Taiteen korkeakoulutus jatkuu tänä syksynä pitkälti etänä, vaikka opiskelijoilla on kova hinku päästä lähiopetukseen. Taideyliopiston Sibelius-Akatemian dekaanin Kaarlo Hildénin mukaan opiskelut alkavat erikoisissa merkeissä.
– Olemme linjanneet niin, että etäopetus on ensisijainen työskentelymoodi. Työskentelemme turvallisuus edellä, Hildén sanoo.
Hän muistuttaa, ettei pelkkä etätyö kuitenkaan riitä opetustavoitteiden saavuttamiseksi.
– Arvioimme kurssikohtaisesti, missä määrin lähiopetusta on välttämätöntä järjestää.
Hildén ottaa esimerkiksi kamarimusiikin. Yhteismusisointia on mahdotonta oppia ilman, että opiskelijat soittavat yhdessä. Sama pätee esimerkiksi näyttelemiseen. Lähiopetuksen määrä ei ole Hildénin mukaan oleellisesta, vaan etäopetuksen laatu. Sibelius-Akatemiassa satsataan tänä vuonna paljon etäopetuksen pedagogiseen ja teknologiseen kehittämiseen.
Lähiopetus on vielä tänä syksynä moni paikoin harvinaista herkkua. Sen määrä on esimerkiksi Sibelius-Akatemiassa vain murto-osa normaalista eli noin 10–20 prosenttia.
Taideyliopiston teatterikorkeakoulussa se on puolestaan peräti 70 prosenttia, mutta mukaan on laskettu myös hybridiopetus. Se tarkoittaa opetusta, jossa osa opiskelijoista on etänä, osa läsnä.
Taideyliopiston kuvataideakatemiassa lähiopetuksen määräksi arvioidaan tänä syksynä 30–45 prosenttia, ja osa siitä järjestetään hybridiopetuksena, kuten teatterikorkeakoulussa.
– Kuvataideakatemiassa on melko paljon opetusta, jota ei voi toteuttaa täysipainoisesti etäopetuksena. Tällaisia ovat muun muassa materiaaliopin opetus sekä esimerkiksi kurssi, jolla opiskellaan luonnosta saatavia väriaineita ja niiden käsittelyä, dekaani Hanna Johansson kertoo sähköpostissaan.
“Palasin innostuneena ja kauhunsekaisin tunnelmin”
Taideyliopiston teatterikorkeakoulussa (TeaK) liikkuu harvakseltaan opiskelijoita. Helsingin Sörnäisissä sijaitsevalla kampuksella on käynnissä remontti, mutta sen äänet eivät kuulu teatterisaliin. Siellä on koolla opiskelijaporukka, jonka kandidaattityö jäi kesken viime keväänä koronarajoitusten takia. Nyt EMMA-niminen näytelmä pitäisi saada valmiiksi, sillä ensi-ilta on jo tänä viikonloppuna. Teoksen ohjaa Kiia Laine, joka opiskelee ohjausta. Koronatilanne mietityttää yhä.
– Palasin TeaKiin sekä innostuneena että kauhunsekaisin tunnelmin. Joka päivä joutuu miettimään, tuleeko joku EMMA:n työryhmästä kipeäksi. Tai että käveleekö joku harjoitussaliin sisään ja sanoo, että koulu on suljettu.
Etätyöstä Laineella on ristiriitaisia ajatuksia.
– Tiettyjä asioita pystyy tekemään etänä, kuten lukemista tai kirjoittamista.
– Mutta ohjaajan työ vaatii ihmisiä. Et voi ohjata ilmaa, eikä Zoom vastaa oikeaa ihmistä.
EMMA:ssa näyttelevät opiskelijat Otto Rokka ja Inkeri Hyvönen ovat samoilla linjoilla.
– Etätyö ei sovi kovin hyvin näyttelemisen opiskeluun. Se on tosi paljon kontaktiopetusta, ja meillä on sataprosenttinen läsnäolopakko, Otto Rokka sanoo.
– Meillä oli muun muassa laulutunteja etänä. Se oli hyvin erityistä laulaa yhtäkkiä Zoomille kotona. Sitä huomasi kaipaavansa lähiopetusta ja nyt kovasti odotan, että pääsisi myös siihen, Inkeri Hyvönen toteaa.
Pajoja kohti
Taideyliopiston ohella myös Aalto-yliopiston taiteiden ja suunnittelun korkeakoulussa on jouduttu pohtimaan lähiopetuksen merkitystä. Aallosta valmistuu muun muassa muotoilijoita, arkkitehteja ja elokuvaohjaajia.
Taiteiden ja suunnittelun korkeakoulun dekaanin Tuomas Auvisen mukaan opetus pyritään järjestämään tänä syksynä niin, että kolmannes opetuksesta on etänä, kolmannes hybridiopetuksena ja kolmannes lähiopetuksena korkeakoulun studioissa ja pajoissa.
– Tähän pajatyöskentelyyn pyritään palaamaan hallitusti syksyn aikana, Auvinen sanoo.
Taiteiden ja suunnittelun korkeakoulun pajat ovat Auvisen mukaan merkittävä kansainvälinen vetovoimatekijä koko opinahjolle.
– Ne ovat maailmanluokkaa. Sen vuoksi haluamme mahdollistaa tätä pajatyöskentelyä niin paljon kuin se on turvallisuudesta tinkimättä mahdollista.
Taiteiden ja suunnittelun korkeakoulun maisteriopiskelijoista yli puolet on ulkomailta. Suurin osa heistä on vastaanottanut Auvisen mukaan opiskelupaikan.
– On tietenkin mahdollista, että ilmoittaudutaan poissaolevaksi koronatilanteen vuoksi. Joko opiskelija ei pääse rajoitusten takia Suomeen tai ei uskalla lähteä ulkomaille tässä tilanteessa, Auvinen sanoo.
Sekä Taideyliopistoon että Aalto-yliopiston taiteiden ja suunnittelun korkeakouluun on perinteisesti valtavasti hakijoita. Vain murto-osa pääsee sisään.
