Kulunut viikonloppu oli klassisen musiikin maailmassa tuulahdus viime vuosisadalta. Uuden ja ajankohtaisen teoksen kritiikki aiheutti polemiikin, jollaisista tunnettiin aikanaan etenkin kriitikko Seppo Heikinheimo (1938–1997). Nyt asialla oli Hufvudstadsbladetin musiikkitoimittaja Wilhelm Kvist.
W.A. Mozartin klassikosta Cosi fan tuttesta versioitu Suomen Kansallisoopperan Covid fan tutte repii huumoria koronapandemian ilmiöistä. Teoksen uudelleen kirjoittanut Minna Lindgren punoo komediaa fiktion ja reaalimaailman tapahtumien yhdistelmästä. Teoksen aikana seurataan muun muassa hallituksen koronatiedotustilaisuuksia ja sitä, kuinka etäkoulunkäynti ottaa sujuakseen. Nähdäänpä lavalla myös itse koronavirus.
Perjantaina ensi-iltaan paikalle saapunut yleisö nautti kaikesta päätellen näkemästään. Se palkitsi produktion taputtaen seisten. Moni poistui salista hyvillä mielin.
HBL:n kriitikkoa Kvistiä ei naurattanut.
– Ihmiset produktion takana tietävät, että pandemia on tragedia, mutta sanallakaan ei huomioida, että Suomessa virukseen on kuollut 300 ihmistä ja maailmalla 800 000 ihmistä. Samana päivänä, kun samppanjapullojen korkit poksahtelivat oopperalla, pandemiaan kuoli 6 200 ihmistä, Kvist huomauttaa kritiikissään.
Jo arvion otsikko on provosoiva: "Oopperalaulajien narsismilla ei ole rajoja". Väite kytkeytyy ajatukseen, jonka mukaan alalla työskenteleville tärkeintä olisi päästä lavalle muusta ja muista välittämättä. Kriitikon mukaan Covid fan tutte on tästä oiva esimerkki. Se on hänen mielestään tehty ensisijaisesti pandemian takia työttömäksi jääneille esiintyjille, ei yleisölle.
Kapellimestari haastaa kriitikon
HBL:n arvio sai aikaan pienimuotoisen kohun ja kiivasta julkista keskustelua. Esimerkiksi Suomen Kansallisoopperan tuleva ylikapellimestari ja osan Covid fan tutte -esityksistä johtava Hannu Lintu leimaa kirjoituksen julkisessa Facebook-päivityksessään merkilliseksi. Eniten häntä ärsyttää laulajien syyllistäminen
– Kiukkunsa keskellä arvostelija ei näe sitä, minkä kaikki muut näkevät: puoli vuotta työttömänä olleet huippulaulajat laittavat peliin koko ammattitaitonsa tarjotakseen innostuneelle yleisölle maailman tämän hetken ajankohtaisinta oopperaa, Lintu kirjoittaa.
Covid fan tutte syntyi vaikeissa olosuhteissa, ja on maailman mittakaavassa poikkeuksellista, että iso oopperatalo sai ovensa auki yleisölle poikkeuksellisena aikana.
– Aiheen valinnasta saa tietysti olla mitä mieltä lystää, mutta koko talon nopeus, ammattitaito ja venyminen ansaitsevat mielestäni suuret kiitokset, Lintu kirjoittaa.
"Helppo nauraa, jos virus ei ole osunut kohdalle"
On osuvaa, että juuri Covid fan tutten ensi-ilta synnytti kiivasta keskustelua. Produktio herätti huomiota jo etukäteen myös kansainvälisesti. Esimerkiksi The New York Times julkaisi aiheesta uutisen.
Ylelle HBL:n kriitikko kertoo, että tunne produktion epämiellyttävyydestä on ajan myötä vain vahvistunut. Hänen mielestään on väärin tehdä komediaa tuhojaan parhaillaan tekevästä pandemiasta. Muun muassa oopperadiiva Karita Mattilan tähdittämää produktiota on leimannut alusta saakka ilo. Tekijät ovat julkaisseet sosiaalisessa mediassa riemastuneita kommentteja työstään koko harjoittelukauden ajan.
– Asialle on helppo nauraa niin kauan, kun virus ei ole osunut omalle kohdalle. Mitä enemmän asiaa ajattelen, sitä varmempi olen, että produktio on lähtökohdiltaan moukkamainen, Kvist toteaa.
Hyvä polemiikki syntyy rohkeista ja jyrkistä mielipiteistä. Nytkin argumentteja satelee puolesta ja vastaan.
– Tiukkapipojen on turha nillittää: taide huumorin keinoin on parasta terapiaa käsitellä vaikeita ja traumaattisia asioita. Varsinkin kun se tehtiin niin koskettavasti, paikoin jopa hellästi kuin Covid fan tuttessa, vastaa Ylen toimittaja Risto Nordell.
Nordellin arvio oopperasta julkaistaan tällä viikolla Suomen Kuvalehdessä.
Mitä mieltä sinä olet Covid fan tuttesta? Katso ooppera alta tai Yle Areenasta ja keskustele.