin (kok.) päälle Tampereella. Heittäjä oli edellisissä eduskuntavaaleissa ollut ehdolla kommunistisen puolueen listalla.
29.3.2019 tuntematon mies puolestaan heitti ketsuppia kokoomuksen eduskuntavaaliehdokkaan Petri Rajalan päälle Tampereella.
Päivitys 27.7.2020 klo 11.20: Juttuun on lisätty kohdat kappaleet "23.3.2019, Helsinki" ja "12.4.2019, Helsinki".
Päivitys 3.8.2020 klo 12.05: Lisätty juttuun tapaus "1.6.2011, Helsinki".
Päivitys 10.3.2021 klo 9.25: Lisätty juttuun tietoa Katajan jutun käsittelyn etenemisestä.
Korjaus 27.7.2020 klo 13.36: Poistettu virke "Saman päivän tapahtumista de Wit sai itse tuomion niskoittelusta ja haitanteosta virkamiehelle." Kyseinen tuomio tuli toisessa tilanteessa tapahtuneesta teosta.
Lue lisää:
Luotiliivimiehet häiriköivät Oulussa vaalitilaisuutta
Miehet, jotka johtavat natsiliikettä
Jyväskyläläismiehen laittomaksi epäilty rekisteri listasi tarkasti poliittiset vihamiehet
Veitsimies sanoi Kataiselle: "Minä tulin leikisti tappamaan sinut"
Timo Soinin kimppuun käyneelle miehelle syytteet – useita rikosnimikkeitä