Osa artikkelin sisällöstä ei ole välttämättä saavutettavissa esimerkiksi ruudunlukuohjelmalla.
Koronaviruksen torjunta saattoi kuitenkin vähentää influenssa- ja liikennekuolemia, sanovat tutkijat.
Intiassa kuolemia ei lasketa tarkasti, eivätkä tilastot ole pysyneet koronaviruksen tahdissa.
Näin on monissa muissakin maissa nyt, kun Maailman terveysjärjestön WHO:n pandemiajulistuksesta on tullut kuluneeksi puoli vuotta.
WHO:n mukaan koronavirus on tappanut koko maailmassa alle miljoona ihmistä, mutta todellisuus on huomattavasti synkempi.
Vähäinen testaus ja epidemian piilottelu ovat alusta asti vääristäneet maailman koronatilastoja, kuten Yle raportoi keväällä.
Edelleen lukuja siloitellaan ja vähätellään tarkoituksellisesti monessa maassa.
Sen sijaan monen Euroopan maan virallisissa tilastoissa näkyy selvästi, miten korona on lisännyt kuolleisuutta.
Voit tästä Ylen rakentamasta taulukossa vertailla, miten korona näkyy Suomea korkeampana kuolleisuutena esimerkiksi Ruotsissa ja Espanjassa maaliskuun puolivälistä lähtien.
Tarkastele eri maiden tilastoja lisäämällä tai poistamalla maita taulukosta painamalla eri maiden nimiä.
Luvuissa on kuitenkin yksi yllätys: aivan alkuvuodesta kuolleita kertyi paljon vähemmän kuin viime vuosina keskimäärin.
Ilmiötä voi kutsua alikuolleisuudeksi. Vähäisen kuolleisuuden tärkeimpänä syynä on pidetty sitä, että vuosittainen kausi-influenssa jäi heikoksi.
Kun maaliskuusta alkaen koronaa jarrutettiin voimatoimin, ei influenssakaan päässyt enää leviämään.
Tutkimusprofessori Seppo Koskinen Terveyden ja hyvinvoinnin laitoksesta THL:stä arvioi, että alkuvuoden matalaan kuolleisuuteen Euroopassa voi olla toinenkin merkittävä syy – poikkeuksellisen lämmin talvi.
– Kylmän sään on osoitettu lisäävän kuolleisuutta, Koskinen sanoo. Leuto talvi on saattanut lykätä esimerkiksi sydän- ja hengityselinsairauksista johtuvia kuolemia myöhempään kevääseen.
Ylikuolleisuus kertoo taudista, joka eteni tilastoja nopeammin
Viime keväänä kuolleisuus nousi Euroopassa nopeasti, mutta kuolinsyiden kirjaus ei pysynyt uuden taudin tahdissa.
Kymmenet tuhannet ihmiset näyttivät kuolevan koronavirukselle tyypillisiin oireisiin, mutta heitä ei ehditty koskaan testata.
Koronaepidemian voimakkuuden hahmottamiseen toimiva mittari onkin ylikuolleisuus. Se antaa eri maista vertailukelpoista tietoa, vaikka niiden viralliset tilastot kuolinsyistä olisivat kuinka vääristyneitä.
Tässä Ylen jutussa kuluneen vuoden kuolleisuutta verrataan viiden edeltävän vuoden keskiarvoon. Samaan tapaan kuolleisuutta tarkastellaan myös eri Euroopan maiden tilastokeskuksissa, vaikka niissä huomioidaan lisäksi väestörakenteen muutokset.
Tänä vuonna ylikuolleisuuden syynä pidetään suoraan tai epäsuorasti nimenomaan uutta koronavirusta.
Alla olevista taulukoista näet, millaista vuoristorataa kuolleisuuden muutokset ovat olleet eri maissa tänä keväänä.
Taulukoissa perustaso on viiden edellisen vuoden (2014–2019) keskiarvo, johon tämän vuoden tilannetta verrataan. Tiedot on saatu Human Mortality Database -tutkimushankkeesta ja luvut perustuvat pääosin EU:n tilastotoimiston Eurostatin tietoihin. Viimeisen 1–2 kuukauden tiedot päivittyvät edelleen, joten eri maiden tiedot näytetään korkeintaan heinäkuun loppuun.
Kuinka paljon tavallista enemmän Euroopassa sitten kuoli ihmisiä tänä keväänä? Riippuu mihin sitä verrataan.
Kuolleisuutta voi edellisten vuosien lisäksi verrata myös siihen, millaista vuodesta 2020 odotettiin ilman koronapandemiaa tai muitakaan laajoja epidemioita.
Tällä tavalla ylikuolleisuutta mitataan esimerkiksi 19 Euroopan maan ja kahden saksalaisen osavaltion yhteisessä Euromomo-hankkeessa.
Siinä kuolleisuus lasketaan niin, että muun muassa kausi-influenssat eivät kuulu normaaliin kuolleisuuteen, vaan influenssakuolemat näkyvät tilastoissa ylikuolleisuutena.
Näiden kahden lähestymistavan ero voi kuulostaa hiusten halkomiselta, mutta eri tavoilla laskettuna kuolleisuuden nousussa on eroa.
Euromomon mukaan ylikuolleisuutta on kertynyt vuoden alusta lähtien yhteensä noin 203 000. Jos taas perustasoksi otettaisiin Euromomon julkaisemien neljän edellisen vuoden tietojen keskiarvo, ylikuolleisuuden määrä supistuisi siitä noin kolmanneksella.
Euromomon luvut sisältävät kuitenkin vain useimmat Länsi-Euroopan maat, eivät läheskään koko Eurooppaa.
Tässä Ylen selvityksessä käytettiin puolestaan EU:n tilastotoimiston Eurostatin ja Human Mortality Databasen (HMD) tietoja, sillä ne ottavat huomioon useampia Euroopan maita.
Niiden kattamien Euroopan maiden yhteenlaskettu ylikuolleisuus kevään epidemian aikana oli yli 243 000.
Ylikuolleisuuden määrää on yritetty arvioida myös maittain. Euroopassa eniten koronakuolemia on tilastoitu Britanniassa, mutta suuri ylikuolleisuus osoittaa, että kaikkien koronakuolemien syytä ei ole kirjattu oikein.
Kesäkuun lopulle laskettuna pelkästään Englannin ja Walesin alueella Britanniassa ylikuolleisuudeksi arvioitiin yhteensä noin 54 000, vaikka samaan aikaan koronaviruksen tilille oli virallisesti pantu vain reilut 37 000 kuolemaa.
Koronakuolleisuus on vielä suurempaa kuin ylikuolleisuus
Tavallisesti ihmisiä kuolee eri vuosina suunnilleen samaan tahtiin.
Kulunut vuosi on kuitenkin ollut poikkeuksellinen muutenkin kuin koronan takia, sillä pandemian torjunta on samalla vähentänyt muista syistä johtuvia kuolemia.
Influenssakausi jäi hyvin lieväksi, joten influenssa on aiheuttanut tänä vuonna vähemmän kuolemia. Ihmisten pysyminen kodeissaan pandemian takia on vähentänyt kuolemia myös muilla tavoin.
– Liikennekuolleisuus ja muut onnettomuudet ovat vähentyneet, uskoo Ylen haastattelema brittitutkija Jennifer Dowd. Hän toimii demografian ja kansanterveyden apulaisprofessorina Oxfordin yliopistossa.
Jos näin on, niin koronaviruksen osuus kuolemista on todennäköisesti vielä suurempi kuin mitä ylikuolleisuudesta voisi päätellä, arvioi tilastotutkija Oskari Luomala THL:stä.
Asia on helpompi ymmärtää esimerkin kautta.
Kuvitellaan, että normaalisti puolessa vuodessa kuolee sata ihmistä, mutta tänä vuonna olisi kuollut vaikkapa 120 ihmistä. Äkkiseltään voisi olettaa, että koronavirus olisi aiheuttanut ne 20 ylimääräistä kuolemaa, ja sata ihmistä olisi kuollut samoista syistä kuin muinakin vuosina.
On kuitenkin syytä olettaa, että ihmisten varovaisuus on vähentänyt muita kuolemia – vaikkapa kymmenellä kuolemalla. Kun muista syistä kuolleita olisikin vain 90, koronan tiliin jäisi 30 kuollutta, sillä kuolleiden kokonaismäärä 120 on joka tapauksessa tiedossa.
Tässä kuvitteellisessa esimerkissä ylikuolleisuus olisi 20 ihmistä, mutta korona olisi silti tavalla tai toisella aiheuttanut 30 kuolemaa eli enemmän kuin pelkästä ylikuolleisuudesta voisi päätellä.
Ja silti olisi mahdollista, että kuolinsyyksi olisi kirjattu korona vain osassa tapauksia.
Euroopan tautienehkäisy- ja -valvontakeskuksen (ECDC) tuoreimpien laskujen mukaan Euroopassa on ilmoitettu noin 213 000 vahvistettua koronakuolemaa.
Ylikuolleisuuden perusteella voisi arvioida, että koronaan liittyviä kuolemantapauksia on Euroopassa vähintään kymmeniä tuhansia enemmän, mutta pandemian ollessa kesken tutkijat eivät halua veikkailla lukuja.
Vielä vaikeampaa on lukujen arviointi Euroopan ulkopuolella. Mahdottomaksi se käy silloin, kun lukuja salaillaan.
Seuraavaksi käydään läpi koronan pahimmin koettelemien maiden tilannetta.
Yhdysvallat: Epidemian alussa kuolleita ei ehditty testata
Koronapandemia levisi myös Yhdysvalloissa keväällä niin voimakkaasti, että kaikkia kuolleita ei ehditty testata. Kuolinsyyksi ei siis ole kirjattu koronavirusta.
Virallisesti koronaan liittyviä kuolemia on Yhdysvaltain tartuntatautiviraston CDC:n mukaan 190 000.
Todellisuudessa korona on vaatinut huomattavasti enemmän ihmishenkiä.
Tämä näkyy myös Yhdysvalloissa ylikuolleisuutena. Maassa on kuollut arviolta yli 220 000 ihmistä enemmän kuin mitä viime vuosien perusteella odotettiin. Eroa viralliseen tilastoon on siis yli 30 000 kuolemaa.
Totuus voi olla vielä tätäkin synkempi.
The New York Times -lehti arvioi jo kuukausi sitten, että ero virallisen ja todellisen koronakuolleisuuden välillä on 60 000 ihmistä.
Erot Yhdysvaltain eri osien välillä ovat suuria. Epidemian huipulla huhtikuun alussa New Yorkin kaupungissa kuoli lähes kahdeksan kertaa enemmän ihmisiä kuin normaalisti.
Parin viime kuukauden aikana kuolleisuus on kuitenkin noussut erityisen paljon etelävaltioissa.
Meksiko: Ehkä vain kolmannes koronakuolleista tilastoitu
Yksi maailman suurimmista koronapesäkkeistä on Meksiko. Siellä koronakuolemia ei löydetä, koska koronatestejä tehdään verrattain vähän.
Ero virallisten lukujen ja todellisten koronakuolemien välillä on räikeä. Virallisesti koronavirukseen on kuollut noin 70 000 meksikolaista, mikä on neljänneksi eniten maailmassa.
Riippumattomat tutkijat arvioivat kesällä, että koronavirus olisi aiheuttanut kolme kertaa enemmän kuolemia kuin mitä on kerrottu.
Samansuuntaisen arvion on esittänyt maan tartuntatautiviraston johtaja. Ylikuolleisuus on hänen mukaansa ollut noin 2,6-kertaista verrattuna vahvistettuun koronakuolleiden määrään. Samaan päätyi viikko sitten maan terveysministeriö.
Brasilia: Kuolinsyyt arvioitiin aluksi väärin
Brasiliassa puolestaan koronavirukseen on virallisesti kuollut toiseksi eniten ihmisiä maailmassa, lauantaihin mennessä noin 130 000.
Tämä on todennäköisesti paljon lähempänä todellista kuolleiden määrää kuin Meksikon luku, sillä koronatestejä on tehty moninkertaisesti Meksikoon verrattuna.
Testeistä huolimatta Brasilian koronatilanne on luultavasti tiedettyä karumpi.
Brasilialaisten tutkijoiden mukaan ihmisten kuolinsyyt merkittiin epidemian ensimmäisinä viikkoina väärin keuhkokuumeeksi.
Tilanne kuitenkin muuttui nopeasti, kun koronaviruksen oireita opittiin tuntemaan. Tutkijoiden mukaan on käynyt myös niin, että koronavirusta alettiin kirjata kuolinsyyksi silloinkin, kun menehtymisen syy olisikin todennäköisesti ollut joku muu.
Intia: Todellinen koronaan kuolleiden määrä jopa viisinkertainen
Intiassa on löydetty koronaan sairastuneita toiseksi eniten heti Yhdysvaltain jälkeen. Silti tautiin kuolleita on suhteellisen vähän.
Syynä on pidetty erityisesti Intian väestörakennetta, sillä nuorten osuus väestöstä on suuri.
The Wire -julkaisun mukaan Intian koronakuolleisuus on kuitenkin paljon virallisia tietoja korkeampaa.
Epäiltyjä koronakuolemia ei tilastoida, jos tartuntaa ei ole vahvistettu testillä – ja testejä tehdään edelleen vähän. Lisäksi jotkut osavaltiot eivät tilastoi edes kaikkia varmistettuja kuolemantapauksia.
Kaiken kukkuraksi kuolemansyytä selvitetään vain harvoin. Vain viidennes intialaisten kuolemista on sellaisia, joista edes tehdään lääkärin allekirjoittama kuolintodistus.
Intiassa asiantuntijat ovatkin vedonneet viranomaisiin, jotta tiedot viime vuosien kuolleisuudesta julkistettaisiin ja koronaviruksen aiheuttamaa ylikuolleisuutta voitaisiin yrittää arvioida.
Intialainen tutkija on huomauttanut, että osa viranomaisista vähättelee koronaan kuolleiden määrää, jotta heidän työnsä epidemian taltuttamiseksi näyttäisi tehokkaammalta.
Koronadiagnoosia on hänen mukaansa myös pidetty niin leimaavana, että sen kirjaamista kuolinsyyksi on vältetty.
Miksi kuolleisuus ei ole noussut uudestaan syksyllä?
Tutkija Jennifer Dowd kertoo odottavansa koronarintamalta hyviä uutisia, mutta vielä hän ei niitä näe.
Euroopassa koronatartunnat alkoivat lisääntyä uudelleen kesän lopulla. Kuolleisuus ei silti – ainakaan vielä – ole noussut likimainkaan kevään tahtiin.
Euromomon tuoreimmassa raportissa näkyy, että kuolleisuus Euroopassa on viime viikkoina sahannut vain aavistuksen odotuksia korkeammalla tasolla. Joissakin maissa ylikuolleisuutta on enemmän, mikä Euromomon mukaan voi johtua helteistä.
Yhtenä syynä matalina pysyneisiin kuolleisuuslukuihin esimerkiksi Saksassa pidetään sitä, että tuoreet tartunnat ovat painottuneet nuoriin, joiden kuolemanriski on tunnetusti hyvin pieni.
Koronakuolleisuutta alentaa myös se, että hoitotulokset ovat parantuneet, eikä sairaanhoitojärjestelmä enää ole ylikuormittunut missään Euroopan maassa.
Toisaalta on arveltu, että koronavirus olisi muuttunut vähemmän vaaralliseksi.
Dowdin mielestä tästä ei ole kuitenkaan näyttöä. Kuolleisuuden pysyminen alhaisena nyt syksyllä johtuu hänen mukaansa lähinnä siitä, että kuolemat seuraavat tartuntoja pitkällä viiveellä. Virus ei ole kesyyntynyt eikä pandemia ole ohi.
– Virus haluaa edetä kuin maastopalo, Dowd sanoo.
Voit keskustella aiheesta maanantaihin 14. syyskuuta kello 22 asti.
Jutun tekoon on osallistunut myös EBU:n datajournalisti Teemo Tebest.
Lisää aiheesta: