Poliitikot suhtautuvat nihkeästi entisen oikeuskanslerin Jaakko Jonkan ehdotukselle muuttaa ministerivastuuasioiden käsittelyä.
Jonkan mielestä ministerivastuuasioiden poliittisesta käsittelystä eduskunnassa olisi luovuttava ja syyteharkinnan tekisi valtakunnansyyttäjä tai oikeuskansleri. Jonkan ehdotus vaatisi perustuslain muuttamista.
Nykyinen oikeuskansleri Tuomas Pöysti peesaa Jonkan esitystä.
Keskustan eduskuntaryhmän puheenjohtajan Antti Kurvisen mukaan ministerivastuuasioiden käsittelytavan muuttaminen pitäisi tapahtua vasta pitkällisen harkinnan ja valmistelun jälkeen.
– Keskustassa ajattelemme, että isoja rakennemuutoksia ei aleta tehdä kovin kevein perustein. Tällä hetkellä ei ole tullut ilmi isoja asioita, joiden takia nykyistä tapaa pitäisi muuttaa.
Kurvinen huomauttaa, että järjestelmä, jossa päätöksentekoelin nostaa virkasyytteen valtion johdon toimista, on hyvin tyypillinen monissa muissakin maissa.
Kurvinen kuitenkin sanoo, että keskusta on valmis ”suomalaista oikeusvaltiota vahvistaviin selvityksiin” valtakunnanoikeuden tulevaisuudesta ja ministerivastuuasioiden käsittelystä.
Kun eduskunta tekee päätöksiä oikeudellisista asioista, Kurvinen korostaa sen vaativan jokaiselta kansanedustajalta tolkkua, malttia ja ymmärrystä siitä, että asiaan ei pidä sotkea politiikkaa.
– Silloin kun on kyse syytteestä, jokaisen kansanedustajan pitää tajuta, että siinä ei ole puoluepolitiikalle mitään sijaa.
PS:n Tavio: Muutokset tehtävä huolellisesti
Perussuomalaisten eduskuntaryhmän puheenjohtaja Ville Tavio sanoo arvostavansa ex-oikeuskanslerin pohdintoja korkealle ja näkevänsä hänen ajatuksissaan ”sekä hyvää että huonoa”.
Tavio huomauttaa Kurvisen tavoin, että perustuslain muuttamista vaativissa ministerivastuuasioiden käsittelytavan muutoksissa on noudatettava erityistä varovaisuutta ja huolellisuutta.
Tavio pitää kuitenkin tärkeänä keskustelua siitä, että poliitikkojen rikosvastuuta arvioitaisiin oikeudellisesti puolueettomasti.
– Tätä pohdintaa on hyvä jatkaa, Tavio sanoo.
Ex-oikeusministeri: Nykyjärjestelmä toimii
Myös kansanedustaja, kolmessa eri hallituksessa oikeusministerinä ollut Johannes Koskinen (sd.) suhtautuu Jonkan esittämiin ajatuksiin varauksellisesti.
Koskinen sanoo, että ministerivastuuasioiden käsittelytapa syynättiin tarkasti jo kaksikymmentä vuotta sitten perustuslain kokonaisuudistuksen yhteydessä. Koskisen mukaan tuolloin päädyttiin laajassa yhteisymmärryksessä siihen, että nykyjärjestelmässä on etunsa.
– Etu on se, että ministerin saattamisella rikossyytteeseen on kynnys. Ministereillä on rikoksen osalta ilmeisyysvaatimus ja se, että rikoksen täytyy olla tuottamuksellista eli vahingossa tehtyjä virkarikoksia ei tuotaisi käsittelyyn, Koskinen selittää.
Koskisen mielestä nykymalli on osoittanut historiansa aikana, että epäilykset oikeudellisen prosessin politisoitumisesta ovat turhia.
Koskinen nostaa esimerkiksi 1950-luvun alun niin sanotun Salaputki-jutun. Koskisen mukaan tuolloin SDP:n kansanedustajia kannatti syytteiden nostamista valtakunnanoikeudessa oman puolueensa ministereille.
Ministerin syytekynnyksen laskeminen lisäisi rikosilmoituksia?
Koskisen mukaan tärkeintä on huolehtia siitä, että prosesseja ei lähdetä politisoimaan tutkintavaiheessa eikä varsinkaan eduskuntakäsittelyssä. Pääpaino tulisi olla hänen mukaansa tekojen oikeudellisessa arvioinnissa.
Koskinen huomauttaa, että myös Jonkan esittämässä vaihtoehtoisessa mallissa on olemassa politisoitumisriski: jos nykyisen kaltaista ministerin syytekynnystä ei olisi, tutkintapyyntöjä ja rikosilmoituksia saatettaisiin tehdä kevein perustein.
– Asioiden määrä kasvaisi ja ne olisivat todennäköisesti vähäisiä rikkeitä oikeudelliselta kannalta.
Sen sijaan valtakunnanoikeuden olemassaoloa Koskinen olisi valmis pohtimaan uudelleen.
– Onko se tarpeen näin harvinaisia asioita varten [ministerivastuu]? Voisiko esimerkiksi korkeimman oikeuden ja korkeimman hallinto-oikeuden yhteenmuodostuma olla mahdollinen? Tärkeintä kuitenkin olisi, että kokoonpanossa ei olisi mukana pelkästään rikosoikeuden vaan myös hallinto- ja valtiosääntöoikeuden asiantuntijoita, Koskinen miettii.
Ministerillä on korkeampi syytekynnys
Nykyään ministerien lainvastaisen toiminnan tutkinta eduskunnassa on keskitetty perustuslakivaliokuntaan. Tutkinnan voi saada vireille oikeuskansleri, oikeusasiamies, vähintään kymmenen kansanedustajaa tai muu valiokunta.
Syytteestä päättää eduskunnan täysistunto perustuslakivaliokunnan kannanoton pohjalta.
Ministeriä vastaan voidaan nostaa syyte, mikäli tämä on "tahallaan tai törkeästä huolimattomuudesta olennaisesti rikkonut ministerin tehtävään kuuluvat velvollisuutensa tai menetellyt muutoin virkatoimessaan selvästi lainvastaisesti".
Tämä tarkoittaa sitä, että syytekynnys on tavanomaista korkeampi ja edellyttää selkeää lainrikkomusta.
Ministerivastuuta koskevia syytteitä on käsitelty valtakunnanoikeudessa kaikkiaan vain neljä kertaa.
Aiheesta voi keskustella keskiviikkoiltaan klo 23.
Lue myös: