Kuntien ja viranomaisten harjoittama valvonta tuntuu tehoavan huonosti Helsingissä toimivan hoivapalvelukeskus Tilkan toimintaan.
Ylen MOT on kertonut tänään, kuinka Esperi Caren lippulaiva Tilkka on saanut jatkaa toimintaansa, vaikka palveluissa on ollut vakavia laatuongelmia jo kymmenisen vuotta. Jutussa mainitaan muun muassa, että Tilkassa potilasturvallisuus on vaarantunut ja työntekijöiden työvuorolistoja on manipuloitu.
Hoivapalvelukeskus Tilkan tilanne herättää ihmetystä Etelä-Suomen aluehallintovirastossa, joka toimii kuntien yläpuolella alueellisena valvontaviranomaisena.
– Siellä on osastoja, jotka toimivat hyvin ja osastoja, joissa on säännöllisin väliajoin jotain probleemaa. Se on hämmentävää, miksi palveluntuottaja ei saa sitä kuntoon, sanoo sosiaalihuoltoyksikön päällikkö Eija Hynninen-Joensivu Etelä-Suomen aluehallintovirastosta.
Esperi Caren ikäihmisten palvelujen liiketoimintajohtaja Arne Köhler selittää tilannetta muun muassa henkilöstön vaihtuvuudella.
– Tilkan haasteena on ollut pitkäjänteisen johtajuuden puuttuminen. Se yhdessä henkilöstön saatavuusongelmien ja vaihtuvuuden kanssa on varmaan osittain johtanut siihen, että toimintakulttuuria ei ole pystytty kehittämään niin hyväksi kuin halutaan, Köhler sanoo.
Rikosoikeuden professori Matti Tolvanen Itä-Suomen yliopistosta näkee Tilkan tilanteen osana laajempaa ongelmaa.
– Näyttää siltä, että valvonnan vastuu on nyt hajaantunut niin laajalle taholle, että kukaan ei vastaa oikein mistään, Tolvanen sanoo.
Tolvanen patistaa kuntia terävöittämään palveluntuottajien valvontaa.
Helsingin kaupungilla ja Esperillä poikkeavat käsitykset hoitajien määrästä
Tilkka joutui valvontaviranomaisten tehovalvontaan jo vuonna 2011. Tästä huolimatta palvelujen laatu on vaihdellut viime vuosina niin paljon, että osa kunnista on keskeyttänyt asiakkaiden lähettämisen hoivakeskukseen.
Esimerkiksi vuonna 2017 aluehallintovirasto löysi useita epäkohtia lääkkeiden säilytyksessä ja jakelussa. Joulukuussa 2018 aluehallintovirasto antoi päätöksen, jonka mukaan asiakasturvallisuus on vaarantunut Tilkantuvan osastolla, koska henkilöstöä on ollut liian vähän työvuoroissa. Esperi Caren aluehallintovirastolle toimittamiin tuntilistoihin ei myöskään ollut merkitty lainmukaista vastuuhenkilöä.
Helsingin kaupunki teki viimeisimmän ennalta ilmoittamattoman tarkastuskäynnin hoivapalvelukeskus Tilkkaan keskiviikkona 9. syyskuuta.
– Tilkassa tilanne on parempi kuin mitä se on ollut, mutta kaikkien hoivakotien osalta palvelut eivät ole vielä sillä tasolla, mitä me edellytämme Esperi Caren kanssa tehdyssä sopimuksessa, sanoo Helsingin kaupungin arviointitoiminnan johtaja Tuulikki Siltari.
Esperi Care Oy avasi Tilkassa vuonna 2009 Suomen suurimman yksityisen vanhusten hoivakodin. Rakennuksessa on useampia hoivakoteja eri kerroksissa yhteensä noin sadalle ikääntyneelle.
Siltarin mukaan kolmessa hoivayksikössä – Tilkantähdessä, Tilkantoivossa ja Tilkantaiassa – ei ole riittävästi sairaanhoitajia ja koulutettua henkilökuntaa.
Tilkan hoivayksiköistä Sarakoti ja Tilkantupa täyttivät syyskuun alun tarkastuspäivänä kaupungin kanssa tehdyn sopimuksen ehdot, Siltari sanoo.
Siltarin mukaan huonoin tilanne on Tilkantaiassa, jonne on sijoitettu vanhuksia, jotka voivat käyttäytyä aggressiivisesti.
Tilkassa hoivakotien toimintaa pyörittävä Esperi Care on toistuvasti luvannut laittaa palvelut kaupungin kanssa tehdyn sopimuksen edellyttämään kuntoon, mutta ei ole siinä vieläkään kaikilta osin onnistunut.
– Käymme edelleen palveluntuottajan kanssa sitä keskustelua, että ketkä työvuorolistalle hyväksytään ja ketkä lasketaan mitoitukseen, Siltari sanoo.
Esperi Caren ja kaupungin välisen sopimuksen mukaan Tilkantaiassa toteutunut hoitajamitoitus pitäisi olla 0,6 hoitajaa asukasta kohden. Kymmentä asukasta kohden tulisi siis olla siis kuusi hoitajaa.
Siltarin mukaan Esperi Care ei ole kuitenkaan pystynyt tätä sopimuksen velvoitetta täyttämään.
Esperin liiketoimintajohtaja Köhler on asiasta eri mieltä.
– Henkilöstömitoitus on täyttynyt Tilkassa, Köhler sanoo.
Köhlerin mukaan henkilöstömitoitus on Tilkantaiassa yli 0,8 eli enemmän kuin kahdeksan hoitajaa kymmentä vanhusta kohti.
Sitä miksi Helsingin kaupungilla on asiasta eri näkemys, ei Köhler lähde kommentoimaan.
– Se pitää selvittää kaupungin kanssa, Köhler sanoo.
Siltari: "Noudatamme ratkaisukeskeistä yhteistyötä"
Helsingin kaupungilla on hoivapalvelukeskus Tilkan toiminnassa kaksoisrooli.
Helsingin kaupunki valvoo Esperi Caren toimintaa Tilkassa, mutta pyrkii samalla yhteistyössä palveluntuottajan kanssa ratkomaan toiminnassa ilmenneitä ongelmia.
– Noudatamme palveluntarjoajan kanssa ratkaisukeskeistä yhteistyötä. On molempien etu, että laatupoikkeamat hoidetaan kuntoon, sillä meitä yhdistää yhteinen asiakas, sanoo arviointitoiminnan johtaja Siltari.
Käytännössä ratkaisukeskeinen yhteistyö tarkoittaa sitä, että kaupunki ei käytä varsinaisia sanktioita, kuten hinnanalennusta tai sopimussakkoja, palveluntuottajaa kohtaan.
Sen sijaan kaupunki on reagoinut sopimusrikkomuksiin siten, että se on lopettanut asiakkaiden sijoittamisen sellaisiin hoivakoteihin, joissa palvelut eivät ole olleet sopimuksen mukaisessa kunnossa.
– Helsingissä tehdään noin sata sijoitusta kuukaudessa vanhusten hoivayksiköihin, ja se alkaa näkyä palvelun tarjoajan taloudessa aika nopeasti, jos sijoituksia hoivayksiköihin ei enää tule, sanoo Siltari.
Yksi asiakas tuo Esperille noin 5 000 euroa kuukaudessa.
Siltarin mielestä se, että kaupunki lopettaa asiakkaiden sijoittamisen sellaisiin hoivakoteihin, joissa palvelut eivät ole olleet sopimuksen mukaisessa kunnossa, hyödyttää myös hoivalaitoksessa jo sijoitettuna olevia vanhuksia.
– Asiakasmäärää pitää vähentää, jos hoitajia on liian vähän, sanoo Siltari.
Asiakasmäärä vähenee, kun vapautuville laitospaikoille ei sijoiteta uusia asukkaita. Tilkassa asukkaiden vaihtuvuus on suurta, kun vanhukset asuvat laitoksessa keskimäärin 1–2 vuotta.
Helsingin kaupungin tapa valvoa palveluntuottajaa saa ymmärrystä Etelä-Suomen aluehallintovirastosta.
– Minusta kunnalla on kuitenkin aika hyvät eväät, kun se voi jättää ostamatta paikkoja, jos palveluntarjoaja ei täytä sopimuksessa velvoitettuja laatuvaatimuksia, sanoo sosiaalihuoltoyksikön päällikkö Eija Hynninen-Joensivu Etelä-Suomen aluehallintovirastosta.
Aluehallintovirastossa myönnetään, että kunnan rooli sekä palveluntuottajan valvojana että yhteistyökumppanina on ongelmallinen.
– Kyllä siinä varmasti tasapainoilua on, Hynninen-Joensivu sanoo.
Rikosprofessori: "Kunnat voisivat ottaa mallia verottajasta"
Kuntapalveluiden laatuongelmien korjaamiseksi rikosoikeuden professori Tolvanen patistelee kuntia tiukentamaan valvontaansa.
Tolvasen mielestä hoivapalvelukeskus Tilkan tilanne näyttää siltä, että valvonnassa on oltu liian lepsuja.
– Ei voi olla niin, että vuosikausia vain huomautetaan ja kehotetaan, vaan jossain vaiheessa on pakko ottaa kovemmat keinot käyttöön, Tolvanen sanoo.
Tolvanen ottaa esimerkin lastensuojelusta, jossa oikeusasiamies on puuttunut selvästi aikaisempaa kovemmin keinoin kuntien valvonnassa ilmenneisiin ongelmiin.
– Tulokset ovat olleet aika hyviä, sillä tilanteeseen on saatu parannusta, Tolvanen sanoo.
Lain mukaan julkisen vallan tulee huolehtia ihmisten perusturvasta, johon kuuluvat muun muassa vanhusten hoivapalvelut. Palvelujen järjestämisvastuun yhtenä osana kunnille kuuluu valvontavastuu.
Kuntalain kahdeksannessa pykälässä on mainittu, että vaikka kunnat ostavat kuntapalvelun ulkopuoliselta, kunnilla säilyy edelleen velvollisuus valvoa, että yksityinen palveluntuottaja noudattaa lakia ja viranomaisten antamia ohjeita.
Jos kunnat tarvitsevat opastusta siihen, miten valvonnassa havaitut epäkohdat saadaan korjattua, kannattaa ottaa mallia verottajasta, sanoo Tolvanen.
– Jos verovelvollinen tai joku yritys toistuvasti laiminlyö lailliset velvollisuutensa, niin verottaja siirtyy aika nopeasti sellaisiin sanktioihin, että ne tehoavat. Jos kyseinen yritys haluaa jatkaa toimintaansa, niin toiminta on aika nopeasti saatettava veroviranomaisen vaatimaan kuntoon.
Helsingin kaupungin arviointitoiminnan johtaja Siltarin mielestä Tolvasen ehdottama valvontatapa ei sovi hoivapalveluihin.
– Hoivakodin asukas ei hyödy siitä millään tavalla, jos laitamme kovia taloudellisia sanktioita palveluntuottajan niskaan. Me elämme samassa todellisuudessa palveluntuottajan kanssa, mitä tulee hoitajatilanteeseen.
Siltarin mukaan ammattitaitoisia ja hyviä hoitajia on tällä hetkellä niukasti tarjolla, ja heistä käydään kilpailua hoivalaitosten kesken.
– Siksi sanktiot eivät auta asiaa yhtään, Siltari sanoo.
Tilkan palvelujen käyttö vähentynyt
Helsingin kaupungin arviointitoiminnan johtajan Tuulikki Siltarin mukaan tilannetta Tilkantaiassa seurataan. Jos palvelujen laatu Tilkantaiassa paranee, kaupunki alkaa taas sijoittaa sinne asiakkaita.
– Tilkantaiassa on edelleen sellainen tilanne, että emme sijoita sinne uusia asiakkaita, sillä emme voi luottaa, että palvelujen laatu on siellä sopimuksen mukaisella tasolla, Siltari sanoo.
Siltarin mukaan siitä, että kaupunki on keskeyttänyt asiakkaiden sijoittamisen Tilkkaan, ei ole tehty mitään virallisia päätöksiä.
Helsingin kaupunki on vähentänyt tasaisesti palveluasumisen ostamista Tilkasta. Enimmillään 60 helsinkiläistä vanhusta asui Tilkassa vuonna 2018. Tämän vuoden heinäkuussa määrä oli 41.
Myös muut pääkaupunkiseudun kunnat ovat vähentäneet Tilkan palveluiden ostamista.
Vantaan vanhus- ja vammaispalvelujen johtaja Minna Lahnalampi-Lahtinen kertoo, että vuosina 2010–2011 ja 2019 on ollut jaksoja, jolloin kaupunki ei sijoittanut Tilkkaan uusia asukkaita palveluiden huonon laadun takia.
Vuonna 2012 osa vantaalaisista asukkaista otti vastaan tarjotun mahdollisuuden siirtyä pois Tilkasta. Tällä hetkellä Tilkan kolmannen kerroksen hoivakodissa Tilkantuvassa asuu 19 vantaalaista vanhusta, kun parhaimpina vuosina Tilkassa vantaalaisia oli 45.
Espoolaisia asiakkaita Tilkassa on ollut enimmillään parikymmentä, ja viimeisen viiden vuoden aikana alle 10. Tällä hetkellä Tilkassa ei ole yhtään espoolaista asiakasta.
Keski-Uudenmaan sote-kuntayhtymän alueen kunnista Tilkassa on tällä hetkellä viisi asukasta.
Aiheesta muualla: