Puun käyttöä julkisessa rakentamisessa pyritään lisäämään tavoitteilla, joita ilmasto- ja ympäristöministeri Krista Mikkonen (vihr.) kuvailee kunnianhimoisiksi.
Tänään julkistettu, tavoiteltu puurakentamisen markkinaosuus kaikesta julkisesta uudisrakentamisesta on 31 prosenttia vuonna 2022 ja 45 prosenttia vuonna 2025. Vuonna 2019 osuus oli 15 prosenttia.
Suomi on jo johtavia puurakentamisen maita Euroopassa. Tähän vaikuttaa se, että pienemmän kokoluokan rakennuksissa kuten mökeissä, varastoissa ja saunoissa puu on itsestäänselvä ja yleensä kustannustehokkain rakennusmateriaali.
– Edelleen on tehtävää, että puurakentamisesta tulee valtavirtaa kaikenlaisessa rakentamisessa, Mikkonen totesi ympäristöministeriön tiedotustilaisuudessa.
Mikkonen kiitteli myös aiempien hallitusten edistäneen puurakentamista, ja sen lisäämisen takana on hallituksessa laaja yhteisymmärrys. Pitkästä edistämistyöstä huolimatta puurakentamisen osuus on jäänyt vähäiseksi.
Julkisen rakentamisen puolella puu on jo viime vuosina lisännyt suosiotaan esimerkiksi koulu- ja päiväkotirakennusten materiaalina. Sen sijaan suurissa julkisissa rakennuksissa, kuten terveydenhuollon tiloissa, osuus ei ole kasvanut yhtä merkittäväksi.
– Vaikkapa päiväkodeissa ja pientaloissa puurakentaminen on ollut jo pitkään valtavirtaa. Lisää puhtia tarvitaan siinä, että hoiva-alan, kulttuurin ja urheilun rakennuksia tehtäisiin nykyistä enemmän puusta, ja näillä tavoitteilla sitä puhtia toivottavasti saadaan, Mikkonen sanoo.
Kunnat ovat tärkeässä roolissa puurakentamisen lisäämisessä. Mikkonen näkee, että kuntien puurakentamista voisi edistää kestävän elvytyksen paketissa esillä olleilla tuilla.
– Kuntien taloudessa ajat ovat vaikeat, mutta rakentamiselle on tarvetta. Jos voidaan auttaa kuntia avustusten kautta niin, että rakennetaan puusta, sillä on iso merkitys, Mikkonen sanoo.
Mikkosen mukaan kunnat ovat heränneet siihen, että puurakentaminen auttaa niitä saavuttamaan ilmastotavoitteet.
Kasvu tarpeen varsinkin kerrostalorakentamisessa
Puun suosion kasvua on hidastanut puurakentamisen korkeampi hinta suuremmissa rakennuskohteissa.
Hankalimmaksi kasvutavoitteen saavuttamista puurakentamisen ohjelman ohjelmapäällikkö Petri Heino kuvailee kerrostalorakentamisessa.
Julkista asuntorakentamista pyritään vauhdittamaan ARA:n myöntämällä puurakennusten korotetulla käynnistysavustuksella. Maankäytön, asumisen ja liikenteen (MAL) -sopimusalueilla suurissa kaupungeissa korotus on 5 000 euroa asuntoa kohden. Tukea on laajennettu myös MAL-alueiden ulkopuolelle, jossa avustus on 2 000 euroa, kun rakennus on puurunkoinen.
Heinon mukaan rakentamisen alan tuottavuuskehitys on ollut heikkoa viime vuosikymmenet.
– Teollisessa puurakentamisessa, jossa talot ja elementit tehdään tehdasmaisissa olosuhteissa mahdollisimman pitkälle valmiiksi, on materiaalitehokkuuden ja työturvallisuuden kehittäminen helpompaa kuin työmailla.
Puurakentamista perustellaan sen päästöjä vähentävällä vaikutuksella.
Teknologian tutkimuskeskus VTT esimerkiksi on verrannut Helsingissä rakennettuja, pohjaratkaisultaan identtisiä puisia ja betonisia kerrostaloja. VTT:n laskelman mukaan betonisen kerrostalon hiilijalanjälki oli noin 75 prosenttia suurempi kuin puusta tehdyn kerrostalon.
Lue myös
Vuorekseen rakennetaan Suomen suurin puukerrostalojen kokonaisuus