Pitkiä lentoja Yhdysvaltoihin, Intiaan, Brasiliaan ja Afganistaniin. Seminaareja, kokouksia ja kahdenvälisiä tapaamisia. Useita öitä hotelleissa. Sellaista oli monen virkamiehen matkustaminen ennen koronavirusta.
Koronavirus saattaa muuttaa virkamatkustamista pysyvästi. Etätapaamiset voivat korvata ainakin osan virkamatkoista. Enää ei ole aina pakko olla paikan päällä.
Virkamatkojen vaihtuminen edes osittain etätapaamisiin voisi säästää vuosittain miljoonia euroja valtion varoja – jos siis mukaan lasketaan kaikkien valtion virkamiesten tekemät virkamatkat.
Yle kävi tätä juttua varten eri valtion virastojen pää- tai ylijohtajien matkalaskut kolmen viime vuoden ajalta. Tarkastelun kohteena oli 55 valtion virastoa. Listaus johtajien matkakuluista vuodelta 2019 löytyy tämän jutun lopusta.
Kalleimmat matkat tehnyt viraston johtaja tuli yllättävältä taholta. Hän oli nimittäin muiden virastojen taloudenkäyttöä valvovan Valtion tarkastusviraston (VTV) ylijohtaja Tytti Yli-Viikari.
Muita kalliisiin kohteisiin matkustaneita johtajia olivat puolustusministeriön kansliapäällikkö Jukka Juusti ja Innovaatiokeskus Business Finlandin johtopestin kesken vuoden vaihtaneet Pekka Soini ja Nina Kopola.
Houkuttelevia seminaareja eri puolilla maailmaa on tarjolla joka alalla. Yhteistyö eri maiden kollegoiden kesken vie aina oman hallinnonalan toimintaa eteenpäin.
Miksi toiset johtajat matkustavat enemmän kuin toiset? Ja onko se hintansa arvoista?
Virkamatkustamisen kustannukset kymmeniä miljoonia euroja
Ylen selvityksen perusteella pelkästään ylimpien johtajien virkamatkustamisesta koitui yhteiskunnalle lähes miljoonan euron vuotuiset kustannukset.
Yhteensä valtio käytti virkamatkoihin viime vuonna 178 miljoonaa euroa. Kustannukset ovat lisääntyneet tasaisesti viiden viime vuoden aikana. Poikkeuksen nousukiitoon tuo vuosi 2020, kun koronaviruksen takia valtion matkustuskustannukset kääntyivät laskuun.
Valtion kokonaisbudjetissa virkamatkustamisesta koituva lovi on pieni, mutta Vaasan yliopiston julkisjohtamisen emeritusprofessori Ari Salmisen mielestä matkustamisesta aiheutuneiden kulujen merkitystä ei pidä vähätellä.
– Ylilyönnit vaikuttavat kansalaisten luottamukseen hallintoa kohtaan.
Salminen korostaa, että kansainvälisyys on osa nykyaikaista valtionhallintoa ja matkustaminen kuuluu myös virastojen johtajien tehtäviin. Verovaroilla matkustettaessa pitäisi Salmisen mukaan kuitenkin pitää mielessä säästeliäisyys ja tarkka harkinta siitä, mihin matkustetaan.
Useiden tuhansien eurojen matkoja eksoottisiin kohteisiin
VTV:n johtaja Tytti Yli-Viikari on matkustanut viime vuosina työn merkeissä kaikissa maailman kolkissa Etelämannerta lukuun ottamatta. Viime vuoden aikana Yli-Viikari ehti tehdä 28 matkaa, joista lähes kaikki suuntautuivat Suomen rajojen ulkopuolelle.
Yli-Viikari piipahti työn puolesta muun muassa Addis Abebassa, Bangkokissa, Delhissä, Dubaissa, Kapkaupungissa, New Yorkissa, Tokiossa ja useissa eri kohteissa Euroopassa. Ranskaan Yli-Viikari teki viime vuonna yhteensä neljä työmatkaa. Matkat suuntautuivat pääasiassa erilaisiin seminaareihin.
Vuonna 2018 Yli-Viikari matkusti vieläkin tyyriimpiin kohteisiin – hänen matkalaskujensa loppusumma nousi tuolloin 65 000 euroon.
Iso osa Yli-Viikarin viime vuosien matkoista suuntautui kaukokohteisiin. Yksittäiset matkat olivat huomattavasti kalliimpia kuin muiden virastojen johtajien matkat.
Vuonna 2017 Yli-Viikari käväisi Kolumbiassa. Siellä hän osallistui matkallaan Kolumbian sisäistä tilintarkastusta käsitelleeseen seminaariin. Samassa yhteydessä hän vieraili Yhdysvalloissa. 11 päivää kestänyt reissu maksoi yhteensä 8 800 euroa.
Vuonna 2018 Yli-Viikari puolestaan teki 8 500 euroa maksaneen matkan Brasiliaan. Tällä kertaa matka kesti viisi päivää, ja sen aikana Yli-Viikari osallistui julkisen sektorin innovaatioviikolle.
Puolestaan vuosina 2017 ja 2018 Yli-Viikari teki kalliit matkat Almedalen-viikolle Ruotsiin. Almedalen-viikko on joka vuosi Ruotsissa järjestettävä poliittisten ja yhteiskunnallisten keskustelujen viikko, Porissa järjestettävän Suomi-areenan esikuva. Vuoden 2017 matka kesti seitsemän yötä ja pelkät hotellit maksoivat noin 3 000 euroa.
Puhuminen erilaisissa tilaisuuksissa kuuluu Yli-Viikarin mukaan hänen tehtäviinsä
Yli-Viikarin johtama Valtiontalouden tarkastusvirasto on ylin kansallinen tarkastusviranomainen, joka tarkastaa valtion taloudenhoidon laillisuutta ja tarkoituksenmukaisuutta sekä valtion talousarvion noudattamista. VTV valvoo myös virkamatkustamisen taloudellisuutta.
Yli-Viikari selittää matkustamistaan VTV:n kansainvälisillä tehtävävastuilla.
Vuosina 2015–2020 VTV oli tarkastusvirastojen eurooppalaisen yhteistyöelimen EUROSAIn hallituksessa. Viime vuodesta lähtien VTV on johtanut maailman tarkastusvirastojen yhteisön INTOSAIn ympäristötarkastukseen keskittynyttä työryhmää. Lisäksi VTV on ollut viime vuosina mukana yhteistyössä YK:n ja OECD:n kanssa sekä tehnyt tilintarkastuksia kansainvälisille organisaatioille.
– Kansainvälinen ulottuvuus on tässä tehtävässä vahva. Meidän yhteistyömme on globaalia, kun monen muun valtionhallinnon viraston toiminta on EU-keskeistä.
Kolumbiassa ja Brasiliassa hän kertoo vierailleensa tarkastusvirastojen eurooppalaisen yhteistyöelimen EUROSAIn hallintokomitean jäsenenä. Almedalen-viikkojen aikana hän puolestaan tapasi ruotsalaisia kollegojaan ja seurasi digitaalisuutta käsitteleviä puheenvuoroja.
Virastojen johtavien virkamiesten päätehtävät ovat yksikön strateginen johtaminen ja henkilöstöpolitiikan yleinen kehittäminen. Emeritusprofessori Ari Salminen sanoo, että läsnäolon kansainvälisissä kokouksissa pitäisi aina palvella viraston strategian toteutumista, pyrkiä valvomaan Suomen etua tai tietyn hallinnonalan kysymyksiä.
Eikö pääjohtajan pitäisi keskittyä viraston strategiseen johtamiseen eikä maailmalla juoksemiseen? Tytti Yli-Viikarin mukaan EUROSAIn hallitusvastuun ajan hän edustaa kaikkia eurooppalaisia tarkastusvirastoja ja vastaa koko alan kehittymisestä maailmassa. EUROSAIn hallitukseen kuuluu yhteensä kahdeksan maata.
– Puheenvuorojen pitäminen erilaisissa tilaisuuksissa kuuluu tehtäviini. Nämä ovat kutsuttuja vierailuja, joissa taustalla on VTV:n tehtävä EUROSAI-järjestön hallintokomiteassa. Kehitämme yhdessä muiden kanssa myös data-analytiikkaa ja tarkastusmenetelmiä. VTV on todella kysytty yhteistyötaho, ja suomalaisten menetelmien kehittämisestä halutaan kuulla eri puolilla maailmaa.
Yli-Viikarin mukaan EUROSAI ei maksa sen hallitusjäsenten matkoja, vaan jokainen jäsenvirasto maksaa matkat omalla kuusivuotiskaudellaan.
– On hyvä muistaa, ettei vain pääjohtaja toimi näissä verkostoissa. Pääjohtaja on se, joka avaa ovet ja luo pohjan sille, että organisaatio saa hyvän alun verkostoissa ja työryhmissä. Näin Suomi saa äänensä kuuluviin.
Vaikka moni muukin virasto toimii kansainvälisellä kentällä, muilta johtajilta ei löytynyt yhtä paljon ja yhtä kalliita matkoja.
Kansliapäälliköt matkustavat ministerien seurueissa
Puolustusministeriön hallinnonalan matkakustannukset ovat vuodesta toiseen olleet muita hallinnonaloja huomattavasti korkeammat.
Tähän on monta syytä: Hallinnonala on iso ja toiminta kansainvälistä. Lisäksi Suomella on käynnissä kansainvälisen kriisinhallinnan operaatioita Lähi-Idässä, mikä lisää matkustamista. Matkakustannuksia nostavat kulut, joita aiheutuu kriisialueille suuntautuvien matkojen turvajärjestelyistä.
Puolustusministeriön kansliapäällikön Jukka Juustin työnkuvaan kuuluu matkustamista. Hänen matkansa maksoivat viime vuonna yhteensä 41 000 euroa.
Juusti osallistui usealle matkalle puolustusministerin seurueessa. Lisäksi hän teki omia työvierailujaan muun muassa Venäjälle, Ruotsiin sekä Intiaan. Juusti piipahti myös vienninedistämismatkalla Meksikossa ja matkusti useita kertoja Yhdysvaltoihin.
Kalliita matkoja eniten tehneiden johtajien joukosta löytyy myös monta muuta kansliapäällikköä. He matkustivat usein ministerien kanssa, esiintyivät maailmalla ministerien sijaisina tai osallistuivat vienninedistämismatkoille. He myös reissasivat Brysseliin Euroopan parlamenttiin useita kertoja vuodessa.
Luottamustehtävät lisäsivät matkakustannuksia
Ylen vertailun perusteella kalliita matkoja tehneisiin johtajiin kuului myös Innovaatiokeskus Business Finlandin johto. Pääjohtajana toimi vuoden 2019 alkupuoliskon ajan Pekka Soini. Syyskuun alusta virkaan astui Nina Kopola.
Soinin ja Kopolan matkakustannuksia nostivat neljä Japanin-matkaa ja osallistuminen tasavallan presidentin Sauli Niinistön delegaation vierailulle Etiopiaan. Kokonaiskustannukset Business Finlandin pääjohtajien matkustelusta olivat 38 000 euroa.
Lukuisia työmatkoja ulkomaille oli myös Säteilyturvakeskuksen (STUK), Geologian tutkimuskeskuksen (GTK) sekä Patentti- ja rekisterihallituksen (PRH) pääjohtajilla.
STUKin ja GTK:n toiminta vaatii jatkuvaa vuoropuhelua kansainvälisten kollegoiden kanssa. Oppia joudutaan hakemaan jatkuvasti ulkomailta, koska vastaavaa tietoa ei ole muualla Suomessa.
Isot matkakustannukset PRH:n pääjohtajan Antti Riivarin osalta puolestaan selittyvät sillä, että hän toimi viime vuonna Euroopan patenttiviraston patenttilakikomitean (EPO) puheenjohtajana. Iso osa Riivarin ulkomaille suuntautuneista matkoista oli EPOn maksamia.
Myös ulkoministeriön hallinnonalaa leimaa kansainvälisyys. Siitä huolimatta johdon matkakustannukset olivat muita aloja huomattavasti pienemmät.
Ulkoministeriön valtiosihteeri Matti Anttonen teki 31 matkaa vuonna 2019. Niiden loppusumma oli noin 30 000 euroa. Ulkopoliittista instituuttia viime vuonna luotsannut Teija Tiilikainen puolestaan teki vuoden aikana vain kolme matkaa ulkomaille. Ne maksoivat yhteensä vajaat 6 000 euroa.
Yli-Viikari uskoo, että hänen matkustaminsensa vähenee
Valtion virastojen työntekijät saavat matkustaa vain välttämättömästä syystä. Virkamatka on aina tehtävä mahdollisimman edullisesti ja lyhyesti.
Valtio onkin jo vuosia pyrkinyt matkustamisen vähentämiseen taloudellisista ja ympäristösyistä. Säästäväisyyden ohjenuorat ovat säilymässä myös tulevaisuudessa, kun valtiovarainministeriössä pohditaan parhaillaan valtion matkustusstrategian päivittämistä.
Valtiontarkastusviraston ylijohtajan Tytti Yli-Viikarin matkat pomppaavat Ylen vertailussa silmille kalleudellaan. Eikö matkustuskustannusten vähentäminen koske Yli-Viikaria ja VTV:tä?
– Meille kestävän kehityksen tavoitteet ovat tärkeitä. Raportoimme kestävän kehityksen kansallisesta toimeenpanosta YK:lle. Yhteistyöverkostojen kehittäminen on kuitenkin osa työtämme. Kun kansainvälisten yhteistyöelinten hallintokausi päättyy, vähenee myös matkustustarve.
Suomi toimii EUROSAIn hallintokomiteassa vielä tämän vuoden loppuun saakka.
Ylilyönnit vaikuttavat kansalaisten luottamukseen hallintoa kohtaan.
Ari Salminen, emeritusprofessori
Emeritusprofessori Ari Salminen peräänkuuluttaa etenkin korkeiden matkustuskulujen kohteisiin matkustettaessa hyötyjä koko yksikölle. Salminen näkee, ettei kalliista matkasta saa hyötyä vain johtaja itse, vaan matkalta saatua oppia on pystyttävä hyödyntämään viraston johtamisessa.
Miten koko VTV hyötyy vierailuista kehittyviin maihin?
– Kun käymme kertomassa meidän toiminnastamme, niin aina tulee vuorovaikutusta, kommentointia, joka auttaa kehittämään meidän toimintaamme. Lisäksi useat kehittyvät maat ovat länsimaita edistyksellisempiä YK:n kestävän kehityksen tavoitteiden toimeenpanon tarkastamisessa.
– Paras asiantuntijuus ei meidän alallamme löydy Suomesta, vaan se löytyy kansainvälisistä verkostoista.
Miksi juuri pääjohtajan piti matkustaa esimerkiksi Brasiliaan?
– Brasilia on yksi johtavia tarkastusvirastoja maailmanlaajuisesti. Heidän hallinnon kehittämisestä vastaava ministeriö kutsui minut puhumaan julkisen hallinnon innovaatioseminaariin. Samalla vierailin Brasilian tarkastusviraston innovaatiokeskuksessa, joka kehittää vahvasti data-analytiikkaa ja palvelumuotoilua tarkastustyössä. Olemme kehittäneet heidän kanssaan menetelmiä.
– Meille siirtyi globaali ympäristötarkastuksen sihteeristö vuosi sitten. Se on yksi niistä tekijöistä, miksi minun on pitänyt olla paljon läsnä INTOSAIn ja EUROSAIn kokouksissa ja työvaliokunnissa. Globaalin työryhmän saaminen Suomeen ja sen puheenjohtajuuden ottaminen velvoitti minua olemaan edustustehtävissä ja neuvottelemassa työryhmän strategiasta ja toimeenpanosta.
Olisiko eri hallinnonaloilla opittavaa toisiltaan?
Korona-aika laittaa monet pohtimaan matkustamista. Yksityisellä puolella jotkut yritykset ovat ilmoittaneet, etteivät ne aio tehdä työmatkoja ulkomaille, vaikka Suomen rajat avattiin kesällä. Kyse on myös kustannuksista.
Myös valtion matkustusmenot ovat typistyneet murto-osaan edellisvuosista. Mutta mitä tapahtuu koronan jälkeen? Eikö tilaisuuksia voisi jatkossa hoitaa etänä – pienemmin kokonaiskustannuksin?
Tytti Yli-Viikarilla on aiheeseen vahva näkemys.
– Koronakevät on osoittanut sen, että jotkut maat ovat jääneet pois sähköisistä tapaamisista, kun ei ole kielitaitoa. Tulkit pitäisi saada mukaan. Matkoilla on myös iso merkitys epävirallisella ja luottamuksellisella keskustelulla. Siihen emme taivu sähköisellä alustalla.
Ylen virkamatkustamista koskevan selvityksen perusteella näyttää kuitenkin siltä, että toiset hallinnonalat taipuvat sähköisille alustoille notkeammin kuin toiset – jo ennen koronaa.
Kukaan tuskin kyseenalaistaa esimerkiksi puolustusministeriön tai ulkoministeriön hallinnonalan kansainvälisyyttä. Noilla aloilla on kuitenkin pitkät perinteet siitä, ettei jokaiseen tapaamiseen tarvitse mennä paikan päälle. Osa tapaamisista hoidetaan puhelimitse tai verkossa.
Kaikkia kasvokkaisia kohtaamisia ei ole toki tulevaisuudessakaan mahdollista korvata etänä pidettävillä tilaisuuksilla. Mutta joillakin virastoilla olisi oppimista toistensa käytännöistä virkamatkustamisen suhteen – myös sitten, kun korona on ohi.
Aiheesta Ylen A-studiossa maanantaina 31. elokuuta. Vieraana myös Valtiontalouden tarkastusviraston pääjohtaja Tytti Yli-Viikari.
Taulukkoa ladataan
Korjattu 1.9.2020 kello 15.17 valtakunnansyyttäjän Raija Toiviaisen matkalaskujen kokonaiskustannukset. Taulukossa oli aiemmin Toiviaisen vuoden 2019 matkojen kustannuksiksi ilmoitettu 17 473,64 euroa. Oikea summa on 10 323,86 euroa.
Lue lisää: