Kolmasosa ravintolisistä todetaan Tullin elintarvikevalvonnassa tavalla tai toisella määräysten vastaisiksi. Useimmiten ongelmat liittyvät pakkausmerkintöihin.
– Niissä voi olla kiellettyjä ravitsemus- tai terveysväitteitä. Kerrotaan, että tuote vaikuttaa ihmisen terveyteen jollakin lailla, mutta väite ei ole lainsäädäntömme mukainen, Tullin valvontaosaston tuoteturvallisuuspäällikkö Jonna Neffling selventää.
Terveysväittämiä (Ruokavirasto) voi esittää vain siinä tapauksessa, jos väitteestä on hyväksytty tieteellinen näyttö.
Ravintolisiä saa markkinoida ainoastaan Euroopan elintarvikeviranomaisen arvioimilla ja Euroopan yhteisön hyväksymillä ravitsemus- tai terveysväittämillä (Fimea).
Kiellettyä markkinointia ei saa naamioida omiksi tai kuluttajien käyttökokemuksiksi.
– Ravintolisissä pakkausmerkintävaatimuksia on paljon, ja siksi myös merkintävirheitäkin todetaan paljon, Neffling toteaa.
Ravintolisä on elintarvike, ei lääke
Ravintolisiin ja niiden kyseenalaiseen markkinointiin liittyvää keskustelua on käyty sosiaalisessa mediassa kuluttajien parissa jo pitkään. Tuoteryhmä tuottaa päänvaivaa myös sitä valvoville tulliviranomaisille.
Ravintolisien valikoima on suuri. Koska erilaisia tuotteita – esimerkiksi pillereitä, poretabletteja, öljyjä ja veteen sekoitettavia jauheita – on paljon, ovat myös ongelmat moninaisia.
– Tuotteita on todellakin laidasta laitaan ja tuotteet voivat koostua melkein mistä vain, kertoo Neffling.
Ravintolisät ovat elintarvikkeita, eivät missään nimessä lääkkeitä, ja kuuluvat siksi Tullissa normaalin valvonnan piiriin.
Ongelmia löytyy myös pakkausten sisällöstä.
– Vakaviakin ongelmia on, tuoteturvallisuuspäällikkö Jonna Neffling pohjustaa.
Nefflingin mukaan tuotteissa on havaittu Tullin laboratoriokokeissa korkeita raskasmetallipitoisuuksia, lääkeaineita, kiellettyjä kivennäisaine- tai vitamiiniyhdisteitä, mikrobiologisen laadun ongelmia, liian korkeita pitoisuuksia vitamiineja tai kivennäisaineita sekä luvatonta säteilytystä.
Elintarvikkeessa saa olla vain harvoissa tapauksissa lääkeaineita, ja määrät ovat hyvin rajattuja. Esimerkkinä tästä on melatoniini.
Selkeitä lääkeaineita, kuten sildenafiiliä, eli kauppanimeltään viagraa, on löydetty Nefflingin mukaan miehille suunnatuissa ravintolisissä, joilla väitetään olevan vaikutus erektioon. Lääkeaineita on löydetty myös entsyymivalmisteista, joilla väitetään olevan vaikutus ruuansulatukseen.
– Joka vuosi joissakin ravintolisissä todetaan myös lääkkeellisessä käytössä olevia ja lääkeluettelosta löytyviä rohdoskasveja, Neffling kertoo.
"Ongelmia löytyy joka lähtöön"
Tuotteista tehdään riskinarviointi ja sen perusteella niistä otetaan pistokokeena valvontanäytteitä.
– Ravintolisiä hylätään Tullin elintarvikevalvonnassa varsin paljon verrattuna moniin muihin tuoteryhmiin. Tämä selittyy juurikin laajalla tuotevalikoimalla jolloin myös erilaisia ongelmia löytyy joka lähtöön, Neffling kertoo.
Suomessa ravintolisiä jälleenmyyviä yrityksiä, kuten muitakin elintarvikealan toimijoita, valvovat kunnalliset elintarvikevalvontaviranomaiset. Tulokset merkitään kaupoista ja ravintoloista tuttuun Oiva-raporttiin.
Ruokavirasto ohjaa valvontaa, muttei tutki tuotteita ennen niiden päätymistä markkinoille. Myynnin aloittamisesta tulee tehdä ainoastaan ravintolisäilmoitus. Ruokavirasto, tai mikään mukaan taho, ei ole siis virallisesti hyväksynyt yhtäkään ravintolisää Suomen markkinoille.
Maahantuojien tietämyskin heikolla pohjalla
Valvonnassa hankaluutena on se, etteivät kaikki ravintolisää muistuttavat tuotteet välttämättä täytä ravintolisän määritelmää (Fimea), jolloin niihin ei myöskään sovelleta samoja vaatimuksia esimerkiksi raskasmetallien raja-arvojen osalta.
– Markkinoilla on esimerkiksi erilaisia viherjauheita ja siitepölyvalmisteita, joiden luokittelu voi olla hankalaa. Kuitenkin esimerkiksi siitepölyvalmisteista on todettu korkeita lyijypitoisuuksia, Neffling sanoo.
Tuoteturvallisuuspäällikön mukaan valvonnan kulmakivi on, että tuote on luokiteltu oikein, jolloin siihen voidaan soveltaa oikeita lainsäädännön vaatimuksia.
– Valitettavasti myöskin maahantuojien tietämys elintarvikkeiden oikeasta luokittelusta on joskus heikkoa, hän sanoo.
Satojen kappaleiden tuote-eriä
Tarkkoja tilastoja ravintolisien tuontimääristä ei ole olemassa. Arvion mukaan Suomeen tulee vuosittain 300–500 kaupallista tuontierää. Yhdessä tuontierässä voi olla jopa satoja tuotepakkauksia.
– Kaupalliset tuontierät ovat siis kooltaan kohtuullisen suuria, Neffling sanoo.
Yritysten ravintolisätuonnissa tuontimaina painottuvat USA ja Norja. Tilastoissa näkyvät myös muut EU-maat ja Kiina.
Yksityishenkilöiden tekemiä tullauksia on joidenkin selvitysten mukaan yli kaksinkertainen määrä verrattuna kaupallisiin tullauksiin. Yksityisten tuontierät ovat maltillisia, mutta niihinkin liittyy omat ongelmansa.
Tulli muistutti pari vuotta sitten kampanjassaan, että kun kaukomailta ostettu ravintolisä sisältää muuntohuumetta ja laturi polttaa talon, vastuu on ostajalla.
– Kaupallisessa tuonnissa tuotteista ei ole paljastunut huumausaineita, Neffling kertoo.
"Valitettavasti ongelmallisia tuotteita pääsee todennäköisesti myös kuluttajille"
Nefflingin havaintojen mukaan samojen ongelmien parissa painivat monet muutkin elintarvikkeiden parissa työskentelevät viranomaiset.
– En ihmettele, jos yksittäiset ravintolisiä tilaavat kuluttajatkin kokevat hankalana päästä kärryille siitä, onko tuote oikeasti terveydelle edullinen, vaiko ei. Huomioitavia asioita on niin paljon, Neffling toteaa.
Hänen mukaansa ravintolisien entistä tarkemman syynäämisen ja testaamisen lisäämisestä on keskusteltu Tullissa. Työnsarkaa riittää.
– Mikään viranomaisvalvonta ei tietenkään tavoita kaikkia määräysten vastaisia elintarvikkeita, ei myöskään ravintolisiä. Valitettavasti ongelmallisia tuotteita pääsee todennäköisesti myös kuluttajille, mutta maahantuojalla on aina vastuu, että tuote täyttää määräykset.
Samoja virheitä vuosittain
Tullin läpi kulkevat paketit heijastelevat aikaansa.
– Kun fitness-innostus alkoi, Tullinkin elintarvikevalvonnassa näkyi paljon proteiinituotteita ja ravintolisiä, jotka liittyivät siihen kulttuuriin, Neffling kertoo.
Vaikka Fitness-buumin terävin huippu ja sen mukanaan tuoma ravintolisähuuma on Nefflingin havaintojen mukaan tasoittunut hiljattain, Suomen rajojen yli tulee jatkuvasti paljon ravintolisätuotteita, joissa näkyvät taas uudet trendit.
– Tällä hetkellä tilanne on aika rauhallinen. Samoja virheitä ja ongelmia on havaittu kuin aikaisempina vuosinakin.
Edit 3.8.2020 klo 14:58 Tarkennettu alkuperäistä otsikkoa ja lisätty kuvatekstiin maininta, että elintarvikkeiden kuten myös ravintolisien markkinoille tuominen ei lainsäädännön mukaan tarvitse viranomaisen hyväksyntää.
Lue lisää aiheesta: