Osa artikkelin sisällöstä ei ole välttämättä saavutettavissa esimerkiksi ruudunlukuohjelmalla.
– Tämä on kyllä hurja prosenttiosuus. Ja se heijastaa varmastikin todellista tartunnan saaneiden määrää sillä alueella.
Näin kuvailee Turun yliopistollisen keskussairaalan Tyksin johtajaylilääkäri Mikko Pietilä Pohjois-Makedoniasta Turkuun lauantaina lentäneen matkustajakoneen koronalöydöksiä. Skopjesta Turkuun matkanneiden 158 matkustajan joukosta peräti 26 osoittautui koronaviruspotilaiksi.
Koneen kaikki matkustajat testattiin koronaviruksen aiheuttaman COVID-19-sairauden varalta.
Mikko Pietilä vahvistaa, että suurin osa tartunnan saaneista oli sellaisia, joilla on sukujuuret Balkanin suunnalla. Tästä yhteydestä kertoi ensimmäisenä Ilta-Sanomat.
– Mitään jakautumaa kansallisuuksien suhteen emme voi antaa. Meille tärkeämpiä ovat hoidolliset toimepiteet kuin se, mistä päin ihmiset ovat kotoisin, Mikko Pietilä tähdentää.
Myös koneen terveet matkustajat ovat nyt altistuneita COVID-19-taudille eli on tapahtunut massa-altistuminen. Suurin osa tartunnan saaneista asuu Varsinais-Suomen ulkopuolella.
Kuntien tartuntatautiviranomaiset vastaavat matkustajien karanteeniin asettamisesta.
Tiistai-iltana Turkuun laskeutuu jälleen uusi Skopjen-matkustajakone. Myös sen kaikki matkustajat on tarkoitus testata koronaviruksen varalta.
Skopjesta pääsee helposti moneen maahan
Koronavirustartuntojen kasvu on Euroopassa nyt nopeinta Maltalla, Kreikassa ja Balkanin maissa. Balkan nousi Suomessa keskiöön juuri Skopjen-lennon vuoksi.
Skopje on Pohjois-Makedonian pääkaupunki, josta on lyhyt matka Kosovoon ja Serbiaan. Myös Albaniaan ja Montenegroon matkustavat käyttävät toisinaan Skopjen lentokenttää.
Suomen Belgradin-edustuston päällikön sijainen Lassi Härmälä sanoo, että tilanne on huono eikä yksikään Balkanin maista ole turvallisten maiden listalla.
– Kaikissa maissa on voimissa kokoontumisrajoituksia ja maskipakko. Kosovossa on sen lisäksi vielä liikkumisrajoituksia. Serbiassa ja Pohjois-Makedoniassa näyttävät päivittäiset tartuntaluvut ainakin hetkellisesti laskeneen, mutta Kosovossa on tilanne edelleen hyvin paha.
Balkanin maiden tartuntatilannetta voi katsoa alla olevasta grafiikasta, kun valitsee ensin maanosaksi Euroopan.
Toinen aalto vai ensimmäisen aallon toinen huippu?
Balkan on tullut tartunnoissa jälkijunassa muuhun Eurooppaan verrattuna. Esimerkiksi Montenegro oli pitkään täysin ilman tartuntoja.
– On tulkinnanvaraista, ollaanko tässä toisessa aallossa vai ensimmäisen aallon toisessa huipussa. Esimerkiksi Serbiassa höllennettiin aika nopeasti rajoituksia, minkä jälkeen tartunnat lähtivät taas kasvuun, Lassi Härmälä kertoo.
Hän muistuttaa, että tarpeetonta matkustamista Balkanille tulee edelleen välttää.
– Tilanne on täällä aika paha ja maiden terveydenhoitokapasiteetti kovalla koetuksella.
Lentoyhteyksiä rakennustyömaiden takia
Itä-Euroopasta on luotu suoria lentoyhteyksiä Turkuun suomalaisten rakennustyömaiden takia. Esimerkiksi Turun telakalla ja Olkiluodon ydinvoimalatyömaalla on paljon itäeurooppalaista työvoimaa.
Lassi Härmälä ei pysty ottamaan kantaa siihen, ketkä matkustavat Suomen ja Balkanin välillä.
– Alueen maihin on tehty vain yksittäisiä matkustusilmoituksia, eikä meillä tietenkään ole tietoa yksittäisten matkustajien liikkeistä.
Lue myös:
Lue tästä tuoreimmat uutiset koronasta Suomessa ja maailmalla