Elinkeinoelämän keskusliitto EK on keksinyt yhden keinon, jolla ikääntyneiden työllisyyttä saataisiin nostettua.
EK ehdottaa, että työntekijän työkyvyttömyyseläkkeestä koituvat kulut jaettaisiin työnantajien kesken.
– Mikäli ikääntynyt työntekijä joutuu työkyvyttömyyseläkkeelle, siitä syntyvä lasku lankeaa nykyään aika lailla viimeiselle työnantajalle. Me olemme EK:sssa esittäneet, että viimeisen työnantajan vastuuta jaettaisiin kaikkien yritysten kesken, sanoo EK:n toimitusjohtaja Jyri Häkämies.
EK:ssa uskotaan, että maksujen tasaaminen madaltaisi kynnystä palkata ikääntyneitä työntekijöitä.
– Uskomme ja olemme vakuuttuneita siitä, että tällä olisi merkittävä vaikutus siihen, että riski palkata ikääntynyt työntekijä vähenisi, Häkämies sanoo.
Hallitus laittoi budjettiriihessätyömarkkinajärjestöjen tehtäväksi etsiä marraskuun loppuun mennessä ratkaisuja yli 55-vuotiaiden työllisyysasteen nostamiseen.
Yksi tehtävistä oli miettiä tämän niin sanotun työkyvyttömyyseläkkeen maksuluokkamallin kehittämistä.
Yksinkertaistaen nykyisin maksuluokkamallissa ne suuret työnantajat maksavat eniten, joilla työkyvyttömyystapauksia on eniten.
Palkansaajakeskusjärjestö SAK:n puheenjohtaja Jarkko Eloranta suhtautuu EK:n ehdotukseen varauksella.
Eloranta huomauttaa, että nykyisen maksuluokkamallin tarkoitus on ollut kannustaa ylläpitämään työntekijöiden työkykyä. Maksuluokkamalli on Elorannan mukaan puolittanut työkyvyttömyyseläkkeiden määrän.
– Nämä kannustevaikutukset pitäisi pystyä säilyttämään, hän toteaa.
STTK: Ei niin yksinkertainen asia
Myös STTK suhtautuu EK:n ehdotukseen maksujen tasaamisesta kriittisesti.
– Se ei ole ihan niin yksinkertainen ja yksiselitteinen asia. Voi olla, että [sitten] ei panosteta riittävästi työkyvyn ylläpitämiseen, STTK:n Antti Palola sanoo.
Hän ei näe, että maksujen tasaaminen olisi työllisyyskokonaisuudessa kaikkein tärkein asia.
SAK:n Eloranta huomauttaa, että työkyvyttömyyseläkkeen maksuluokkamalli koskee vain kaikkein suurimpia yrityksiä eli noin 3 500 yritystä Suomessa.
– Täydellä voimalla malli koskee vain noin kahtasataa yritystä, eli suurin osa suomalaisista yrityksistä ei ole tämän maksuluokkamallin piirissä, Eloranta sanoo.
Eloranta sanoo, että asiaa pitää jatkoselvittää.
– Ei ainakaan yksiselitteisesti ja nopeasti voi sanoa, että asia on selvä ja kannatamme sitä. Asia on ollut jo pari vuotta keskusteluissa. Ainakaan vielä siitä ei ole yksimielisyyttä löytynyt.
Lisää aiheesta:
EK: Työllisyystavoite vaatii eläkeputken katkaisua
Työmarkkinajärjestöjen pitäisi löytää toimet, joilla saataisiin 10 000–12 000 työllistä vuosikymmenen loppuun mennessä.
Mikäli riittäviä toimia ei saada sovituksi, tekee hallitus päätökset itse. Käytännössä ilman niin sanottuun eläkeputkeen tehtäviä muutoksia on hyvin vaikea saada riittäviä työllisyysvaikutuksia.
Eläkeputki tarkoittaa sitä, että lähellä eläkeikää oleva voi saada ansiosidonnaista työttömyyskorvausta aina eläkeikään asti.
EK:n Jyri Häkämiehen mielestä 10 000 työllisen tavoite tarkoittaa sitä, että ainoa vaihtoehto on nykyisen eläkeputken lopettaminen.
– Kun työttömyysputken ikärajaa on nostettu viime vuosina, ikääntyneiden työllisyysasema on aina parantunut, Häkämies sanoo.
"Pelkät etuusleikkaukset eivät ratkaise"
Myös STTK:n Palola on sitä mieltä, että tavoitetta ei ole muuten mahdollista saavuttaa.
– Yleinen arvio on, että eläkeputki todennäköisesti poistuu. Vastapainona on tietysti se, miten turvataan ikääntyneen asema työelämässä.
Palola kysyy, voisiko ikääntyneelle työntekijälle tulla esimerkiksi subjektiivinen oikeus osa-aikatyöhön työkyvyn ja terveyden perusteella. Hän uskoo, että keskusteluja käydään myös esimerkiksi muutosturvasta.
SAK:n Jarkko Elorannan mukaan pelkät etuusleikkaukset eivät ratkaise ongelmaa.
– Tarvitaan keinoja, joilla ikääntyneiden työssäjaksamista ja työssä jatkamista voidaan tukea. Silloin kyseeseen tulevat esimerkiksi erityyppiset osaamisen kehittämiseen liittyvät asiat.
Jos eläkeputkeen kosketaan, Elorannan mukaan pitää tavalla tai toisella turvata ikääntyneiden toimeentulo.
– Sellainen vaihtoehto, jossa ikääntyneet pitkäaikaistyöttömät pudotettaisiin työmarkkinatuelle ja sitä kautta köyhyyteen, ei käy.
Neuvotteluhalukkuutta löytyy
Työmarkkinajärjestöt pitävät aikataulua ratkaisujen saamiselle, eli marraskuun loppua, kohtuullisen tiukkana.
– Toisaalta on aika hyvin tiedossa, mistä keskustellaan. Molemmat osapuolet tuntevat toisensa tavoitteet. Edellisen kerran kun neuvoteltiin eläkeputken alaikärajan nostamisesta, samat asiat olivat pöydällä. Kääritään hihat ja ryhdytään töihin, sanoo STTK:n Palola.
SAK:n Eloranta pitää neuvotteluja parempana vaihtoehtona kuin hallituksen suoria päätöksiä.
– Uskomme, että neuvottelemalla saamme ehkä parempaa lopputulosta kuin sillä, että hallitus tekee yksipuolisesti päätöksiä.
Voit keskustella aiheesta maanantaihin 21.9. kello 23 saakka.