Artikkeli on yli 4 vuotta vanha

Kyllä suomalainen mies puhuu ja pussaa – Teatteriohjaaja Eino Saari sukelsi miesten kosketuksiin ja haltioitui

Oman lapsen märkä pusu. Rakastetun ihon lämpö. Kuolevan äidin kädenpuristus. Niistä muodostuu suomalaisen miehen kosketusmaisema.

Eino Saari, teatteriohjaaja ja kirjailija
Teatteriohjaaja ja esikoiskirjailija Eino Saari kiinnostui ottamaan selvää miesten kosketuskokemuksista. Kuva: Markku Pitkänen / Yle
  • Paula Tiessalo

”Miten vaikee issää on halata... Sitä oon nyt opetellut. Isä sävähtää. Että mitä sinä nyt? Kun ei oo koskaan aikaisemmin halattu.” (Matti)

Kosketuksen ikävä nousi vahvasti esiin, kun teatteriohjaaja Eino Saari alkoi kerätä suomalaisten miesten kokemuksia kosketetuksi tulemisesta ja toisten koskettamisesta. Viidenkymmenen miehen kertomuksista jalostui ensin dokumenttiteatteriesitys ja nyt Saaren esikoiskirja Miehen kosketus.

Projektin alkaessa hieman alle 40-vuotias Saari epäili, että miehiä olisi hankala saada vapautuneesti puhumaan näin henkilökohtaisesta aiheesta.

– Lähdin liikkeelle aika ennakkoluuloisena ja jännittyneenä. En ollut vapaa ehkä kaikkein keskeisimmästä suomalaisiin miehiin liitetystä myytistä, eli ajatuksesta että mies käsittelee tunteensa yksin nikkaroimalla linnunpönttöä autotallissa, kuvailee Eino Saari.

Myytti mureni hyvin pian ensimmäisten kohtaamisten myötä. Miehistä kuoriutui taitavia omien tunteittensa tulkkeja. Saari kertoo olleensa suorastaan haltioitunut siitä tavasta, jolla miehet sanoittivat ja selittivät elämänsä vaikeitakin kokemuksia.

Isän kosketuksen ihanuus ja ikävä

Suuri osa haastateltavista koki ainakin jonkin verran kärsineensä ahtaasta tai muuten haitallisesta perinteisen miehen mallista. Saari kuuli kertomuksia kovasta kurista, siitä kuinka kosketus tuli lähinnä "isän kädestä" ja oli kaikkea muuta kuin hellää.

Moni keski-ikäinen tai vanhempi mies muisteli lämmöllä isovanhempiaan, jotka kaiken työn ja puuhastelun lomassa ehtivät silittämään pikkupojan päätä tai ottamaan polvelle ratsastamaan.

Monen miehen puheessa isyys ja vanhemmuus nousivatkin kosketuskertomusten keskiöön. Yksi teema kertomuksissa toistui kerta toisensa jälkeen.

– Miehet muistivat loppuelämänsä ajan erityisesti oman isän läheisyyteen liittyvät hetket, silloin kun sitä läheisyyttä sai.

Kuolemansairasta äitiään hoitava Joel kokee koskettamisen olevan silta nykyisyydestä tulevaisuuteen, jossa äitiä ei enää fyysisesti ole.

”Kun äiti kuolee, hänen vaikutuksensa minun elämässäni lakkaa. Mutta ruumiini muistaa hänet. Ihoni ei unohda. Se on tavallaan tanssia. Kosketuksen kautta minä ilmaisen sitä tunnettani. Voin levätä ja viipyä siinä. Ja siihen hän rauhoittuu. Sen hellyyden ansiosta pärjään loppuelämäni.” (Joel)

Omia lapsiaan moni mies pyrkii koskettamaan enemmän ja hellemmin kuin oma isänsä teki.

Kosketusten muisto korostuu, jos niitä ei enää tule lisää. Riitaisassa avioerossa lapsestaan eroon joutunut Leo herkistyy kertomaan vuosien takaisista arkisista hetkistä:

"Vaikka silloin jotkut jutut saattoi olla mitättömän tuntuisia, pyyhkäiset vaikka... sulanutta lunta pois poskelta, niin eron jälkeen tämmöisen muistaakin sitten millisekunnin osissa, miten se kosketus menee." (Leo)

Eino Saari, teatteriohjaaja ja kirjailija
Miehiin liitetetty myytti vankkumattomasta vahvuudesta voi tuntua ahtaalta. Kuva: Markku Pitkänen / Yle

Rakastetun kosketus

Rakkaussuhteissa koskettaminen saa eroottisia sävyjä. Eino Saaren kohtaamat miehet puhuivat suorituspaineista ja epävarmuudesta, mutta myös huimista onnen ja nautinnon hetkistä rakastetun iholla.

Rakastetun kanssa yksi kosketus voi kertoa miehen tunteista enemmän kuin sata sanaa.

"Puhun Liisan kanssa eri kosketuskielellä kuin kenenkään muun. (...) Ihomme ymmärtävät toisiaan. Se on ehkä kauneinta mitä voi löytää." (Marcos)

Vaikeinta suomalaiselle miehelle tuntuu olevan toisten miesten ystävällinen koskettaminen. Vaikka suomalainen kosketuskulttuuri on viime vuosikymmeninä avartunut ja ystävien halaaminen on jo varsin yleistä, kummittelee homoksi leimaantuminen yhä poikien ja miesten välisen kosketuksen yllä.

Myös kirjailija itse on joutunut harjoittelemaan toisten miesten läheisyyden sietämistä ja hyvää kosketusta.

”Nykyään minulla on miespuolisia ystäviä, joita voin koskea hellästi. Erityisen vavisuttavaksi eleeksi koen oman rintani koskettamisen. Kun se yhdistyy lempeyttä viestivään katseeseen, olen myyty. Minulle on ollut oivallus tajuta, että miesystävysten välinen fyysinen kosketus kuuluu opeteltavien asioiden piiriin siinä missä ensiaputaidot tai auton moottorin öljynvaihto.” (Eino Saari)

Halaus hoitaa mieltä ja kehoa

Ystävällinen kosketus hoitaa paitsi mieltä myös kehoa. Silittäminen, paijaaminen ja halaaminen saavat kehon hyvänolonhormonit hyrräämään. Mieliala kohenee, pöpöjen vastustuskyky kohenee.

– Jos vähän yleistän, niin sellainen turvallinen, välittävä halaus on suomalaisten lempikosketus. Siinä tulee sekä koskettaneeksi että ottaneeksi vastaan kosketusta.

Hellä kosketus vaatii läsnäoloa ja henkistä herkkyyttä. Se voi tuntua pelottavalta: jos avaan itseni toiselle, näkeekö hän heikot puoleni? Kuka tätä maailmaa kannattelee, jos ei mies?

Tätä yksioikoista ajattelutapaa Eino Saari haluaisi ravistella. Herkkyys ei ole sama asia kuin heikkous. Meissä kaikissa ihmisissä, sukupuolesta riippumatta, on sekä vahvuutta että tarvitsevuutta.

Omaan herkkyyteensä on tutustunut muun muassa vankilakierteessä ollut Mikko. Hän kertoo, mitä hänen elämänsä naiset ovat opettaneet hyvästä kosketuksesta.

"Että ollaan läsnä. Ettei riitä että on paikalla. Se on tärkein. Ja että koskettaessaankin on tärkeää olla oma itsensä. Että on lupa olla hauras. Eikä tarvitse pelätä." (Mikko)

On hyvä ymmärtää, ettei kenenkään tarvitse opetella eikä vastaanottaa sellaista kosketusta, jota ei itse halua. Toisen koskettamiseen täytyy olla lupa. Kosketuksesta on myös aina oikeus kieltäytyä.

Eino Saari, teatteriohjaaja ja kirjailija
Lempeä halaus on suomalaisille mieluisa koskettamisen tapa. Kuva: Markku Pitkänen / Yle

Kosketusta voi opetella

Jotta pojilla ja miehillä olisi mahdollisuus kasvaa täysin omiksi itsekseen ilman normitettua miehuuden pakkopaitaa, tarvitaan asennemuutosta koko yhteiskunnan tasolla, pikkupoikien kasvatuksesta lähtien. Myös naisten on syytä päivittää asenteensa miehuutta kohtaan, eikä vaatia heiltä pelkästään vahvuutta ja yksin pärjäämistä.

– Lohdullista on, että koskettamista voi opetella vaikka se olisi aiemmin tuntunut vieraalta omassa elämässä. Sitä voi treenata kuin lihasta punttisalilla, tekemällä pieniä muutoksia omaan käytökseen.

Tämän on kipeänkauniisti oppinut muun muassa suuren osan elämästään alkoholistina elänyt Matti. Raitistuttuaan hän opettelee naisystävänsä kanssa kohtaamaan ja antamaan hellää kosketusta. Sen myötä Matin elämässä liikkuvat suuret palikat uusille paikoilleen.

”Eihän maailma ympärillä oo paljoa muuttunut. Minä oon muuttunut. Minusta on tullut nöyrempi. Minulle tämä kaikki on uutta, tätä koskettamista myöten. Nämä asiat mitä kohtaan nyt parisuhteessani, ne ovat uutta. Lähtee tavallaan alusta liikenteeseen kaikki, ilman mittään iskunvaimentimia.” (Matti)

Kursivoidut sitaatit ovat otteita Eino Saaren kirjasta Miehen kosketus (Gummerus).