Valtaosa suomalaisista Euroopan parlamentin jäsenistä katsoo Suomen aseman EU:ssa pysyneen ennallaan, kun yhteisestä elvytyksestä on tehty päätöksiä.
Ylen kyselyssä kymmenen euroedustajaa vastaa, että Suomen asemassa ei ole tapahtunut muutoksia, kolme edustajaa näkee Suomen aseman muuttuneen ja Sirpa Pietikäinen (kok.) löytää perusteita sekä kyllä- että ei-vastaukselle.
Pietikäinen pohtii, että Suomen asema on nyt luonnollisesti vähemmän näkyvä, kun puheenjohtajakausi päättyi viime vuoden lopulla.
Pietikäisen mielestä EU-politiikan tekijänä Suomen aktiivisuus tai profiili ei ole merkittävästi muuttunut.
– Suomi oli pitkään aktiivinen yhteisen vahvan Euroopan rakentaja, koska se palvelee niin yksittäisen kansalaisen kuin pienen valtion etua. Noin reilu kymmenen vuotta sitten tapahtui muutos, jolloin Suomesta tuli enemmän lyhytnäköisesti omien ongelmiensa hoitaja, Pietikäinen kuvaa Suomen EU-politiikan linjamuutoksia.
Pietikäisen mukaan uudenlaisen, kunnianhimoisemman EU-politiikan otteesta oli merkkejä Suomen puheenjohtajakaudella.
– Nähtäväksi jää, kuinka paljon siitä on jäljellä tämän kevään jälkeen, Pietikäinen jättää lopullisen arvionsa vielä auki.
Sarvamaa ja Hakkarainen: Suomen asema on heikentynyt
Kokoomuksen Petri Sarvamaa, vihreiden Heidi Hautala ja perussuomalaisten Teuvo Hakkarainen katsovat EU-politiikkaa hyvin erilaisista lähtökohdista. Kolmikkoa yhdistää kuitenkin näkemys siitä, että Suomen asema EU:ssa on viime aikoina muuttunut.
Sarvamaan vastauksessa heijastuu kotimaassa oppositiossa olevan kokoomuksen viesti.
Sarvamaa tylyttää, että pääministeri Sanna Marinin (sd.) taktiikka huippukokouksessa oli kunnianhimoinen, mutta ei mennyt ihan nappiin.
– Nyt Ranska, Espanja ja Italia paaluttavat Suomen uudelleen "nuukan nelikon" jäseneksi, vaikka sosiaalidemokraatin johtama Suomen hallitus oli asemoinut itsensä viime aikoina sen ulkopuolelle, kokoomuksen Sarvamaa ihmettelee.
Sarvamaa muistuttaa, että EU:n suurissa rahoitusneuvotteluissa ei voi yhtä aikaa yrittää kaksien rattaiden ajamista – ja vieläpä ilman selkeästi ulos viestittyä omaa strategiaa.
– Suomen asema on koronakevään ja sitä seuranneen rahoituskeskustelun seurauksena nyt hiukan heikentynyt, Sarvamaa tuomitsee.
Myös perussuomalaisten Teuvo Hakkarainen arvioi hallituksen EU-politiikkaa opposition silmälaseilla.
– Suomen asema heikentyi entisestään. Jäsenmaksu nousi ja sitouduttiin tietoisesti tuleviin miljardien eurojen tappioihin, Hakkarainen julistaa perussuomalaisten EU- ja eurokriittistä linjaa.
Heidi Hautala: Suomi sai tavoitteensa läpi
Hallituspuolue vihreiden kokenut euroedustaja Heidi Hautala tukee Marinin hallituksen EU-politiikkaa ja kehuu pääministerin johdolla saavutettua neuvottelutulosta.
– Suomi sai keskeiset tavoitteensa läpi ja tuliaisiksi kansallisen ”kuoren” tasapainoiltuaan eri kantojen ja ryhmittymien välillä. Vaikka Suomi yritti pitää etäisyyttä niukkaan nelikkoon, Brysselissä se leimautui sen osaksi tai vähintään säestäjäksi, Hautala huomauttaa.
Hautala patistaa hallitusta kertomaan suomalaisille painokkaasti, että EU ei ole nollasummapeli nettomaksajien ja -saajien kesken, vaan kyse on oikean lisäarvon saamisesta kaikille.
– Uskaltaisiko hallitus puhua voimakkaammin yhteisestä eurooppalaisesta edusta? Hautala heittää haastetta hallitukselle.
Pohjoismaat ja Saksa nähdään parhaina kumppaneina
Ylen kyselyssä suomalaisilta euroedustajilta kysyttiin myös, kenen kanssa Suomen olisi hyvä liittoutua EU:ssa. Hallitus on korostanut, että Suomi ei kuulu mihinkään erityiseen maaryhmään eli blokkiin, vaan liittoutuminen on tapauskohtaista.
RKP:n Nils Torvalds edustaa perinteistä suomalaista ajattelua EU-yhteistyön suunnasta. Torvaldsin mukaan Pohjoismaat ovat perinteisesti olleet Suomen tärkeimpiä yhteistyökumppaneita.
– Ruotsin ja Tanskan nihkeä linja apupakettiin on ehkä vienyt meitä enemmän Saksan suuntaan, Torvalds tulkitsee viime aikojen kehitystä.
SDP:n Miapetra Kumpula-Natri näkee parhaat yhteistyökuviot Pohjoismaiden ja Saksan kanssa.
– Silti arkityössä erilaisissa asioissa löytyy kumppaneita ja yhteisiä tavoitteita eri puolilta Eurooppaa. Samoin myös mepeistä samaa asioita ajavia löytyy eri puolilta, vaikkapa kauppapolitiikassa ja digitalisaatiossa, Kumpula-Natri laajentaa kumppanin etsintää.
Keskustan Elsi Katainen on hallituksen linjoilla ja vastaa, että yhteistyökumppanit vaihtelevat käsillä olevasta aiheesta riippuen.
– On toki selvää, että esimerkiksi Saksan kaltainen vastuulliseen taloudenhoitoon ja EU:n sisämarkkinoiden kehittämiseen perustava euroalueen jäsenmaa on Suomelle tärkeä yhteistyökumppani, Katainen nostaa esille suurimman EU-maan.
"Varpusesta ei ole tuomariksi kurkien tanssiin"
Perussuomalaisten Teuvo Hakkarainen painottaa Saksaa tärkeimpänä kauppakumppanina, mutta häntä ärsyttää Suomen päättäjien "matelu" Saksan edessä.
– Meidän hallituksemme vakuuttelu päättäjien pöydässä istumisesta kuulostaa naurettavalta. Varpusesta ei ole tuomariksi kurkien tanssiin, Hakkarainen puhkuu.
Vihreiden Alviina Alametsä ja vasemmistoliiton Silvia Modig painottavat kumppaneiden hakemisessa yhteistä näkemystä EU:n oikeusvaltioperiaatteesta.
Kokoomuksen Sarvamaa ja SDP:n Eero Heinäluoma nostavat Pohjoismaat–Saksa-akselin rinnalle Ranskan. Henna Virkkunen (kok.) ja vihreiden Ville Niinistö ja Heidi Hautala muistuttavat myös yhteistyöstä Baltian maiden kanssa.
Keskustan Mauri Pekkarinen toivoo yhteistyötä "nuukan nelikon" eli Ruotsin ja Tanskan lisäksi myös Hollannin ja Itävallan suuntaan.
– Saksan ja Ranskan yhteistyössä ei pieniä enää muisteta vanhaan malliin. Siksi Suomen kannattaisi kulkea entistä läheisemmin ”pienten pohjoisten” kanssa samaa tietä, Pekkarinen kuvailee EU:n muuttunutta valtapeliä.
Virkkunen ja Heinäluoma: Päätöksenteko vaikeutunut
Valtaosa suomalaisista europarlamentaarikoista torjuu ajatuksen, että päätöksenteko EU:ssa olisi vaikeutunut, kun kahdella tai kolmella suurimmalla puolueryhmällä ei ole enää Euroopan parlamentissa enemmistöä.
Kahdesta suurimmasta EU-parlamenttiryhmästä löytyy kuitenkin kaksi toisinajattelijaa: kokoomuksen Henna Virkkunen ja SDP:n Eero Heinäluoma.
Virkkusen mielestä päätöksenteko on hieman vaikeutunut. Enemmistön hakeminen vaatii käytännössä joka asiassa paljon työtä.
– Myös korona-ajan etätyöskentely tuo hieman lisää haastetta. Tiukkoja poliittisia vääntöjä olisi sujuvampaa hoitaa kasvotusten, Virkkunen toteaa.
Virkkunen toivoo, että parlamentin takkuisen alkukauden jälkeen tilanne paranisi.
Eero Heinäluoma arvioi, että päätöksenteko on muuttunut jossain määrin hankalammaksi, kun parlamentti on sirpaloitunut. Toisaalta Heinäluoman mukaan suurten ryhmien yhteistoiminta on kehittynyt ja vastuuntunto on lisääntynyt.
– Vuoden kokemuksen perusteella sanoisin, että parlamentissa on yllättävän vahva yhteishenki ja kyky yhteistyöhön yli puoluerajojen, Heinäluoma luottaa päätöksenteon sujuvan.
Perussuomalaisten Laura Huhtasaaren mielestä ongelma on pikemminkin se, että vanhat federalistiset ryhmät eivät halua tunnustaa Euroopan parlamentin kasvanutta eurokriittistä blokkia.
– He pyrkivät eristämään EU-skeptiset epädemokraattisesti kaikesta päätöksenteosta, Huhtasaari tuomitsee.
Lue myös: