Artikkeli on yli 4 vuotta vanha

Rokote borrelioosiin valmis viiden vuoden päästä? Tautiin kehitettiin jo 1990-luvulla rokote, mutta kalabaliikki vei sen markkinoilta

Seuraavaksi edessä on kolmas testausvaihe, jonka on tarkoitus alkaa ensi kesänä.

Punkki
Borrelioosiin kehitettiin rokote jo 1990-luvulla. Se jäi historiaan myynnin sakattua. Kuvituskuva. Kuva: Roni Rekomaa / Lehtikuva
  • Johannes Blom

Ranskalainen rokotevalmistaja Valneva on saanut päätökseen borrelioosirokotteen toisen testausvaiheen.

Ensimmäisessä kokeessa rokotteen vaikuttavuutta ja turvallisuutta testattiin noin 560 ihmisellä. Tulokset ovat osoittaneet rokotteen turvallisuuden ja vaikuttavuuden kaikissa annos- ja ikäryhmissä.

Lisää tietoa odotetaan muutaman kuukauden sisällä. Seuraavaksi yhtiö kertoo tuloksia erilaisella rokotusaikataululla.

Kolmanteen vaiheeseen testauksessa on tarkoitus siirtyä ensi vuoden puolivälissä. Tulokset vaikuttavat tällä hetkellä lupaavilta, mutta harvinaisten sivuvaikutusten löytämiseksi testausta pitää tehdä vielä suurilla massoilla.

Valnevan toimitusjohtaja Thomas Lingelbach arvioi Forbesin jutussa tammikuussa, että jos kolmannenkin vaiheen testaukset sujuvat mallikkaasti, rokote voisi tulla markkinoille jo vuonna 2025.

Rokote toimii estämällä spirokeettabakteerien pääsyn verenkiertoon puutiaisen puremasta.

Onko borrelioosirokotteen kehitys pyörän keksimistä uudelleen?

Toistaiseksi borrelioosiin ei ole ollut rokotetta Suomen markkinoilla. Yhdysvalloissa toimiva rokote kehitettiin kuinkin jo 1990-luvulla.

Rokotteen uskottiin aiheuttavan sivuvaikutuksia, kuten nivelreumaa. Vaikka tieteelliset todisteet sivuvaikutuksista jäivät uupumaan, romahdutti kalabaliikki rokotteen myynnin, ja se vedettiin pois markkinoilta.

Väitetyistä sivuvaikutuksista kärsineet ihmiset tekivät joukkokanteen rokoteyhtiöstä.

Samaan aikaan myös rokotevastainen liikehdintä sai tuulta siipiensä alle, kun myöhemmin virheelliseksi todistettu tutkimus väitti sikotaudin sekä tuhka- ja vihurirokkojen torjuntaan käytettävän MPR-rokotteen olleen yhteydessä lasten autismiin.

Punkki sormella.
Puutiainen voi olla pieni ja huomaamaton, mutta kantaa inhottavia tauteja, kuten borrelioosia ja puutiaisaivokuumetta. Kuva: Ranghild Brosvik

Tapausmäärät kasvaneet tasaisesti maailmalla

Kansainvälisesti borrelioositartuntojen määrä on kasvanut viime vuosina. Yksi selitys tälle on se, että puutiaisen uskotaan hyötyvän ilmastonmuutoksesta.

Puutiaiskannat ovat kasvaneet Suomessakin viime vuosikymmeninä. Samalla punkit ovat levittäytyneet pohjoisemmaksi. Talven lyhentyminen kasvattaa myös aikaikkunaa, jonka sisällä puutiaisen puremaksi voi joutua.

Terveyden ja hyvinvoinnin laitoksen borrelioosiseurannan mukaan tapausmäärät ovat kasvaneet 2010-luvulla. Vielä vuosikymmenen alussa tapauksia tuli tietoon vuosittain noin 1500.

Paria vuotta myöhemmin vuosittaisten tartuntojen määrä oli kiirinyt jo yli kahdentuhannen. Yhdysvalloissa noin 300 000 ihmisen arvioidaan sairastuvan tautiin vuosittain.

Borrelioosi on bakteeri-infektio, joka voi hoitamattomana myöhäisvaiheessaan aiheuttaa moninaisia oireita, kuten esimerkiksi kasvohermohalvausta ja sydän-, iho- tai niveloireita.

Korjaus 30.7. klo 14.25: Korjattu lyöntivirhe. Rokote voisi valmistua vuonna 2025, ei 2015.

Lue myös:

Puutiaisaivokuume ja borrelioosi menevät sekaisin

Perinteinen punkkisyyni on yhä paras tapa torjua borrelioosia – "Lapsilla varsinkin hiusten alue on syytä tarkistaa usein"