Viime syksynä Kouvolan Marjoniemen terveysasemalle ajanvarausta tehneitä odotti yllätys.
Lääkäriaikoja olisi kyllä saatavilla, mutta lääkäri itse ei olisi paikan päällä vastaanottohuoneessa.
– Osa oli vähän epäileväisiä, mutta yksikään potilas ei jättänyt ottamatta ajanvarausta sen vuoksi, kertoo palveluesimies ja sairaanhoitaja Katja Ojala Kouvolan terveysasemalta.
Käytännössä potilas saapuu terveysasemalle normaaliin tapaan, ja hoitaja kutsuu tämän vastaanottohuoneeseen.
Lääkärin sijaan huoneessa on kuitenkin vastassa niin sanottu mobiilisalkku. Sen uumenista löytyy paitsi stetoskooppi, korvalamppu ja kamera – niin myös lääkäri.
Terveystalon julkisten palveluiden etävastaanottojen vastuulääkäri Katarina Smeds myöntää, että aluksi myös hän oli epäilevä.
Yleislääketieteen erikoislääkäri Smeds oli aiemmin työskennellyt kymmenisen vuotta lääkärinä terveyskeskuksessa. Nyt hänen kasvonsa ilmestyisivätkin vastaanotolle mobiilisalkun kuvaruudun välityksellä.
– Tietysti kaikkea ei voi hoitaa etävastaanotolla. Meillä on esimerkiksi käytössä erillinen HD-kamera, jolla voi katsoa aika tarkkaan ihottumat ja ihomuutokset. Voin myös tehdä perussairaiden kontrollia ja kirjoittaa lähetteitä, Smeds selventää.
Potilaat valitaan huolella tällaisille hoitaja-avusteisille vastaanotoille. Jos potilaan vaivoihin liittyy vatsakipua, ei lääkäri voi etänä tunnustella kivun syytä.
Sen sijaan monen vaivan yhteydessä kuunneltavat sydän ja keuhkot sykkivät lääkärin korviin kuulokkeiden välityksellä. Ja nimenomaan tähän tarvitaan hoitajan kädet.
– Tietyillä lääkäreillä on tietyt kohdat, mistä he tykkäävät kuunnella. Me olemme oppineet tietämään, että kuka lääkäri siellä on ja miten hän haluaa: kuunnellaanko ensin sydän vai keuhkoja, hoitajana etävastaanotoilla työskentelevä Katja Ojala kertoo.
Virtuaalilääkäri maksaa vuokralääkärin verran
Terveystalon pilotoimana hoitaja-avusteisia etälääkärin vastaanottoja on pidetty Kouvolan terveysasemalla nyt vuoden verran ja kokemukset ovat olleet rohkaisevia.
Järjestely on helpottanut lääkäripulaa monilla pienillä paikkakunnilla, kuten myös Loviisassa, jonne on ollut vaikeaa saada terveyskeskuslääkäreitä.
Loviisassa lääkäritilanne oli pitkään hyvä, mutta viimeiset pari vuotta kaupunki on joutunut miettimään mistä saada lisää lääkäreitä.
Viime keväänä myös Loviisa päätyi kokeilemaan hoitaja-avusteisia etälääkärin vastaanottoja, kertoo perusturvajohtaja Carita Schröder.
– Kyllä meitä tietysti jännitti, sillä Loviisa on kaupunki, missä melkein kolmasosa asukkaista on yli 65-vuotiaita. Mietitytti, miten tällainen uusi toimintatapa hyväksytään ja otetaan vastaan.
Toistaiseksi kokemus on ollut positiivinen. Perusturvajohtaja Schröder sanoo, ettei tällä tavoin ratkaista lääkäriresurssipulaa, mutta kokeilusta on kuitenkin ollut apua.
– Meillä on nyt etävastaanottoja yhtenä päivänä viikossa. Sillä katetaan vasta viidesosa yhden lääkärin resurssista. Jos kokeilua jatketaan, niin voisimme kasvattaa määrää kahteen päivään.
Halpaa lystiä virtuaalilääkärinkään palkkaaminen ei ole.
– Yleisesti voi sanoa, että tämä on ollut vuokralääkäritoiminnan tasoista kustannuksiltaan. Kyllähän virkalääkäri tulisi monella tavalla paljon edullisemmaksi kunnalle, jos vaan onnistuisi rekrytoinnissa, Schröder lisää.
Etävastaanotto takaa palvelut ruotsinkielisille Hangossa
Hanko kamppailee samanlaisten kokemusten kanssa kuin Loviisa. Syrjäinen sijainti on vaikeuttanut lääkärien saatavuutta entisestään, perusturvajohtaja Elisabeth Kajander kertoo.
– Ja sitten meillä on vielä se, että olemme kaksikielinen kunta. Pystyimme järjestämään niin, että ruotsinkielinen lääkäri voi olla jossain muualla, mutta palvella useampia ruotsinkielisiä terveyskeskuksia.
Hangossa terveyskeskuksen lääkärivastaanotot on jo lähtökohtaisesti ulkoistettu yksityiselle Terveystalolle. Perusturvajohtaja Kajanderin mukaan etävastaanotot toimivat tukipalveluna terveysasemalle.
– Kyllä se on helpotus. Olen saanut paljon positiivista palautetta. Etenkin ruotsinkieliset potilaat ovat olleet erittäin tyytyväisiä. Ja siinä tietenkin turvana on hoitaja, että jos jää jotain epäselväksi, niin voi hänen kanssaan tarkentaa.
Etälääkäri pitää vastaanottoa kotonaan
Kouvolan terveysasemalla tiedetään, ettei lääkäriä ole järkevää pyytää ajamaan paikan päälle vaikkapa pääkaupunkiseudulta. Samassa ajassa olisi ehtinyt jo ottaa pari potilasta etänä vastaan.
– Lääkäri voi olla missä vaan. Meillä oli viime syksynä Lapista lääkäri, ja nyt lääkärit ovat pääkaupunkiseudulta, palveluesimies Katja Ojala sanoo.
Lääkäri Katarina Smeds ei kirjaimellisesti liiku minnekään. Hän ottaa potilaat vastaan omassa kodissaan Espoossa.
Smeds vakuuttaa, että potilaan tietosuoja on taattu eivätkä luottamukselliset keskustelut kantaudu hänen perheenjäsentensä korviin.
– Olen täällä yksin, kukaan ei liiku lähistöllä, kun minulla on vastaanotto. Jos perhe sattuisi olemaan virka-aikana kotona, niin olemme sopineet, ettei saa tulla lähelle eikä taustalta saa kuulua ääniä.
Katarina Smeds sanoo itsekin yllättyneensä, miten paljon hän saa vietyä potilaiden asioita eteenpäin.
– Kouvolassa esimerkiksi otan diabetespotilaita vastaanotolleni siten, että liityn potilaan diabeteshoitajan vastaanottokäynnille sen puolessa välissä ja hoidan diabeetikon lääkärintarkastuksen. Tämä johtaa siihen, ettei potilaan tarvitse varata uutta aikaa ja ajaa terveysasemalle toista kertaa.
Smeds korostaa, että terveyskeskustyössä hoidon jatkuvuus on tärkeää. Vaikka lääkäri kurkistaakin mobiilisalkun videoruudulta, on olennaista, että potilasta on vastassa tutut kasvot ja hoitosuhde jatkuu siitä, mihin on edellisellä kerralla jääty.
Mehiläinen: Digiterveyspalvelujen käyttö kasvanut räjähdysmäisesti
Seuraavaksi hoitaja-avusteisia etävastaanottoja on suunnitteilla ainakin Myrskylään ja Pukkilaan.
Yksityisillä terveyspalveluiden tuottajilla on jo jalansija julkisella puolella, ja sitä myötä yritysten työterveyspalveluista ja yksityisiltä lääkärivastaanotoilta tutut digipalvelut levittäytyvät myös julkiseen terveydenhuoltoon.
Julkisten terveyspalveluiden toimialajohtaja Markku Näreneva Mehiläisestä kertoo sähköpostitse, että yritys vastaa perusterveydenhuollon avopalveluista 20 terveysasemalla.
Terveysasemia on usealla paikkakunnalla läpi maan Espoosta Tampereelle ja Turusta Tornioon.
Yle Uutiset on aiemmin kertonut, kuinka Etelä-Savossa ikääntyneiden muistiongelmia ratkotaan Mehiläiseltä ostetulla, hoitaja-avusteisella videopalvelulla.
Närenevan mukaan digiklinikan palveluiden käyttö on kasvanut räjähdysmäisesti. Useimmiten kyseessä on chat-palvelu, mutta koronan myötä myös videovastaanotot ovat lisääntyneet.
– Lääkäreiden videovastaanotot hoitaja-avusteisesti ovat sopivia erityisesti pitkäaikaissairauksien hoidossa sekä psykiatriassa. Psykiatrian videoavusteisia etäpalveluita tuotamme usealle sairaanhoitopiirille. Lisäksi esimerkiksi työterveyshuollon satelliittipisteissä voidaan hyödyntää videovastaanottoja monin tavoin, Näreneva kirjoittaa.
Myös Pihlajalinnalla on parin vuoden kokemus hoitaja-avusteisista etävastaanotoista.
Etälääkäripalveluista vastaava palvelujohtaja Kati Kesäläinen kertoo sähköpostitse, että he tarjoavat etävastaanottona perusterveydenhuollon tasoista palvelua terveys- ja lääkäriasemille eri puolilla Suomea.
– Potilas asioi terveysasemalla hoitajan vastaanotolla, jossa on valmius ottaa yhteys etälääkäripalveluun. Hoitaja valmistelee vastaanoton esitietoineen ja on tarvittaessa mukana etävastaanotolla, käyttäen pika- ja etädiagnostiikkaa etälääkärin tukena.
Millaisia ajatuksia etälääkäripalvelut herättävät? Oletko käynyt hoitaja-avusteisella etälääkärin vastaanotolla? Voit keskustella aiheesta keskiviikkoon 26.8. kello 23:een saakka.
Lue seuraavaksi:
Kolme kokemusta etätöistä – näin etäilevät lääkäri, opettaja ja it-konsultti