Kun astuu sisään Sandra Kurjen ja Onni Pitkäsen kaksioon, voi saman tien heittää nurkkaan käsitykset ankeasta ja niukasti sisustetusta opiskelija-asunnosta.
Huonekaluja ja koriste-esineitä on runsaasti, mutta ei kuitenkaan liikaa. Sävyt ovat tarkkaan harkittuja, pääasiassa vaaleaa. Pian myös selviää, miksi sinistä ei ole missään.
Sandra Kurki ja Onni Pitkänen asuvat Lappeenrannan Skinnarilassakerrostalon toisessa kerroksessa vain noin 400 metrin päässä Lappeenrannan–Lahden teknillisen yliopiston päärakennuksesta. Koko talo on Lappeenrannan opiskelija-asuntosäätiön Loasin omistuksessa.
Sandra Kurki opiskelee yliopistossa kauppatieteitä, Onni Pitkänen puolestaan konetekniikkaa.
Nuoripari alkoi seurustella pari vuotta sitten. Ensimmäiseen yhteiseen asuntoonsa he muuttivat puolitoista vuotta sitten. Tässä noin 49 neliömetrin kaksiossa he ovat asuneet viime huhtikuusta lähtien – ja nauttivat siitä valtavasti.
Viime kesänä heidän kotinsa palkittiin Lappeenrannan kauneimpana opiskelijakotina valtakunnallisessa Suomen kaunein opiskelijakoti -kilpailussa.
Sandra Kurki kertoo, että hän on aina pitänyt sisustamisesta. Kuitenkin vasta nykyinen asunto päästi sen toden teolla valloilleen.
– Tämä asunto on sellainen, että tänne voi tehdä kaikkea, mitä on aina halunnut.
Varsinaisesti juuri tätä asuntoa varten tavaroita on hankittu hyvin vähän, sillä suurin osa niistä on kertynyt jo vuosien aikana.
– Tähän asuntoon on ostettu vain yksittäisiä pieniä sisustuselementtejä, kertoo Sandra Kurki.
Koriste- ja sisustustavaroista pariskunta ei halua maksaa kaupan normaalihintaa, vaan odottaa hintojen halpenemista ja sopivaa tarjousta. Sandra Kurki uskoo, että ilman pitkäjänteistä tarjousten metsästämistä, sisustustavaroista olisi maksettu moninkertainen hinta.
Muutenkin rahaa on käytetty sisustukseen hyvin niukasti.
– Jos sohvaa ja sänkyä ei lasketa mukaan, kun ne oli pakko ostaa uutena, niin koko kämppään on mennyt varmaan muutama satanen, kertoo Kurki.
Tavaroita on hankittu kirpputoreilta, saatu lahjaksi tai ostettu tarjouksesta.
– Esimerkiksi tuo minun meikkipöytäni on alun perin pikkusiskoni kirjoituspöytä, jonka hän on saanut mennessään peruskoulun ensimmäiselle luokalle. Tämä sohvapöytä maksoi viisi euroa, toteaa Kurki.
Onni Pitkänen on saanut oman valtakuntansa olohuoneen sohvan taakse jääneestä tilasta. Seinällä olevasta julisteesta kotitehtävien tekoa valvoo Kake Randelinin naama.
– Minä vastaan enemmänkin mustapunaisesta nurkkauksestani, jossa on tekniikkaa ja vähän teekkarihenkistä sisustamista, kertoo Pitkänen.
Perheen tiskikone on saatu opiskelijakaverilta ilmaiseksi – samoin parvekkeella oleva sähkögrilli. Pesukone maksoi 20 euroa.
Moni tavara on löytynyt opiskelijoiden yhteisestä Facebook-ryhmästä, josta kuulemma parhaimmillaan tekee tosi hyviä löytöjä.
– Siinä ryhmässä toimii hyvin kierrättämisen ja kiertotalouden meininki. Porukka ei pyydä liikaa rahaa, vaan tarkoitus on päästä eroon tavaroista.
Toisaalta myöskään mitään ei tässä perheessä heitetä pois vaan annetaan eteenpäin niitä tarvitseville. Näin kävi muun muassa Onni Pitkäsen entisen asunnon sinisille huonekaluille. ** **
– Nyt ne ovat nyt saaneet uuden elämän minun pikkuveljeni opiskelija-asunnossa Tampereella.
Sandra Kurki on hyvin tarkka siitä, minkä värisiä huonekaluja ja esineitä heidän asuntoonsa hankitaan. Olohuoneessa sallittuja värejä ovat valkoinen, harmaa ja hopea.
– Ainoastaan kasveissa on vähän vihreää, mutta ne ovat vain aivan pieniä yksityiskohtia. Sisustustyynyissä on vaaleanpunainen pieni tehosteväri.
Keittiössä sallittuja sisustusvärejä ovat pääasiassa vihreä marmori ja kulta. Ne ovat peruja perheen edellisestä opiskelija-asunnosta, jossa oli vaaleanvihreät seinät.
– Makuuhuoneessa on vähän enemmän sallittuja värejä. Sielläkään ei ole mitään räikeitä värejä, jotka erottuisivat liikaa, kertoo Kurki.
Vaikka huonekalut ja kodinkoneet on hankittu käytettyinä, sattuu kaupassa toisinaan silmään myös uutta tavaraa. Silloin Onni Pitkänen yrittää painaa jarrua.
– Kyllä minä yleensä sanon aika hanakasti, että onko ihan varma, että tuollainen tarvitaan. Mutta sitten myöhemmin huomaan itsekin, miten hyvin ne löytävät paikkansa.
Kaunein opiskelijakoti Turussa
Suomen kaunein opiskelijakoti -kilpailua oli järjestämässä opiskelija-asuntosäätiöiden ja -yhtiöiden kattojärjestö Suomen opiskelija-asunnot ry yhdessä jäsenistönsä kanssa. Mukana olivat myös suurimmat, kuten Helsingin opiskelija-asuntosäätiö HOAS, Turun ylioppilaskyläsäätiö TYS ja Tampereen opiskelija-asuntosäätiö TOAS.
Kilpailuun otti osaa 141 opiskelijakotia eri puolilta Suomea.
– Ne olivat kaikki todella hienoja. Näki, että monet opiskelijat todella panostavat asumiseensa, kertoo Suomen opiskelija-asunnot ry:n toiminnanjohtaja Lauri Lehtoruusu.
Kaikkiaan Suomessa opiskelija-asuntosäätiöillä ja -yhtiöillä on noin 45 000 asuntoa, joissa asuu noin 75 000 opiskelijaa.
Kilpailun tuomaristo arvioi kaikkein kauneimmaksi opiskelijakodiksi Turussa asuvan Lotta Storbackan kodin.
– Voittajatyön välittämä tunnelma on elämänmakuinen ja kodikas. Silti rehevää kokonaisuutta leimaa tarkka ja esteettinen harkinta. Eri aikakausien kalusteet, kekseliäät huoneentaulut ja herkulliset väriyhdistelmät muodostavat kollaasinomaisen ja harmonisen tilakudelman, kertoo Storbackan kodista kilpailutuomariston jäsen, Aalto-yliopiston tilasuunnittelun professori Pentti Kareoja.
Lotta Storbacka sanoo uhraavansa paljon aikaansa kotinsa hyväksi.
– Minulle on tärkeää, että kotini tuntuu juuri minun kodiltani. Ulkona voi olla kaaos, sisäisesti voi olla kaaos – mutta pyrin siihen, että kotini on harmoninen paikka, jossa saan ladata energiaa ilman vaatimuksia, kertoi Lotta Storbacka heti Suomen kaunein opiskelijakoti -kilpailun jälkeen.
Järjestys luo kodin tunnun
Lappeenrannassa Sandra Kurjen ja Onni Pitkäsen opiskelija-asunnossa jokainen tavara on paikoillaan. Päivän aikana paikat toki sotkeentuvat, varsinkin kun molemmilla on nyt runsaasti etäopiskelua ja kotona tulee vietettyä paljon aikaa.
Onni Pitkänen tunnustaa, että hän on vähän laiska laittamaan tavaroita paikoilleen. Sandra Kurki taas haluaa pitää huolen, että kodin tavarat ovat viimeistään illalla ennen nukkumaanmenoa jälleen paikoillaan.
Vaikka Sandra Kurki vaikuttaa olevan se, joka sisustuksesta vastaa, ei hän kuitenkaan halua tehdä päätöksiä yksin.
– Kysyn aina Onnin mielipiteen myös, sanoo Sandra Kurki.
– Mutta miten paljon sillä on merkitystä, on sitten eri asia, naurahtaa Onni Pitkänen.
Sandra Kurki ja Onni Pitkänen haluavat sisustaa ja pitää kotinsa kauniina pääasiassa itsensä takia.
– Sisustuksen jälkeen tämä alkaa tuntua kodilta. Tuntuu siltä, että me ihan oikeasti asumme tässä ja tulee lämmin olo, kertoo Kurki.
Sisäinen rauha syntyy Sandra Kurjen sisällä silloin, kun tavarat ovat samantyylisiä ja järjestyksessä. Myös Onni Pitkäselle järjestys tuo hyvän tunteen.
– Olen jo omasta lapsuudenkodistani oppinut, että kun sisustaa mieleisekseen, niin viihtyy ihan eri tavalla. Minä olen aina arvostanut, mitä Sandra tekee sisustamisen hyväksi, kertoo Onni Pitkänen.
Kotinsa parvekkeen Sandra Kurki ja Onni Pitkänen ovat sisustaneet kasveilla ja erilaisilla valoilla.
– Tärkein juttu on sohva. Ostin sen käytettynä kaveriltani ja se tuotiin tänne Espoosta saakka, kertoo Kurki.
Parvekkeella on myös grilli, jossa kesän aikana makkarat kuumenivat.
– Toimiva peli, tuumii Onni Pitkänen.
Pariskunnan kodin ikkunasta pilkistää keväällä Saimaa. Kun lehti tulee puuhun, järvinäkymä kaikkoaa, mutta se ei tunnu haittaavan.
– Tämä on Skinnarilan Monaco, tietää Onni Pitkänen kertoa.
Koti on lähellä yliopistoa, joka opiskelujen lisäksi tarjoaa monenlaista iltatekemistä. Lähellä ovat lenkkeilymaastot ja kaupat.
– En haluaisi muuttaa tästä mihinkään. Tämä on paras paikka, sanoo Onni Pitkänen.
Vieressä Sandra Kurki on samaa mieltä.
Katso Suomen opiskelija-asunnot ry:n sivuilta, miltä muut palkitut opiskelijakodit näyttävät.
Millainen opiskelija-asunto sinulla on? Lähetä kuva tai kuvia osoitteeseen lappeenranta@yle.fi. Laita mukaan myös tieto siitä, missä kaupungissa asunto sijaitsee ja missä koulussa opiskelet. Jos kuvia tulee tarpeeksi, koostamme niistä jutun.
Lue seuraavaksi: Tuhannet opiskelijat jonottavat yksiöitä, Tampereella satoja soluhuoneita tyhjillään – Yle selvitti suurimpien kaupunkien tilanteen