Juvan ajoharjoitteluradan ja sen vieressä seisovan opetushallin kohtalot ovat vaakalaudalla rajusti pudonneiden kävijämäärien takia. Taustalla on vuoden 2018 ajokorttiuudistus, joka sallii liukkaan ajon harjoituksen myös ajosimulaattorilla.
Juvan rata toimii normaalisti vielä elokuun ajan, mutta jatkosta ei ole tietoa. Syyskuussa ajoharjoittelurata täyttäisi 30 vuotta.
Useat ajoharjoitteluradan eteläsavolaiset omistajakunnat olivat valmiita maksamaan osuutensa ajoharjoitteluratasäätiön velasta ja 5 000 euron lisärahoituksesta. Esteeksi rahoituksen toteutumiselle nousi marraskuussa Mikkelin kaupunginhallituksen päätös, jossa rahoitusta ei myönnetty. Päättäjät vetosivat kaupungin heikkoon taloudelliseen tilanteeseen.
Juvan ajoharjoitteluratasäätiön varapuheenjohtaja Ari Nyyssönen ei heitä kirvestä kaivoon, vaan toivoo, että ajoharjoitteluratojen tarpeellisuus huomataan ajokoulutuksessa ja omistajakunnat pohtisivat pian vielä toisen kerran ajoharjoitteluradan rahoitusta.
Ennen uudistusta Juvan radalla kävi vuodessa parhaimmillaan 4000 ihmistä ajamassa, mutta tänä vuonna määrä jää noin 500:aan.
Autokoululaiset valitsevat yhä herkemmin harjoittelun simulaattorilla, ja tämä on johtanut ajoharjoitteluratojen sulkemiseen ympäri Suomea. Esimerkiksi Kiimingissä suljettiin rata vuosi sitten, kun kävijämäärä laski kolmannekseen.
Liikenneturvallisuuden erityisasiantijoiden yhdistyksessä Liikossa uskotaan, että 30 Suomen ajoharjoitteluradasta ainoastaan 5 pärjää nykyisillä säädöksillä. Näistä kaikki sijaitsevat suurten kaupunkien lähellä.
Monelle ajokorttia suorittavalle simulaattorilla liukastelu on säästöasia, mutta Nyyssönen huomauttaa, etteivät kustannukset kasva paljoa, jos ajokokelas kävisi kokeilemassa myös radalla ajoa.
– Puhutaan vain 50 euron lisäkustannuksesta, millä ajokorttia hakeva pääsee radalle. Siihen hintaan kuuluu myös opetushallissa käynti.
Autokoulu saa syyt niskaan, jos inssi epäonnistuu
Vuoden 2018 ajokorttiuudistus aiheutti autokouluissa paljon mietittävää. Ajo-opetuksen määrä laski ja opetussuunnitelmaa täytyi muokata kovalla kädellä. Epäonnistumiset ajokokeissa ovat yleistyneet, mikä on ollut haitaksi autokoulujen imagolle. Liikon hallituksen jäsenen Tommi Surakan mielestä, opetussuunnitelmassa ennen uudistusta ei ollut ylimääräisiä palasia.
– Sitä entistä 18 ajotunnin määrää ei oltu stetsonista vedetty, vaan se katsottiin riittäväksi, jotta kuljettajalle kehittyisi tarvittava taito ja rutiini, että pääsee ajotutkinnosta läpi. Nyt tilanne on se, että ihmiset juoksevat ajokokeissa ja kustannukset kasvavat, Surakka kuvailee.
Uudistuksen jälkeen opetuslupahakemusten määrä tuplaantui. Tämä näkyi heti onnistuneissa ajotutkinnoissa, sillä Liikenne- ja viestintäviraston tutkimuksen mukaan opetuslupalaisen opetuksen saaneet läpäisivät ajokokeen autokoululaisia todennäköisemmin ensimmäisellä yrityksellä. Vuonna 2019 B-kortin ajotutkinnon läpäisi ensiyrittämällä 58 prosenttia autokoulun käyneistä ja 68 prosenttia opetusluvalla koulutetuista.
Autokouluissa ollaan oltu silti huolissaan esiin nousseista tilanteista, joissa opetuslupalaisen taidot tai varusteet eivät ole vastanneet vaatimuksia. Surakka on törmännyt viimeisen vuoden aikana satoihin tapauksiin, joissa inssiä ei voitu edes aloittaa, kun opetuslupalainen ei ole asentanut polkimia oikein.
– Tämä lakimuutos teki sen, ettei sitä opetuspoljinta tarvitse enää katsastaa. Ja kun tutkinnon vastaanottaja sitten koittaa koepäivänä poljinta ja mitään ei tapahdu, niin hän voi vain todeta, ettei tässä mihinkään voida lähteä.
Varovaisesti liikenteeseen, ei rajoja kokeilemaan
Ajokorttiuudistus lähes puolitti autokouluissa vaaditun ajotuntimäärän, mutta Tilastokeskuksen mukaan se ei ole merkittävästi näkynyt 17–20 vuotta täyttäneiden henkilöauton kuljettajien loukkaantumisissa. Vuosien 2017 ja 2019 välillä loukkaantuneiden lukema on pysynyt lähes samana eli hieman alle 270:ssä.
Saman ikäryhmän liikennekuolemissa lukemat ovat sen sijaan heitelleet seitsemän ja viidentoista välillä. Liikenne- ja viestintävirasto kuitenkin huomauttaa, että uudistuksen vaikutuksista voidaan vetää johtopäätöksiä vasta muutaman vuoden päästä.
Traficomin asiantuntija Marjo Immonen haluaa muistuttaa uusia ajokortin saaneita, ettei oppimisprosessi pääty onnistuneen ajokokeen jälkeen. Tärkeäksi vaiheeksi Immonen mainitsee ajankohdan, kun ajoluvan saamisesta on ehtinyt kulua useampi päivä.
– Yleensä se menee niin, että pari ensimmäistä viikkoa itsenäisesti ajaessa kaikki tuntuu hieman uudelta ja silloin voi vähän pelottaa, jolloin kuljettaja pysyy hyvin maltillisena. Sen jälkeen tulee rohkeutta enemmän ja kuljettaja lähtee helposti kokeilemaan omia rajojaan, ja sitten niitä vahinkoja sattuu, Immonen kertoo.
Keventyneestä autokouluvaiheesta Immonen löytää positiivisia puolia. Autokoulun minimituntimäärä sopii parhaiten niille, jotka ovat saaneet hyvän liikennekasvatuksen ja joilla on jo entuudestaan kokemusta ja ymmärrystä liikenteessä ajosta. Jos korttia hakeva aloittaa autokoulun täysin noviisina, ylimääräisten tuntien ottaminen on enemmän kuin suotavaa.
– Ajotunteja kannattaa ottaa se määrä, mikä itsestä tuntuu tarpeelliselta. Jos ihmisellä on tarpeeksi taustaa liikenteessä ajamisesta ja auton käsittelystä, se kymmenen ajotuntia voi olla tarpeeksi. Kaikille sen määrän ei kuuluisikaan riittää. Siihen kannattaa etukäteen asennoitua, että minimimäärä voi ylittyä ennen kokeeseen lähtemistä. Tulee halvemmaksi maksaa ne tunnit etukäteen kuin jälkikäteen.
Korjaus 27.7.2020 kello 13.16: Korjattu ja tarkennettu tietoja kuntien päätöksistä alaotsikossa ja leipätekstissä. Toisin kuin jutussa aiemmin kerrottiin, Mikkelin kaupunginvaltuusto ei lähitulevaisuudessa käsittele Juvan ajoharjoitteluradan rahoitusta.