Yritysten ongelmat voivat siirtyä rahoitusjärjestelmään. Finanssivalvonta syynää nyt eläkeyhtiöiden liikekiinteistöjen arvon kehittymistä.
Väärin, ainakin koronakriisissä.
Italian pankeilla voi toki pian olla käsissään aiempaa isompi läjä hoitamattomia luottoja, niin kutsuttuja roskalainoja, mutta niin voi olla muillakin pankeilla ympäri Eurooppaa.
Koronavirus on iskenyt kaikkialle, mistä syystä pankkiosakkeiden arvostus on romahtanut kautta linjan. Pankit ovat joutuneet varautumaan luottoriskien kasvuun eli laittamaan valtavia määriä varoja sivuun pitkin kesää ja alkusyksyä.
Nordeankin tulos romahti juuri luottotappiovarausten vuoksi.
Kuka jää pystyyn koronan jälkeen?
Pankkien, myös Euroopan keskuspankin, huoli on se, että yrityksille tulee maksuvaikeuksia, ja ne ajautuvat konkurssiin. Valtio on tukenut pk-sektoria ja keskuspankki antanut pankeille helpotuksia, jotta nämä antaisivat joustoja yritysten luottoihin.
Varautuminen pahimpaan on heijastunut pankkisektorin kannattavuuteen, eivätkä pankit esimerkiksi maksa tänä vuonna sijoittajille osinkoja.
Sijoittajat epäilevät rahoituslaitosten joutuvan tuntemaan koronakriisin vielä nykyistä kovemmin nahoissaan tulevina kuukausina. Epäilykset kuvastuvat pankkien markkina-arvoista: kurssit romahtivat koronakriisin alkumetreillä eivätkä ole juuri toenneet maaliskuun jälkeen.
Eurooppalaisten pankkien arvot ovat selvästi pienemmät kuin niiden taseet eli varallisuus. Vuoden 2018 huipusta suurimpien pankkien markkina-arvot ovat pudonneet jopa alle puoleen.
Jos toinen paha korona-aalto tulee, hoitamattomien lainojen määrä voi moninkertaistua. Ongelmat ovat pahimmat maissa, joissa luottotappioita on jo ennestään paljon, kuten Italiassa.
Koronakriisin pitkän aikavälin vaikutuksia ei vielä tunneta. Valtioiden tukitoimet yrityksille ja keskuspankkielvytys ovat pönkittäneet yhteiskuntia, mutta taustalla piilee monta haavoittuvuutta.
Yrityksille on myönnetty lyhennysvapaita, mutta miten käy, kun lainoja pitää taas lyhentää?
Hotellit ja ravintolat ovat saaneet vuokranmaksuun lykkäyksiä, mutta onko niillä varaa maksaa vuokria myöhemminkään, jos asiakkaita ei näy?
Vuoden lopulla ja alkuvuodesta voidaan Suomessakin vielä nähdä konkurssisuma. Tuolloin yritykset ovat käyttäneet valtion koronatukirahat, verotuksen joustot on hyödynnetty ja oma pääoma alkaa loppua
Taloushallintoliiton mukaan 13 prosenttia pk-yrityksistä on vaarassa ajautua konkurssiin. Jos koronan leviämisen estämiseksi joudutaan asettamaan uusia rajoituksia, liki neljännes yrityksistä voi kaatua palvelualan yritysten liiton Paltan mukaan.
Juuri keskiviikkona Saksan suurimman liikepankin Deutsche Bankin pääjohtaja Christian Sewing esitti, että talouden toipuminen kestää pidempään kuin nyt uskotaan.
Sewingin mukaan monet talouden sektorit käyvät tulevina kuukausina vain 70–90 prosentin kapasiteetilla, mistä tulee "vakavia seurauksia". Jos yritykset eivät sopeudu tilanteeseen, pankkien luottotappiot kasvavat.
Saksassa puhutaan jo zombie-yritysten lisääntymisestä. Ne ovat yrityksiä, jotka eivät pysyisi pystyssä, jos eivät saisi koronatukea.
Talouskriisissä osan yrityksistä oikeastaan pitääkin kaatua. Jos yksikään yritys ei poistu markkinoilta, se tarkoittaa että, tukipolitiikassa ei ole eroteltu hyviä ja huonoja bisnesmalleja, Creditreform-yrityksen edustaja arvioi Deutsche Wellelle.
Liikekiinteistöissä pahin tilanne vuosikymmeniin?
Yritysten ongelmat näkyvät myös liikekiinteistöjen arvoissa. Kun kauppakeskukset ja hotellit eivät enää houkuttele asiakkaita, vuokrarästit kertyvät ja toimitiloja jää tyhjiksi.
Koronaeristäytyminen lisää verkkokauppaa, ja liikekiinteistöjen tarve vähenee. Samaan aikaan etätöiden yleistyminen on saanut monet yritykset pohtimaan toimistotilojen pienentämistä.
Miten käy Suomen työeläkevarojen?
Finanssivalvonta valvoo nyt työeläkeyhtiöiden kiinteistösijoitusten kehittymistä "tiivistetyllä aikataululla". Fiva edellyttää, että kiinteistöjen arvo päivitetään heti, jos "merkittävästä" alentumisesta on viitteitä.
Fivan työeläkelaitosten valvonnasta vastaava Mikko Kuusela pelkää, että riskit voivat toteutua.
– Kiinteistöjen arvot ja kiinteistöjen tuotot ovat tähän asti olleet kohtuullisen hyvät, mutta kyllä tässä voi tapahtua kaikenlaista vielä loppuvuonna, kun kiinteistöjä uudellenarvostetaan, Kuusela sanoo.
Hänen mukaansa riskit liittyvät ennen kaikkea kiinteistössä harjoitettuun liiketoimintaan.
– Jos siellä on vaikka vuokralainen, joka joutuu vaikeuksiin ja pahimmassa tapauksessa konkurssiin, niin sitä kautta vaikutus voi tulla myös sen kiinteistön arvoon.
Uusia vuokralaisia voi olla vaikea löytää.
– Jää nähtäväksi, mitä pitkällä aikavälillä tapahtuu esimerkiksi toimistokiinteistöissä. Sieltä voi kyllä tulla paineita kiinteistöjen hintoihin, Kuusela arvioi.
Myös pankit ovat myöntäneet kiinteistölainoja, ja näin nekin ovat altistuneet lainanottajien maksuvaikeuksille. Pandemian etenemisestä riippuu, kuinka pahoja maksuvaikeuksia vielä on edessä.
Tilastot tarkentuvat viiveellä
Kiinteistöjen arvot muuttuvat hitaasti, ja niitä päivitetään harvakseltaan. Koronan vaikutuksia on siksi vaikea vielä arvioida.
Yritysten lainarästien määrä saadaan selville vasta myöhemmin, koska hoitamaton laina kirjautuu sellaiseksi vasta kolmen kuukauden viiveellä. Kiinteistöjen arvot taas määritellään vain kerran vuodessa.
Kansainvälisen järjestelypankin BIS:in mukaan maailman kiinteistösijoituksista on pyyhkiytynyt pois kaikki viiden vuoden aikana tullut arvonnousu. BIS on eräänlainen maailman keskuspankkien keskuspankki, joka hoitaa osaa kansainvälisestä valuuttavarannosta.
Monen länsimaisen liikekiinteistön arvo on jo pienempi kuin niiden rakentamista tai hankintaa varten otettu laina. Vuokralaisten, kuten esimerkiksi hotellien tai ravintoloiden velkarästit lisääntyvät.
Finanssivalvonnan Mikko Kuuselan mielestä on syytä kiinnittää huomiota erityisesti juuri hotellien, kauppakeskusten ja pidemmällä aikavälillä jopa toimistojen arvonkehitykseen. Onko toimistotilalle yhtä paljon kysyntää koronan jälkeen kuin ennen koronaa?
– Yksittäisen sijoituksen kohdalla riippuu kohteesta, millaisella paikalla kiinteistö on, millainen rakennus on ja miten muunneltavissa se on ja minkälainen vuokrasopimus on, Kuusela luettelee.
Eläkeyhtiö: Sijoitusten hajauttaminen auttaa
Suomen kolmanneksi suurimman eläkeyhtiön Elon kiinteistösijoitusjohtaja Kati Kniivilä toppuuttelee pelkoa kiinteistöjen arvonlaskusta.
– Kiinteistösijoittaminen on pitkäjänteistä sijoittamista. Sijoituksen elinkaareen kuuluu aina taantumia ja noususuhdanteita. Tämä on seikka joka on hyväksyttävä, Kniivilä sanoo.
Vaikka koronapandemian hillitsemiseksi asetetut rajoitukset sulkivat esimerkiksi ravintoloita ja kampaamoja, Elon kiinteistöjen käyttöasteet ovat Kniivilän mukaan säilyneet hyvällä tasolla.
Elo omistaa yhdessä eläkeyhtiö Varman kanssa esimerkiksi viihde-, hotelli- ja ostoskeskus Flamingo-Jumbon Vantaalla.
– Pandemian pitkän aikavälin vaikutukset kiinteistömarkkinoihin ja yksittäisiin salkkuihin ovat nähtävissä vasta myöhemmin. On liian aikaista tehdä johtopäätöksiä tämän taantuman pituudesta tai sen vaikutuksista kiinteistösijoituksiin, Kniivilä sanoo.
– Hajautettu salkku, jossa on eri kiinteistötyyppejä, on hyvää riskienhallintaa, ja se että sijoitukset keskitetään alueelle, jossa on kysyntää myös jatkossa.