Osa artikkelin sisällöstä ei ole välttämättä saavutettavissa esimerkiksi ruudunlukuohjelmalla.
18-vuotias nuorimies pyyhältää vastaan Kontulan metroasemalla.
Toni Nurminen on asunut koko ikänsä samassa lähiössä.
– Valitettavasti. Seura on, mitä on, hän toteaa.
Töitä mies on tehnyt viimeksi kahdeksan kuukautta sitten ja koulussa ollut kolme vuotta sitten. Korona on vaikeuttanut keväästä asti töiden saantia.
– Yritin päästä johonkin kahvilaan ja kauppaan silloin, hän muistelee.
Nyt on vetämässä hakemuksia muun muassa vartijan töihin.
– Saan toimeentulotukea, koska minulla ei ole töitä, enkä ole päässyt opiskelemaan. Että pärjään jollakin ja saan ruoat ostettua.
Korona on vaikeuttanut Helsingissä muidenkin nuorten aikuisten töihin pääsemistä ja lisännyt toimeentulotuen nostamista.
Paitsi että nuorten perustoimeentulotuen saajien määrä on lisääntynyt Helsingissä viime kesään verrattuna, Ylen selvitys paljastaa, että erot kaupunginosien välillä ovat valtavat.
Kun varakkailla alueilla vain muutama prosentti nuorista saa toimeentulotukea, köyhemmillä alueilla jopa lähes kolmannes on kesän aikana joutunut turvautumaan toimeentulotukeen.
Koronan aiheuttamat talousvaikeudet näkyvät kuitenkin myös sellaisilla alueilla, joissa ennen koronaa toimeentulotuen saaminen ei ole ollut kovin yleistä.
- Alempana jutussa voit tutkia kartalta alueiden välisiä eroja. Jutun lopussa on toimeentulotukikone, josta voit katsoa postinumeroalueittain toimeentulotuen saajien määriä ja osuuksia Helsingin väestöstä.
Koronakesänä yli 11 000 helsinkiläistä nuorta aikuista sai toimeentulotukea
Koronakesänä 15–24-vuotiaista helsinkiläisistä 16,5 prosenttia sai toimeentulotukea. Se on yli 11 000 nuorta. Määrä on lähes 2 000 nuorta enemmän kuin kesällä 2019, jolloin nuorista aikuista tukea sai 13,8 prosenttia.
Kaikista helsinkiläisistä yhdeksän prosenttia sai toimeentulotukea koronakesänä.
THL:n tutkimusprofessori Heikki Hiilamo pitää muutosta nuorten kohdalla merkittävänä.
– Kasvu on johdonmukainen, ja se näkyy useimmilla postinumeroalueilla. Se on selvästi suurempi kuin muissa ikäryhmissä. Siinä mielessä se on merkittävää, että nuoret erottuvat joukossa.
Tilastot kertovat ennen kaikkea siitä, että nuorten aikuisten on ollut vaikeaa saada töitä – ja erityisesti kesätöitä.
– Koronakesä näkyy siinä, että vertailukohtana ovat samat kuukaudet edellisenä vuonna, joten luvuissa se kesä sinänsä ei vaikuta, vaan se, että oli koronakesä, Hiilamo toteaa.
Nuoret aikuiset saavat yleensäkin enemmän toimeentulotukea, koska he ovat haavoittuvimmassa asemassa, kun yhteiskuntaan tulee äkillinen kriisi.
– Nuoret asuvat yksin, heillä ei ole vielä koulutusta, ei kertynyttä varallisuutta, ei kiinnittymistä työmarkkinoille, ja he asuvat vuokra-asunnoissa, Hiilamo listaa.
Eli kotitalous, jossa on enemmän jäseniä, on paljon paremmassa asemassa kriisitilanteessa.
Kesätöiden puute näkyi Kalasatamassa ja Roihuvuoressa
Ylen selvityksestä käy myös ilmi, että koronakesän aikana 15–24-vuotiaiden toimeentulotuen saajien osuus kasvoi erityisesti alueilla, joissa normaalisti vain harva nuori turvautuu toimeentulotukeen.
Keskimäärin nuorten tuen saajien määrä nousi edelliskesästä 2,7 prosenttiyksikköä, mutta esimerkiksi Kalasatamassa nousua oli jopa kymmenen ja Roihuvuoressa seitsemän prosenttiyksikön pintaan.
Toisin sanoen, kun Kalasatamassa kolme nuorta sadasta sai toimeentulotukea kesällä 2019, koronakesänä kolmetoista nuorta joutui turvautumaan toimeentulotukeen.
Alla olevasta kartasta voit katsoa, millä alueilla nousu oli suurinta ja millä pienintä.
Nuorten toimeentulotuen saajien määrä ei siis kasvanutkaan eniten Itä-Helsingin köyhimmissä lähiöissä, missä on kaikkiaan eniten toimeentulotuen saajia. Esimerkiksi Itäkeskuksessa ja Puotilassa nousua ei ollut ollenkaan.
– Alueilla, joissa toimeentulotuen saajien tasot ovat alun perin korkealla, nuorilla ei ole ollut kesätyöpaikkoja aiemminkaan. Näillä alueilla, joissa nousua oli nyt enemmän, on paljon niitä nuoria, jotka ovat olleet aikaisemmin kesätöissä, mutta tänä kesänä he jäivät ilman kesätöitä koronaepidemian takia.
Tällaisilla alueilla akuuttihoitona on saada nuoret kouluun ja yliopistoon, ja myös valmistumaan niistä.
– Kaupunki ja yritykset voisivat miettiä ensi kesän kesätyöpaikkoja jo nyt, sanoo Hiilamo.
Itä-Helsingissä lähes kolmannes nuorista aikuisista sai toimeentulotukea
Pidempiaikainen vaikutus koronakriisillä saattaa kuitenkin olla alueilla, joissa on jo ennen koronakriisiä ollut paljon köyhyyttä ja myös nuoret ovat joutuneet turvautumaan toimeentulotukeen.
Toimeentulotuen saajien osuus nuorista näet vaihtelee erittäin paljon Helsingin eri postinumeroalueilla, kertoo Ylen selvitys.
Itä-Helsingissä on paljon alueita, joissa neljännes tai lähes joka kolmas nuorista sai toimeentulotukea koronakesän aikana. Esimerkiksi Puotilassa jo yli 30 prosenttia sai toimeentulotukea. Myös Malmilla luku on korkea.
Eteläisessä Helsingissä ja muun muassa Länsi-Pakilassa vain pari kolme prosenttia 15–24 -vuotiaista sai toimeentulotukea.
Keskimäärin 16,5 prosenttia nuorista aikuisista turvautui kesän aikana toimeentulotukeen.
Kartasta näkyy, missä toimeentulotuen saajien osuus oli suurinta ja missä pienintä kaupunginosittain.
Heikki Hiilamon mukaan Ylen selvityksessä paljastuneet erot Helsingin alueiden välillä ovat todella suuria ja merkittäviä. Hänen mukaansa korkeat tasot toimeentulotuen saajissa kertovat ylisukupolvisesta köyhyydestä, mikä on ollut olemassa jo ennen koronaa.
– Rikkaimmilla alueilla muutama prosentti on saanut toimeentulotukea, ja toisilla alueilla osuus on erittäin korkea, eli kolmasosa tai suurempikin ikäluokasta saa toimeentulotukea.
– Se heijastaa sitä, että Helsingissä on hyvin erilaisia asuinalueita tulojen mukaan, vuokra-asuntokannan, työllisyyden, koulutuksen ja myös maahanmuuttajien osuuden mukaan.
Hiilamon mukaan hyvin isolla osalla nuorista toimeentulotuen saajista on pelkästään perusasteen koulutus. Heitä on huomattavasti enemmän alueilla, joissa on työttömyyttä ja toimeentulotuen saajien osuus on muutenkin korkea.
Ylen selvityksessä kävi myös ilmi, että muun muassa Itäkeskuksessa alle 14-vuotiaista 40 prosenttia asuu kotitaloudessa, joka saa toimeentulotukea.
Parempiosaisilla alueilla nuorilla ei ole ollut mahdollisuutta tai tarvetta turvautua toimeentulotukeen: joko he opiskelevat sellaista alaa, jossa töitä on ollut enemmän tarjolla, tai heillä tai heidän vanhemmillaan on säästöjä ja varallisuutta tai omistusasunto.
Vielä on aikaista sanoa köyhtyvätkö köyhät alueet entisestään koronapandemian seurauksena ja syveneekö kuilu hyvä- ja huono-osaisten alueiden välillä, mutta suuret erot kaupunginosien välillä alkavat muistuttaa edellisestä, vuoden 2008, talouslamasta.
– Tutkimme edellisen talouslaman aikana vaikutuksia vertailemalla toimeentulotuen saamista eri ikäryhmissä vuosien 2008 ja 2009 välillä. Silloin tasot ja muutokset toimeentulotuen saajissa olivat hyvin yhdenmukaisia näiden lukujen kanssa, Hiilamo sanoo tutkiessaan Ylen selvitystä.
– Ero oli jopa kuusinkertainen.
Hiilamo sanoo, että jos kolmasosa väestöstä saa toimeentulotukea pidempään, silloin yhteiskunnassa on jotakin pahasti pielessä.
Syrjäytyminen lisääntyy ja köyhyys pitkittyy, jos töitä ei ole
Kelan mukaan elokuussa toimeentulotuen saajien määrät ovat alkaneet tasaantua, mutta yhtenä syynä siihen saattaa olla tuloiksi laskettavat veronpalautukset.
Yleensä kesän jälkeinen toimeentulotukipiikki tasaantuu syksyllä. Kelan mukaan lähikuukaudet osoittavat, tapahtuuko näin myös tänä vuonna vai jämähtävätkö luvut paikoilleen.
- Kela tiedotti tänään keskiviikkona, että se maksaa väliaikaista epidemiakorvausta loppuvuoden aikana niille, jotka ovat saaneet perustoimeentulotukea koronakevään aikana.
Hiilamon mukaan koronan aiheuttama talouskriisin uhkana on, että toimeentulotukien varassa eläminen pitkittyy erityisesti huono-osaisilla alueilla, jos nuoret eivät pääse kouluun eikä töihin.
– On todennäköistä, että toimeentulotuen käyttö lisääntyy tasaisesti. Se saattaa lisääntyä senkin jälkeen jos ja kun tästä koronaepidemiasta päästään eroon.
Esimerkiksi 90-luvun laman jälkeen toimeentulotuen saajien määrät kasvoivat vielä vuosikymmenen puolivälin jälkeenkin, vaikka talous oli alkanut jo kasvaa.
– Työllisyys on kaikkein keskeisin asia. Eli se miten hallitus onnistuu pitämään huolta työpaikoista ja mahdollisesti luomaan uusia työpaikkoja.
Tutkimusprofessori Hiilamon mukaan viimeistään vuoden päästä näkyy, ovatko koronan vaikutukset jääneet pysyviksi.
Hiilamo toteaa, että toimeentulotuen varassa elämiseen pitkään ei ole suotavaa, koska se saattaa passivoida ja lisää syrjäytymistä, kun vähäistenkin töiden tekeminen vähentää toimeentulotukea.
Keitä koronakriisin nuoret uhrit ovat?
Ylen selvitys osoitti, että nuorten toimeentulotuen saajien määrä ja osuus ovat lisääntyneet, mutta tarkempaa tietoa siitä, keitä nämä nuoret aikuiset ovat, olisi Hiilamon mielestä syytä selvittää.
– Vuoden 2009 toimeentulotukea saivat enemmän miehet, tällä kertaa on alustavia tietoja, tämä koskettaisi erityisesti nuoria naisia, jotka ovat miehiä useammin palvelualojen ammateissa. Olisi tärkeää selvittää, ovatko nämä uudet nuoret toimeentulotuen saajat suuremmassa määrin naisia kuin miehiä.
Myös se, miten koronakriisi iskee Suomeen vuonna 2015 tulleisiin turvapaikanhakijoihin, on vielä mysteeri.
Alla olevasta toimeentulotukikoneesta näet, kuinka suuri osa eri postinumeroalueilla asuvista sai toimeentulotukea koronakesän aikana ja sen, kuinka paljon enemmän tai vähemmän se on verrattuna muihin postinumeroalueisiin.
Kone kertoo erikseen myös nuorten aikuisten, eli 15–24 -vuotiaiden, toimeentulotuen saajien osuuden sekä uusien toimeentulotuen saajien osuuden.
Voit keskustella artikkelin aiheesta perjantaihin 2. lokakuuta kello 23:een saakka.
Lue myös: