Suomen Pakolaisapu on valinnut vuoden pakolaisnaiseksi helsinkiläisen perhetyöntekijän Farhia Abdin ja vuoden pakolaismieheksi raisiolaisen asioimisitulkin Kordnejad Ebrahimin.
Valinnoilla Suomen Pakolaisavun hallitus halusi nostaa esiin pakolaisten aktiivista ja myönteistä toimintaa arjessa.
Pakolaisavun mukaan Abdi ja Ebrahimi ovat haasteistaan huolimatta sinnikkyydellään ja myönteisellä elämänasenteellaan kannustavia esimerkkejä niin pakolaisille ja maahanmuuttajille kuin muillekin suomalaisille.
Pakolaisapu on valinnut Vuoden pakolaisnaisen vuodesta 1998 ja Vuoden pakolaismiehen vuodesta 2016.
"Suomalaisia tapoja ei opeteta missään, vaan ne täytyy itse oppia"
Joulukuussa 2008 Farhia Abdi istui Punkalaitumen vastaanottokeskuksessa täynnä huolta. Hän oli vihdoin päässyt turvaan, mutta mieltä painoi huoli lapsista, jotka olivat kaukana toisessa maassa.
Pakolaisavun tiedotteen mukaan Abdi oli matkustanut Suomeen pakolaisena Somaliasta nuorimman lapsensa kanssa. Suomi tarjosi turvaa, mutta edessä oli aluksi myös haasteita kuten oleskeluvan ja muun perheen tulon odottelua, ennakkoluuloja ja rasismia.
Abdi päätti suunnata kaiken energiansa uuden oppimiseen. Hän suoritti suomen kielen alkeet ja sosiaali- ja terveysalan perustutkinnon. Neljä vuotta myöhemmin Abdi sai myös muut alaikäiset lapsensa Suomeen serkun hoivista Syyriasta.
– Haluan olla esimerkkinä pakolaisnaisille ja näyttää, että yksinhuoltajaäitinä voi pärjätä, oppia kielen, kasvattaa lapsia ja käydä töissä, Abdi sanoo tiedotteessa.
Suomeen tulonsa jälkeen Abdi on työskennellyt keittiöapulaisena, siivoojana, kokkina, henkilökohtaisena avustajana ja koulunkäyntiavustajana. Tällä hetkellä hän tekee monikulttuurista perhetyötä Hyvinvointipalvelut arjessa Oy:ssä ja hoitaa muistisairaita palvelutalossa.
Lisäksi Abdi on perustanut oman hyvinvointipalveluyrityksen ja on aktiivinen jäsen muun muassa Naapuriäidit -ryhmässä sekä Hakunilan kansainvälisessä yhdistyksessä. Farhia tunnistaa kulttuuriset eroavaisuudet, jotka saattavat aiheuttaa epäluottamusta suomalaisten ja maahanmuuttajien välillä.
– Suomalaiset tavat ovat olleet meille yksi suuri totuteltava asia. Ne ovat asioita, joita ei opeteta missään, vaan ne täytyy itse oppia tarkkailemalla ja kokeilemalla. Viranomaisilta saa apua paperiasioihin, mutta he eivät neuvo, miten taloyhtiön sääntöjä pitää noudattaa tai miten aloittaa keskustelu tuntemattoman kanssa, sanoo Abdi.
"Jos edes yksi kurdi Suomessa saa oikeaa tietoa kanavani kautta, olen tehnyt tärkeää työtä"
Vuonna 2006 Kordnejad Ebrahimi katseli keskellä yötä maaliskuista lumisadetta ensimmäisen Suomen kotinsa ikkunasta ja joi teetä. Hän oli valvonut jo monta yötä saamatta unta, koska oli niin onnellinen.
Kahden pojan ja vaimon kanssa asuva Kordnejad joutui pakenemaan Iranista poliittisen aktiivisuuden takia. Matkaan mahtui neljä vuotta Turkissa, joita Ebrahimi kuvailee elämänsä raskaammiksi.
– Välillä olimme nälissämme useita kuukausia, koska emme saaneet lain mukaan tehdä töitä ansaitaksemme elantomme. Kiinni jääminen olisi johtanut karkotukseen takaisin Iraniin, mikä olisi taas tarkoittanut välitöntä kuolemaa, Ebrahimi kertoo tiedotteessa.
Suomeen päästyään Ebrahimi kouluttautui nopeasti linja-auton kuljettajaksi elättääkseen perheensä. Iranin sisällissodan aikaan tapahtunut vakava vamma ja sen vaatimat leikkaukset ajoivat miehen kuitenkin kuljettajan työstä sairauseläkkeelle.
Tämän jälkeen mies kouluttautui asioimistulkiksi ja opettaa nykyään YouTube-videoillaan suomea ja suomalaista tapakulttuuria kurdinkielisille ihmisille sekä kääntää koronaohjeistuksia kurdin kielelle.
– Huomasin, että ajankohtainen tieto ei kulkenut tehokkaasti Suomen kurdiyhteisöön kielimuurin takia. Koin, että jos edes yksi kurdi Suomessa saa oikeaa tietoa kanavani kautta, olen tehnyt tärkeää työtä, sanoo Ebrahimi.
Ebrahim itse yllättyi sitä, ettei suomalaisessa kulttuurissa ole tapana puhua vieraille ihmisille. Hän uskoo tämän olevan yksi syy siihen, miksi kotoutuminen Suomeen on monille vaikeaa.
– Olen sinnikkäästi aloittanut keskusteluja suomalaisten kanssa. Jotkut näistä keskusteluista ovat johtaneetkin ystävyyteen, ja olen saanut paljon apua ja ohjeita, Kordnejad sanoo.
Monen yhdistyksen hallituksessa istuva Ebrahimi on lisäksi ollut ehdolla kuntavaaleissa, ja hän laajensi tänä kesänä osaamistaan kouluttautumalla vapaaehtoiseksi sovittelijaksi. Nykyään perhe asuu Raisiossa.
Lue myös:
Vuoden pakolaiset on valittu – ovat tukeneet toisia maahanmuuttajia uuteen alkuun (2018)
Korjattu 11.9.2020 klo 8.51: Muutettu sana asiointitulkki sanaksi asioimistulkki.