Koronatilanne aiheuttaa monien työssä nopeasti muuttuvia tilanteita ja epävarmuutta. Osalla takaraivossa painaa huoli siitä, jatkuuko työ. Miten työntekoon saisi turnauskestävyyttä, kun syksyn alkaessa töitä tehdään edelleen koronan ehdoilla?
Vahvoilla ovat nyt ne työyhteisöt, joissa perataan huolella yhdessä korona-ajan kokemuksia, sanoo vastaava työterveyspsykologi Katriina Pulli Työterveys Helsingistä, Helsingin kaupungin työntekijöiden työterveyshuollosta.
– Jos vielä ei ole pysähdytty oikein kunnolla arvioimaan viime kevättä, onnistumisia ja mitä voitaisiin oppia, se kannattaa tehdä viimeistään nyt, Katriina Pulli sanoo.
Pulli painottaa, että tänä syksynä riittävä palautuminen on otettava työpaikoilla kunnolla huomioon.
Viime keväänä moni venyi töiden ja uudenlaisen arjen kanssa äärimmilleen, kun koronatilanteeseen sopeuduttiin rytinällä. Nyt pitäisi muodostua sellaisia toimintamalleja, jotka eivät enää perustu venymiseen. Ihminen ei nimittäin voi käydä ylikierroksilla loputtomiin.
– Pitäisi löytää sellainen tapa, jota voi jatkaa pidempään. Tämä on oikeasti maratonmatka. Pikajuoksutaktiikalla ei nyt pääse pitkälle, Katriina Pulli sanoo.
Pikajuoksutahdilla päästään ehkä uudelleen vauhtiin, mutta pidemmän päälle se uuvuttaa. Ja kun ihminen väsyy, huomiokin kiinnittyy helposti negatiivisiin asioihin.
Keskitä voimat siihen, mihin voit vaikuttaa
Myös psykologi Jutta Järvisaari arvioi, että työnteon jatkuminen koronatilanteen ehdoilla koettelee nyt monien resilienssiä, psyykkistä palautumiskykyä.
– Joudutaan sopeutumaan moneen asiaan ja laskemaan irti kontrollista, hän sanoo.
Järvisaari työskentelee Auntiessa, ennaltaehkäisevää tukea työhyvinvointiin tarjoavassa verkkopalvelussa, jonka asiakkaina on eri alojen organisaatioita.
Monissa töissä taustalla jäytää ennakoinnin vaikeus. Monilla on myös huolta työn jatkumisesta. Mitä epävarmempi ja muuttuvampi arki on, sitä enemmän työntekijän kannattaa säästää voimiaan koettamalla tunnistaa, mihin asioihin voi itse vaikuttaa, mihin puolestaan ei.
– Kun keskittää omat voimat ja päivän toimet niiden asioiden ympärille, joihin pystyy vaikuttamaan ja joissa pystyy tekemään omaa hyvinvointia tukevia päätöksiä, se vie voimaa myös huolilta ja murheilta, Jutta Järvisaari sanoo.
Kun työpäivässä on huokoisuutta, jaksaminen paranee
Miten stressinhallintaa ja palautumista sitten voisi työssä edistää?
Palautumisesta pitäisi Katriina Pullin mukaan huolehtia koko työyhteisön tasolla. Yksittäinen työntekijä voi tehdä oman osansa, mutta ei voi vaikuttaa kaikkeen. Palautumista edistää, jos se huomioidaan jo työpäivän aikana esimerkiksi niin, että välillä on aikaa vaihtaa ajatuksia työporukan kesken ja työpäivissä on huokoisuutta.
– Huokoisuus ei vaadi sitä, että istutaan kahvilla tiheästi, vaan että sinulla on ajatuksissasi aikaa siirtyä yhdestä asiasta toiseen ja kalenterissa on väljyyttä. Ettet joudu siihen tilanteeseen, että jo aamulla mietit, miten selviät tästä päivästä, Katriina Pulli sanoo.
Korona-aika on toki koettu hyvin eri tavoin erilaisissa töissä. Osa varsinkin etätöihin siirtyneistä on kokenut, että palautumiseen on jäänyt aiempaa enemmän aikaa. Kun työmatkat ja osa muistakin menoista on jäänyt väliin, ei ole ollut kiirettä juosta paikasta toiseen.
Toisaalta kotona työskennellessä työ on voinut valua vapaa-ajalle eikä työpäivä oikeastaan lopu ollenkaan.
Yksittäisen työntekijän ratkaisevat keinot epävarmuuden sietämisen, stressinhallinnan ja jaksamisen parantamiseksi löytyvät monesti jo arjen peruspalikoista, sanoo psykologi Jutta Järvisaari. Levon, ruuan, liikunnan ja sosiaalisten suhteiden osalta voi koettaa tehdä pieniä muutoksia.
– Ihan yksi askel kerrallaan. Voi miettiä, mikä olisi se yksi juttu, minkä voin tehdä jo tänään, että tulisi helpompi olo, Järvisaari sanoo.
Järvisaari kehottaa myös listaamaan omia stressinhallinnan ja palautumisen keinoja, vaikkapa viikon ajan. Keinojen tunnistaminen ja niiden toimivuuden pohtiminen on hyödyllistä, sillä kaikki käyttämämme keinot eivät aina ole niitä meille parhaita keinoja.
– Pohdinnalla voi saada paremman kuvan siitä, mitkä ovat juuri sinun parhaat palauttavat keinosi. Vaikkapa päihteidenkäyttö saattaa helpottaa hetkellisesti, mutta pidemmällä aikavälillä se tuottaa enemmän hankaluuksia. Jotkut palautuvat eniten vaikkapa luonnossa, jotkut viettämällä aikaa perheenjäsenten kesken, Jutta Järvisaari sanoo.
Työpaikoilla voi olla patoutunutta yhteisöllisyyden tarvetta
Tänä syksynä monilla voi myös olla patoutunutta tarvetta vuorovaikutukseen, yhteisöllisyyteen ja kuulluksi tulemiseen. Näin voi olla esimerkiksi niiden kohdalla, jotka ovat kokeneet etätyössä yksinäisyyttä.
– Suurin osa meistä tekee töitä osana jotakin työyhteisöä. Sieltä kannattaa hakea tukea, kontaktia ja tunnetta, että kuulun tähän porukkaan. Se auttaa jaksamaan ja selviytymään, Katriina Pulli sanoo.
Katriina Pullin mukaan myös työtehtävien vaihtajia pitäisi nyt perehdyttää ja tukea erityisen hyvin. Korona-aikana osa työntekijöistä, monilla eri aloilla, on joutunut lennossa vaihtamaan tilapäisesti työtehtävää. Uudessa tehtävässä konkari voi yhtäkkiä olla aloittelijan roolissa ja se voi tuntua hankalalta.
– Parhaimmillaan käy niin, että saa tukea sekä vanhalta että uudelta esimieheltä. Mutta voi käydä niin, että ihminen ikään kuin tipahtaa kahden työyhteisön väliin eikä pääse kiinnittymään uuteen työyhteisöön, Katriina Pulli sanoo.
Nyt kannattaa myös säilyttää parhaita paloja niistä uusista toiminnan ja kommunikoinnin tavoista, joita koronan pakottamana on työpaikoilla luotu. Vaikka koronatilanne ei sitä vaatisikaan.
Vaikka tilanteet muuttuvat, Katriina Pullin mukaan olennaista työmotivaation kannalta on, että työn mielekkyys on tallella.
– Jos säilyy tunne siitä, että teen tärkeää työtä ja pystyn onnistumaan tässä, tätä uutta kierrostakin jaksaa paremmin, Katriina Pulli sanoo.
Voit keskustella jutun aiheesta 27. elokuuta klo 23 asti.
Lue myös: