Valtiovarainministeri Matti Vanhanen (kesk.) esitteli keskiviikkoa valtiovarainministeriön esityksen valtion ensi vuoden talousarvioksi.
Vanhasen mukaan koronan toinen aalto on estettävä, koska Suomella ei ole varaa tämän vuoden kaltaiseen epidemian aiheuttamaan alijäämään. Tänä vuonna budjetin alijäämä on lähes 19 miljardia euroa.
Yle kysyi Elinkeinoelämän valtuuskunnan ekonomisti Sanna Kurroselta, työeläkevakuutusyhtiö Varman toimitusjohtaja Risto Murrolta sekä Palkansaajien tutkimuslaitoksen johtaja Elina Pylkkäseltä, mitä he ajattelevat budjettiesityksestä.
Mitä hyvää budjettiesityksessä on?
Kurronen: Epidemian hallinnan merkitys on ymmärretty todella hyvin. Esityksessä korostettiin, että toisen aallon estäminen on todella tärkeää. Emme voi vaikuttaa muihin kuin itseemme ja vahvistaa luottamusta siihen, että kotimaan talous saataisiin pidettyä jotenkin raiteillaan. On tärkeää, että tämä tiedostetaan ja tämän eteen toimitaan.
Murto: Esityksessä otettiin ensimmäinen askel tilanteen normalisoimiseksi. Jos budjettiesitys toteutuisi, alijäämämme yli puolittuisi ensi vuonna. Tämä rakentuu sen varaan, että koronatilanne ja vientimarkkinat eivät enää yllättäisi negatiivisesti. Tänä vuonna ne yllättivät.
Pylkkänen: Esitys antaa stabiliteettia tilanteeseen. Politiikassa ei tehdä suuria muutoksia, kuten menoleikkauksia tai veronkorotuksia. Kotitaloudet, yritykset, kunnat ja sijoittajat voivat luottaa valtion politiikkaan, sillä se näyttää olevan jatkuvuutta tukevaa ja yllätyksetöntä. Se luo luottamusta, jota ministeri peräänkuulutti.
Mitä huonoa tai parannettavaa esityksessä on?
Kurronen: Epävarmuus on suuri haaste. Budjetti lähtee siitä oletuksesta, että epidemia on hallinnassa, ei vain Suomessa vaan myös muualla. Se tekee budjetista väistämättä hyvin epävarman. On vaikea sanoa mitä tapahtuu, jos epidemian kanssa käy huonommin kuin toivotaan.
Murto: Budjettiesitys oli aika yllätyksetön, maltillinen linjaus ensi vuoteen. Varsinainen jännitysmomentti tulee liittymään siihen, mikä on hallituksen tiekartta tasapainottamaan konkreettisesti alijäämää pitkällä tähtäimellä. Sitä vastausta ei tänään annettu, ja se on iso kysymys edelleen.
Pylkkänen: Jäin kaipaamaan vähän enemmän konkretiaa. Esimerkiksi EU-elvytyspakettia ei konkretisoitu mitenkään toimenpiteiksi. Siihen sisältyi myös lupausta tutkimusyhteistyöhön, tutkimuskehitykseen ja innovointiyhteistyöhön tutkimuslaitosten ja yliopistojen kanssa, mutta ei kerrottu esimerkiksi minkälainen verotuki tai verohyvitys tähän tulisi olemaan.
Ministeri Vanhanen korosti viennin merkitystä Suomen taloudelle. Näkyykö tämä ehdotuksessa riittävästi?
Kurronen: Väkisinkin on rajallista, mitä valtiovarainministeriö pystyy viennin edistämiseksi tekemään. Tärkeintä on ulkoinen kysyntä, ja näin pitääkin olla. Väylämaksualennukset ja sähköveron alennukset teollisuudelle ovat kuitenkin ihan merkittäviä toimia.
Murto: Ensi vuodesta uhkaa tulla suomalaiselle vientiteollisuudelle hankala. Näissä toimenpiteissä varmaankin suunta oli oikea, mutta mittakaava on kuitenkin sellainen, että hankalaa vuotta ne eivät hyväksi muuta. Nykymaailmassa ei ole helppoa keinoa ottaa tällaista iskua vastaan.
Pylkkänen: Nämä ovat elvyttäviä toimenpiteitä, jos puhutaan 200 miljoonasta kaiken kaikkiaan vientiteollisuuteen. Mutta ehkä tärkeintä on kysynnän hakeminen maailman markkinoilta ja nimenomaan se, että vientimaissamme tapahtuu elpymistä.
Onko ensi vuoden budjetti sopivasti elvyttävä?
Kurronen: Lähtökohtaisesti kyllä, mutta sitä on todella vaikea arvioida tässä vaiheessa. Emme edes tiedä, kuinka tämän vuoden syksy menee. Ensi vuosi tulee olemaan vaikea, ja siinä mielessä elvyttävä budjetti on järkevä. On hyvä, että palataan menokehykseen.
Murto: Kyllä. Tuntumani on, että kyseessä on poliittisesti ja taloudellisesti maltillinen budjettiehdotus. Hallitusohjelmaan nähden on tehty yllättävän vähän irtiottoja, ja taloudellisessa mielessä menemme vielä ensi vuonna poikkeuksellisen epävarmoissa talousnäkymissä. Alijäämää tästä vuodesta pienennetään, mutta sitä ei kuitenkaan pyritä tasapainottamaan yhdessä vuodessa.
Pylkkänen: Se jää nähtäväksi, mutta ainakaan budjetti ei ole kiristävä. Finanssipolitiikan viritys on nyt oikeanlainen. Missään tapauksessa nyt ei pidä tehdä menoleikkauksia tai veronkorotuksia siinä mitassa, että ne heikentäisivät talouskasvua ja työllisyyttä.
Miltä budjetti näyttää työllisyyden kannalta?
Kurronen: Työllisyydestä emme tiedä tämän ehdotuksen perusteella kauheasti. Kyseessä ovat vaikeat kysymykset, jotka tulevat vastaan syyskuun puolivälissä. Pahin pelkoni tätä budjettia, syksyn riihen päätöksiä ja ensi vuotta ajatellen on se, että ei saada tehtyä vaikeita rakenteellisia toimia, joita tarvittaisiin siihen, että pidemmällä aikavälillä Suomen kasvu vauhdittuisi.
Murto: Työllisyystavoitteeseen pääseminen vaatisi positiivisia uutisia maailmantaloudesta tai lisää toimenpiteitä. Tämä budjettiesitys nojaa voimakkaasti olettamukseen, että pääsemme normalisoitumaan koronakriisin jälkeen. Sitä meistä ei kukaan vielä tiedä.
Pylkkänen: Työllisyystavoitteeseen pääseminen riippuu mielestäni hallituksen toimenpiteitäkin enemmän siitä, kuinka kotitaloudet luottavat tulevaisuuteen ja ovat valmiita kuluttamaan. Ulkomainen kysyntä ratkaisee myös paljon.
Mitä ajatuksia juttu herättää? Keskustele budjettiesityksestä 13.8. kello 23 saakka.
Lue seuraavaksi:
Päivittyvä seuranta Suomen ja maailman koronavirustilanteesta