Euroopan ihmisoikeustuomioistuimen mukaan Suomi rikkoi ihmisoikeussopimuksen toista artiklaa, oikeutta elämään, kun viranomaiset epäonnistuivat suojelemaan etukäteen Kauhajoen koulusurman uhreja.
Kansainvälisen lain ja ihmisoikeuksien professori Martin Scheinin pitää ratkaisua poikkeuksellisena ja kehitysaskeleena kohti uutta standardia ihmiselämän suojelemisen velvollisuudesta.
Valtio on Scheininin mukaan velvollinen huolehtimaan siitä, että yhteiskunnassa ei esiinny sellaista yksilöiden välistä kuolemiin johtavaa väkivaltaa, joka olisi valtion toimilla estettävissä.
– Tähän asti EIT:n tulkinnan lähtökohtana on ollut välitön päällekaatuva uhka väkivallasta toiselle, jolloin valtiolla on velvollisuus antaa esimerkiksi poliisisuojaa, vartiointia tai valvontaa potentiaalisille uhreille.
Euroopan ihmisoikeustuomioistuin totesi Suomen loukanneen ihmisoikeuksia, koska poliisi ei ottanut tulevalta kouluampujalta asetta pois, vaikka oli aihetta epäillä, että tekijä voisi käyttää asetta toisten ihmisten surmaamiseen tai vahingoittamiseen. Koulusurman tutkimisesta Suomi puolestaan sai puhtaat paperit.
Sisäministeri Maria Ohisalo twiittasi iltapäivällä Euroopan ihmisoikeustuomioistuimen Kauhajoki-päätöksestä. Ohisalon mukaan asia on vakava, ja päätökseen perehdytään huolella.
Välittömän uhan rinnalle lievempi uhka
Scheinin tulkitsee EIT:n näkemystä niin, että nyt välittömän uhan rinnalle tulkintaan tuli myös lievempi uhka ja mahdollinen riski.
– Pidän selvänä, että tästä tulee uusi eurooppalainen standardi, milloin poliisin pitää käyttää sellaista keinoa kuin aseen poisotto. Uusi standardi kevyempien väkivallan uhkan tilanteiden varalle, hän sanoo.
Hän uskoo, että Euroopan ihmisoikeustuomioistuimen ratkaisu synnyttää Suomessa keskustelua, mutta ei johda lainsäädännöllisiin muutoksiin.
– EIT ei pistänyt tapahtunutta yhden ihmisen syyksi, vaan vika on ohjeistuksessa. Näkisin, että tämä järjestyisi sisäministeriön tai poliisin sisäisellä uudella ohjeistuksella, jossa asetetaan herkempi kynnys ottaa henkilöltä ase pois silloin, kun tulee tieto lievemmästä väkivallan uhasta.
Sellaiseksi ihmisoikeusprofessorin mielestä riittäisi vaikka kaveripiiriltä tai muuta kautta tietoon tullut henkilön viehtymys koulusurmavideoihin.
Professori ei suosittele vaatimaan asian uutta käsittelyä
Euroopan ihmisoikeustuomioistuin katsoi äänin 6-1, että Suomi rikkoi Euroopan ihmisoikeussopimuksen artiklaa numero 2, jossa turvataan jokaiselle oikeus elämään.
Ihmisoikeustuomioistuin käsittelee valtaosan tapauksista seitsemän tuomarin jaostossa. Jos valtio tai valittaja ei ole tyytyväinen, se voi vaatia, että asia viedään 17 tuomarin suureen jaostoon.
Sinne pääsy on harkintavallan alla.
Ihmisoikeusprofessorin mielestä Suomen valtion ei kannattaisi hakea suuren jaoston ratkaisua., koska EIT:n päätös oli lähes yksimielinen ja myös päätöksenteossa mukana ollut suomalainen tuomari oli tekemässä langettavaa päätöstä.
Hänen mukaansa ainoastaan brittiläinen tuomari oli sitä mieltä, että arvioinnissa olisi pitänyt pysyttäytyä perinteisessä välittömässä ja päällekaatuvassa todennetussa uhassa, eikä vain potentiaalisessa riskissä, joka voidaan kevyemmin keinoin neutralisoida.
Hän pitää hyvänä, että ihmisoikeustuomioistuin on ottanut nyt askeleen asettaa valtioille velvoitteen jo lievemmän riskin tapauksissa tehdä kevyitä suojaamistoimia ilman, että tarvitaan raskasta poliisivartiointia kaikille potentiaalisille uhreille.
– Aseen pois ottaminen on niin paljon kevyempi keino, että on ehkä hyvä, että siihen tulee lievempi kynnys.