Artikkeli on yli 4 vuotta vanha

Yli 5 000 suomalaista vientiyritystä vetäytyi bisneksestä koronan takia – myynti tökkii ja vientimäärät ovat tulleet rytinällä alas

Suomen tavara- ja palveluvienti tärkeisiin vientimaihin kuten Saksaan on suorastaan romahtanut kevään aikana.

Vuosaaren satama.
Suomen vienti on vaikeuksissa, ja elinkeinoelämän lobbareiden mukaan matkustusrajoitusten tiukennukset pahentavat tilannetta. Kuva: Eleni Paspatis / Yle
  • Jari Järvinen

Elinkeinoelämän lobbareiden mukaan hallituksen uudet linjaukset sisä- ja ulkorajaliikenteen rajoituksista heijastuvat myös suomalaisyritysten toimintaan ja vaikeuttavat viennin elpymistä.

Jos ihmiset eivät liiku, myös lento- tai laivareitit vähenevät. Vientitavaroiden kuljettamiseen ei ole siis tarjolla reittejä niin paljon kuin ennen, mikä paitsi vaikeuttaa vientiä myös nostaa viennin kuluja.

Keskuskauppakamari ja Elinkeinoelämän keskusliitto korostavat, että Suomen vienti ja talous kärsivät väistämättä vientiyritysten johdon ja työntekijöiden matkustamisen rajoittamisesta. Muun muassa Suomen tärkeimmät vientimaat Saksa ja Ruotsi ovat liikkumisrajoitusten kohteena.

Timo Vuori  lähikuvassa
Timo Vuori, maajohtaja, Kansainvälinen kauppakamari. Kuva: Rinna Härkönen / Yle

– Kyllä rajoitukset ovat viennille iso ongelma. Voimme hoitaa monia asioita virtuaalisesti, mutta kansainväliseen kaupankäyntiin ja vientiin liittyy olennaisesti asiakkaiden henkilökohtainen tapaaminen. Sopimukset tehdään yleensä kasvotusten, Kansainvälisen kauppakamarin maajohtaja Timo Vuori sanoo.

Koko vienti vajonnut pahasti

Maajohtaja Vuoren mukaan rajoitukset näkyvät konkreettisesti kaupanteon hidastumisena. Korona on iskenyt käytännössä kaikkiin vientitoimialoihin teknologiateollisuudesta metsäteollisuuteen ja myös palvelualalle.

Tavaraventi maalis-kesäkuussa verrattuna vuoteen 2019
Kuva: Samuli Huttunen / Yle

Viime vuonna Suomen tavaravienti oli lähes 65 miljardia euroa. Maalis-kesäkuun aikana Suomen vienti on supistunut verrattuna samaan ajankohtaan viime vuonna Saksaan ja Yhdysvaltoihin kumpaankin yli 28 prosenttia, Venäjälle yli 26 prosenttia ja Ruotsiin yli 14 prosenttia.

Palvelujen viennissä notkahdus oli vieläkin rajumpi.

Palveluvienti huhti-kesäkuussa verrattuna vuoteen 2019
Kuva: Samuli Huttunen / Yle

Teollisuusvientiyritysten liiketoiminnasta jo kaksi kolmasosaa tulee palveluviennistä. Huolto- ja asennusbisnes ovat yleisimpiä palveluliiketoimintoja.

– Niitä ei kyllä välttämättä pysty etänä tekemään, Vuori huomauttaa.

Vientiyritysten määrä laski roimasti

Elinkeinoelämän keskusliiton toimitusjohtaja Jyri Häkämies huomauttaa, että suomalaisyritysten tilauskanta on jo tippunut.

– Matkustusrajoitukset vaikuttavat luonnollisesti käytäviin neuvotteluihin ja investointeihin, Häkämies sanoo.

Jyri Häkämies EK:n aulassa
Jyri Häkämies, toimitusjohtaja, Elinkeinoelämän keskusliitto. Kuva: Pekka Tynell / Yle

EK:n mukaan Suomen vientiyritysten määrä on laskenut roimasti koronapandemian aikana. Vientiyrityksiä oli ennen koronaa noin 23 000 kappaletta. Nyt niitä on noin 18 000 kappaletta.

– Tämä tarkoittaa sitä, että juuri vientiään aloittaneet yritykset ovat koronan takia joutuneet vetäytymään. Tämä on tietysti meille iso isku ja iso haaste, toimitusjohtaja Häkämies korostaa.