Artikkeli on yli 4 vuotta vanha

Ylen Pelasta pörriäinen -kampanja näkyy pihoilla ja kaupungeissa: nurmikot on jätetty leikkaamatta ja niittyjä perustetaan urakalla

Paras aika perustaa niitty on kesän lopussa tai syksyllä.

Lähikuva nurmikosta, jota ei ole leikattu koko kesänä.
Lähikuva nurmikosta, jota ei ole leikattu koko kesänä. Kuvituskuva. Kuva: Marianne Mattila / Yle
  • Marianne Mattila

Kotipihoilla ja julkisilla viheralueilla on jätetty tänä kesänä nurmikot rauhaan. Joko koko nurmikko tai osa nurmikosta on jätetty leikkaamatta.

Tämän huomion ovat tehneet muun muassa Maa- ja kotitalousnaiset, jotka liikkuvat paljon kesäisin ympäri Suomea.

Ylen Pelasta pörriäinen -kampanjan sivustolla yli 12 500 suomalaista on käynyt merkkaamassa jättävänsä nurmikon leikkaamatta tänä kesänä. Yhteensä erilaisia pörriäistekoja on toteutettu jo yli 65 000.

Myös pölyttäjien suosiossa olevat kasvit kiinnostavat. Tämä on lisännyt niittyjen suosiota.

Maa- ja kotitalousnaisilla on meneillään Niityn lumo maisemateko -kilpailu, joka ratkeaa lokakuussa. Kilpailussa valitaan maakunnalliset voittajat ja myös valtakunnallinen voittaja.

– Ilmoittautumisia on jo tullut, vaikka normaalisti maisemateko -kilpailuun herätään vasta viime tingassa. Sekin kertoo niittyjen suosiosta, sanoo yhdistyksen maaseutumaisemasta ja luonnonhoidosta vastaava kehitysjohtaja Leena Lahdenvesi-Korhonen.

Nurmikon leikkaamatta jättäminen säästää rahaa

Kuopiossa nurmikot on leikattu tänä kesänä kuten aikaisemminkin.

Joitakin puistoalueita, kuten Väinölänniemi, on jätetty jo vuosien ajan vähemmälle leikkaamiselle. Hoidossa on siirrytty enemmän luonnonmukaisempaan suuntaan.

Saaristokaupungissa on vähennetty leikatun nurmikon määrää alueen rakentamisesta lähtien.

Kunnossapidettävien alojen määrä kasvaa koko ajan, mutta työhön varattu määräraha pysyy samana. Joten harvempi nurmikonleikkuu säästää myös rahaa.

Kuopiossa on paljon maisemaniittyjä. Esimerkiksi keskeisellä kaupunkialueella niittyjä on yli 50 hehtaarin ala.

Maisemaniityt leikataan alas kerran kesän aikana. Työ alkaa yleensä heinäkuun lopussa.

Pitkästä ruohosta tulee palautetta

Joensuussa, joen länsipuolella, nurmikoita on jätetty leikkaamatta sellaisilta alueilta, jotka ovat kauempana asutuksesta.

Koemielessä leikkaamaton nurmialue jätettiin Teppolan kartanon taakse.

– Nurmi kuitenkin leikattiin, kun alueen asukkailta tuli palautetta, että pitkä ruoho pahentaa allergisia oireita, kertoo kaupungin vastaava puutarhuri Jari Huikuri.

Pitkästä ruohosta tulee palautetta myös punkeista, lehtokotiloista ja hyönteisistä. Jos ruoho kasvaa pitkäksi heinäksi, kaupunkilaiset pelkäävät sen lisäävän rottia ja käärmeitä asuinalueellaan.

Joensuussakin on paikoin maisemaniittyjä esimerkiksi katujen varsilla.

Sadat uudet asiakkaat ovat tilanneet niittykasvien siemeniä

Suomen ainoa isommassa määrin kotimaisia niittykasvien siemeniä tuottava yritys on Suomen niittysiemen Kokkolassa.

– Olemme huomanneet, että Pelasta pörriäinen kampanja saanut ihmiset perustamaan niittyjä, yrittäjä Carl-Axel Schauman kertoo.

Kasvua niittysiementen myynnissä on ollut jo viimeisen kolmen vuoden ajan. Tuhannet uudet asiakkaat ovat tilanneet siemeniä. Tänä kesänä uusia asiakkaita on tullut satoja lisää.

– Tietoisuus siitä, miten tärkeässä roolissa kukkaniityt ovat luonnon monimuotoisuuden säilyttämisessä ymmärretään nykyään paremmin, Schauman sanoo.

Niittykukkia auringossa.
Siemenistä kylvetty niitty Rautavaaralla Pohjois-Savossa. Kuvituskuva. Kuva: Minna Keinänen / Yle

Myös kunnat ja kaupungit ovat aktivoituneet niittyjen perustamisessa. Schauman on huomannut, että usein taustalla on asukkaiden toive saada niitty lähelle kotia.

Viime vuosina myös eri yritykset ovat sponsoroineet niittyjä eri puolille Suomea.

Paras aika perustaa niitty on vasta alkamassa

Paras ajankohta perustaa niitty on juuri alkamassa. Siemenet laitetaan maahan loppukesästä tai syksyllä. Monivuotisten kasvien siemenet tarvitsevat kylmän jakson itääkseen keväällä.

Ohje niityn perustamiseen löytyy Pelasta pörriäinen -kampanjan sivuilta.

– Joskus niittykukkien itämiseen menee aikaa jopa kolme vuotta ja välillä lisäkylvö on tarpeen, Schauman neuvoo.

Siemenet itävät, kun olosuhteet ovat niille sopivat.

Niityn perustaminen vaatii kärsivällisyyttä. Helpoimmalla pääsee, kun hyväksyy niityn kasvuston vaihtelevan vuosittain.

– Kannattaa muistaa, että maassa on jo oma siemenpankki, josta voi vuodesta riippuen lähteä kasvamaan kasveja, joita sinne ei ole kylvänyt. Myös rikkaruohoja, Schauman muistuttaa.

Jätitkö nurmikon leikkaamatta? Perustitko niityn? Onko pihalla nyt enemmän pörriäisiä?

Aiheesta voi keskustella perjantaihin klo 23.55 saakka.

Lue myös:

Kaupunki jätti nurmikentän tarkoituksella leikkaamatta – nyt upealla kaupunkiniityillä kasvaa 27 eri lajia

Sissiniittyjä kylvävät miehet rakastavat luonnonkukkia: "Tämä on halpa harrastus, kerää vähän siemeniä ja viskoo sinne"

Suomalaiskaupungit seuraavat muun Euroopan esimerkkiä – puistojen nurmikoita korvataan niityillä