Kun puhutaan potentiaalisista Stanley Cup -mestariehdokkaista, jotka lentävät edelleen jossakin määrin niin sanotusti tutkan alla, esiin on pakko nostaa Philadelphia Flyers. Sanotaan se nyt heti suoraan: tällä Flyers-ryhmällä on kaikki eväät marssia loppuun saakka, eikä tämän toteaminen ole haihattelua.
Tampa Bay ja Boston idästä sekä St. Louis lännestä on nostettu suurimmiksi mestarikandidaateiksi. Näin se toki onkin, mutta itse heitän Philadelphian tähän samaan isokenkäisten sarjaan. Tällä laadukkaalla, tasapainoisella ja syvällä Flyers-ryhmällä ei voi olla mitään muuta tavoitetta kuin nostella lokakuussa Lord Stanleyn pystiä.
Kun koronapandemia keskeytti NHL-kauden maaliskuussa, Flyers oli koko NHL:n kuumin joukkue yhdeksällä voitolla kymmenestä viime ottelusta. Kun kiekko saatiin viikonloppuna pitkän tauon jälkeen taas jäähän, mietin, pystyisikö Philadelphia jatkamaan siitä, mihin reilut neljä kuukautta sitten jäi.
Vastaus saatiin aikaisin maanantain puolella: kyllä pystyi.
Flyersin esitys suursuosikki Bostonia vastaan oli mykistävän tyly: jämäkkä ja tiivis vieraspelaaminen johti selkeään 4–1-voittoon.
Leveys riittää
Vaikka Flyersin kokoonpanosta ei löydy supertähtiloistoa monen muun joukkueen tapaan, tasapainoa siltä löytyy enemmän kuin monelta kilpakumppanilta. Philadelphialla on riveissään kaikkea sitä, mitä Stanley Cupin voittamiseen on perinteisesti tarvittu alkaen hyvästä maalivahdista. Carter Hart, 22, on osoittanut kypsyytensä NHL-maailmassa poikkeuksellinen nuorella iällä.
Philadelphian pelaajat eivät kamppailleet tällä kaudella pistepörssin voitosta, mutta siitä ei ole "veljellisen rakkauden kaupungissa" kysymyskään. Kysymys on joukkuepelistä, tasapainosta ja voittamisesta.
Claude Giroux, Jakub Voracek, Sean Couturier, Kevin Hayes, Travis Konecny ja Scott Laughton – esimerkkeinä – tekevät valtavan paljon oikeita asioita joka ilta nimenomaan voittamisen näkökulmasta. Toisaalta hyökkäyskaluston pohja on rakennettu samaan aikaan erinomaisen leveäksi.
Harvalta joukkueelta löytyy kolmosketjusta 19 maalin pelaaja James van Riemsdykin tapaan. Siirtotakarajalla Montrealista hankittu, sunnuntaina maalinkin tehnyt, Nate Thompson on puolestaan kokeneena ja nöyränä hiekkapaperipelaajana fantastinen lisä joukkueen nelosketjuun.
Ymmärryksen Flyersin syvyydestä saa, kun kurkkaa pelaajia kokoonpanon ulkopuolella. Esimerkiksi Andy Andreoff, Joel Farabee tai Morgan Frost tuovat joukkueeseen tarvittaessa aidon lisäarvon. Tai pelaavan kokoonpanon ulkopuolelle jäänyt puolustaja Shayne Gostisbehere.
Todella harvalla joukkueella istuu lehdistökatsomossa tämän tason pelimiehiä.
Eikä pidä silti antaa itsensä joutua harhaan: Flyersilta löytyy taitoa ja ratkaisuvoimaa riveistään. Esimerkiksi venäläispuolustaja Ivan Provorov on yksi näyttävimmistä ja dynaamisimmista uuden sukupolven kiekollisista pakeista liigassa. Voracek pyörittää edelleen peliä kuin Raimo Helminen konsanaan ja niin edelleen.
Silti kyse on ennen muuta todella laadukkaasta ja tasapainoisesta joukkueesta. Katsokaapa, ketkä tekivät Bostonia vastaan maaleja. Michael Raffl, Nate Thompson, Philip Myers ja Scott Laughton. Giroux, Voracek ja liigan kenties paras puolustava hyökkääjä Sean Couturier keskittyivät aiheuttamaan Bostonin superketjulle tehotilastoon lukeman -7.
Tämä on tyypillistä Philadelphiaa kaudella 2019–20 – joukkuepeliä.
Vigneault menestyy
Flyersin suuri vahvuus onkin juuri siinä, miten se pelaa. Tämän kauden Philadelphia on äärimmäisen sitoutunut yhteisen hyvän eteen. Tästä todisteena toimii tiivis viisikkopeli sekä laadukas oman alueen puolustuspeli. Sen maalia kohti lauottiin runkosarjassa keskimäärin alle 29 kertaa ottelussa, vähiten koko liigassa.
Natural Stat Trick-sivuston mukaan tasaviisikoin joukkue antoi runkosarjassa viidenneksi vähiten maalipaikkoja. Kun näihin tosiasioihin yhdistetään vielä erinomainen maalivahtipeli, käsillä on sapluuna, joka mahdollistaa menestymisen myös ratkaisupeleissä.
Eikä tämä toisaalta yllätyksenä tule. Flyers-luotsi Alain Vigneault on menestynyt aina, minne on mennytkin. Vancouverissa Vigneault oli kakkoskierroksella kahdesti ja Stanley Cupin loppuotteluissa kerran. New Yorkissa Rangersin kanssa konferenssin finaaleissa kerran ja Stanley Cupin finaaleissa kerran.
Quebecissa syntynyt Vigneault, 59, tunnetaan pedanttina luotsina, joka on aina osannut valmistaa joukkonsa huolellisesti. Siitä kypsä esitys sunnuntaina oli viimeisin osoitus, maaliskuun momentum ei ollut kadonnut mihinkään. Flyers on siis myös erinomaisesti valmennettu joukkue.
Kypsää peliä
Sunnuntain esitys oli oiva näyttö myös joukkueen kypsyydestä. Siinä, missä nuoremmatjoukkueet Edmontonin ja Vancouverin tapaan olivat avausotteluissaan täysin unessa, Flyers oli valmis ensimmäisestä vaihdosta alkaen. Philadelphia onkin erinomainen sekoitus iän tuomaa kokemusta ja nuoruuden intoa.
Monet joukkueen tärkeistä pelaajista ovat kokeneita, mutta silti alle kolmekymppisiä. Samaan aikaan pukukopin isähahmot Giroux, Voracek tai Stanley Cupin Washingtonissa voittanut Matt Niskanen ovat vasta hieman yli kolmenkymmenen. Eikä kolmekymmentä ole vielä mitään.
Niin paljon kuin NHL:ää markkinoidaankin nuorten miesten liigana, pudotuspeleissä soihtua viedään edelleen kokemuksella. Flyers on juuri oikeassa tilassa haastaakseen Stanley Cupista tosissaan. Tämä joukkue tietää, mitä pudotuspelit vaativat ja sen näköistä Flyersin peli oli jo maaliskuussa.
Ja mikä parasta, Flyers pääsee syksyyn vailla paineita. Tampa Bay kantaa valtavien menestyspaineiden lisäksi harteillaan taakkaa edellisten pudotuspelikeväiden kompuroinneista, ja Boston kahdesta peräkkäisestä finaalitappiosta (2013, 2019). Flyersin ympärillä kaikki tuntuu juuri nyt olevan positiivista ja nousujohteista.
Sellaisesta ilmapiiristä on usein ponnistettu isoihin tuloksiin.
Lue myös: