Huippusalaiset asiakirjat osoittavat suurten kansainvälisten pankkien laiminlyöneen toistuvasti rahanpesun ehkäisyn.
Rikollisjärjestöt, korruptoituneet poliitikot ja venäläiset oligarkit ovat siirtäneet pankkien avustuksella valtavia summia epäilyttävistä lähteistä peräisin olevaa rahaa.
Pankkien papereiksi nimetty tietovuoto sisältää aineistoa noin 1800 miljardin euron arvoisista epäilyttävistä tilisiirroista, jotka ovat valtaosin vuosilta 2000—2017.
Aineisto koostuu ilmoituksista, jotka pankit ovat tehneet Yhdysvaltain rahaliikennettä valvovalle viranomaiselle FinCENille, koska tilisiirroissa on ollut rahanpesuun liittyviä tunnusmerkkejä.
Rahanpesu on valtava kansainvälinen ongelma, joka liittyy korruptioon, järjestäytyneeseen rikollisuuteen ja julkisten varojen väärinkäyttöön. Rahanpesulla on suoria seurauksia myös tavallisille ihmisille, kun yhteiskunnan verorahoja kavalletaan tai rikollinen raha sekoittuu lailliseen liiketalouteen.
— Rahanpesu koskettaa käytännössä jokaista mahdollista teollisuudenalaa. Oli kyse sitten paikallisista huumediilereistä tai merkittävistä huumekauppiaista. Rahanpesu koskettaa Hollywood-elokuvia, poliittisesti vaikutusvaltaisia henkilöitä, Lontoon pörssiä, kansainvälistä raaka-ainekauppaa… Mitä vain voit kuvitella, niin sen avulla yritetään todennäköisesti pestä rahaa. Vuodetut asiakirjat osoittavat sen, sanoo BuzzFeed Newsin toimittaja Anthony Cormier.
YK:n huumeiden ja rikollisuuden torjunnasta vastaava virasto on arvioinut, että joka vuosi rahaa pestään 800—2000 miljardia euroa.
Nordean rooli vuodossa: tilien kautta kulki yli 150 miljoonaa euroa epäilyttävää rahaa
Epäilyttävää rahaa on päätynyt noin sadan suomalaisen yhtiön ja muutaman yksityishenkilön tileille.
Useissa tapauksissa suomalaisyrityksille lähetetyt summat olivat suhteellisen pieniä ja suomalainen toimija ei ollut rahanpesuilmoituksen ensisijainen kohde. Rahan vastaanottaminen ei välttämättä tarkoita, että suomalainen osapuoli olisi osallisena rahanpesussa.
Tämän takia Ylen MOT-toimitus ei julkaise yhtiöiden nimiä.
Nordea on ainoa aineistossa näkyvästi mukana oleva suomalainen pankki. Sen tilien kautta on tehty muiden pankkien epäilyttäväksi luokittelemia tilisiirtoja yli 150 miljoonan euron arvosta.
Valtaosa tilisiirroista on tehty vuosien 2013—2017 välisenä aikana.
Nordeaa koskeva aineisto on kuitenkin monin tavoin puutteellista. Useissa raporteissa Nordea mainitaan vain pankkina, jonka tilien kautta epäilyttävää rahaa on kulkenut.
Raportit eivät aina anna edes perustietoja, kuten nimiä, Nordean epäilyttävistä asiakkaista.
Epäilyttävät tilisiirrot selviävät raporteista, joita pankkien sisäisen valvojan työntekijät ovat tehneet. Valmistuttuaan raportit on lähetetty Yhdysvalloissa rahanpesua ja muita talousrikoksia ehkäisevälle viranomaiselle.
Epäilyttävistä tilisiirroista viranomaisille raportoiminen ei välttämättä tarkoita, että niihin liittyisi rahanpesua tai muuta rikollista toimintaa. Pankkien velvollisuus on ilmoittaa epäilyttävistä rahansiirroista ja osa ilmoituksista johtaa myös rahanpesututkintaan.
Näistä syistä tilisiirtoja pidetään epäilyttävinä:
- Suuria maksuja pöytälaatikkoyhtiöille, joilla ei ole todellista toimintaa.
- Maksun saaneen yhtiön omistaa bulvaaniksi eli haamuomistajaksi tiedetty henkilö.
- Rahaa siirretään korkean riskin maihin kuten veroparatiiseihin.
- Maksuille ei löydy liiketoimintaan liittyviä perusteita.
- Rahan saajaan tai lähettäjään liittyy rikosepäilyjä tai muuta negatiivista tietoa
- Siirrettyjen varojen määrä on usein suuri, varoja siirretään lyhyen ajan sisällä ja summat ovat tasalukuja, mikä on harvinaista normaalissa liiketoimissa.
Nordean vastaus saksalaispankille: Asiakas ei kerro pyydettyjä tietoja
Pankeilla on lain mukaan velvollisuus tunnistaa asiakkaansa. Tätä rahanpesun estämisen kannalta olennaista perusvaatimusta pankit eivät kuitenkaan aina noudata.
Kansainvälisillä pankeilla on asiakkaina tuhansittain esimerkiksi veroparatiisiin rekisteröityjä yhtiöitä, joiden todellisia omistajia pankit eivät tiedä tai halua paljastaa viranomaisille.
Ainakin muutamassa tapauksessa myös Nordea on jättänyt vastaamatta kysymyksiin asiakkaistaan, minkä takia viranomaiset eivät ole saaneet tarvittavia tietoja.
Tietovuodon mukaan Nordea ei myöskään näytä kaikissa tapauksissa tunteneen asiakkaitaan. Saksalainen Deutsche Bank laati heinäkuussa 2017 Yhdysvaltain viranomaisille raportin, jossa se kertoi epäilyttävästä rahaliikenteestä.
Brittiläisille Neitsytsaarille rekisteröity yhtiö nimeltä Somitekno Ltd oli siirtänyt alle vuoden aikana yli miljardi euroja varoja.
Yhdysvaltain viranomaisille lähetystä raportista käy ilmi, että epäilyttävällä veroparatiisiyhtiöllä oli tili myös Nordean Viron-konttorissa.
Saksalaispankki kysyi Nordealta salaperäisestä yhtiöstä. Suomalaispankki ei tietoja luovuttanut. Asiasta laaditun raportin mukaan Nordea ei edes tiennyt, kuka miljardiluokan tilisiirtoja tehneen yhtiön omistaja oli.
— Aikaisempien tiedustelujen mukaan Nordea Bank Finland on pyytänyt tietoja Somiteknon todellisten omistajien nimistä ja kansallisuuksista. Pankki [Nordea] kertoi, että asiakas on kieltäytynyt luovuttamasta pyydettyjä tietoja, raportissa todetaan.
Ylen MOT-toimituksen selvityksen mukaan salaperäisen veroparatiisiyhtiön omistaja on kazakstanilainen liikemies Igor Bidilo. Virossa aiemmin liiketoimia pyörittänyt Bidilo on tehnyt miljardien eurojen arvoisia sopimuksia Venäjän valtion omistamien öljy-yhtiöiden kanssa.
Ylen MOT-toimitus pyysi yhdessä virolaisen Eesti Päevaleht-sanomalehden kanssa Bidilolta haastattelua, josta liikemies kieltäytyi.
Nordea kertoi Ylen MOT-toimitukselle lähettämässään sähköpostivastauksessa, ettei se voi kommentoida yksittäisiin asiakkaisiinsa liittyviä asiakkaita, koska pankkisalaisuus kieltää tämän.
Nordea: Emme hyväksy pankin käyttämistä rahanpesuun
Nordea toteaa lausunnossaan, ettei se hyväksy pankin käyttämistä rahanpesuun. Pankki kertoo myös tehneensä vuoden 2015 jälkeen useita toimia, joilla se on kohentanut rahanpesun ja muiden taloudellisten väärinkäytösten ehkäisyä.
Kysymykseen siitä, ovatko muiden pankkien tekemät ilmoitukset johtaneet Nordean tai sen asiakkaiden viranomaistutkintaan Yhdysvalloissa, pankki ei vastannut suoraan.
“Nordea on Yhdysvalloissa sekä liittovaltion että osavaltioiden valvonnan kohteena. Tämä tarkoittaa, että saamme ajoittain Yhdysvaltain viranomaisilta pyyntöjä toimittaa tietoja. Nämä tiedot ovat kuitenkin lain mukaan salassapidettäviä tietoja”, Nordea kirjoitti Ylen MOT-toimitukselle lähettämässään vastauksessa.
Nordea kertoo myös toimittavansa aina viranomaisten siltä pyytämät tiedot.
Edes miljardisakot eivät pysäyttäneet brittipankkia
Pankeilla on lain mukaan velvollisuus torjua rahanpesua eli rikollisin keinoin hankittujen varojen siirtelyä ja alkuperän häivyttämistä.
Tietovuodon perusteella pankit ovat toistuvasti epäonnistuneet tässä tehtävässä. Edes mittavat sakot eivät ole saaneet pankkeja kohentamaan toimintaansa.
Yhdysvaltain viranomaiset määräsivät vuonna 2012 brittiläiselle HSBC-pankille noin 1,6 miljardin euron sakot. Pankin asiakkaina oli ollut esimerkiksi meksikolainen Sinaloan huumekartelli, joka oli siirtänyt satoja miljoonia euroja pankin avustuksella.
Sakoista huolimatta HSBC ei puuttunut vuosina 2013-2017 miljardien eurojen epäilyttäviin tilisiirtoihin. Osa tilisiirroista liittyi esimerkiksi Yhdysvalloissa paljastettuun valtavaan pyramidihuijaukseen ja yhtiöön, jonka epäillään pesseen huumekartellien varoja, käy ilmi kansainvälisen toimittajajärjestö ICIJ:n tutkimuksista.
ICIJ:lle brittipankki kertoi ryhtyneensä moniin korjaaviin toimenpiteisiin sakkotuomionsa jälkeen. HSBC ei kuitenkaan vastannut sille esitettyihin tarkkoihin kysymyksiin.
Tietovuodon perusteella pankit ovat myös peitelleet rahanpesuun liittyviä ongelmia.
Yhdysvaltalaisen uutissivusto BuzzFeed Newsin tutkimuksen mukaan esimerkiksi saksalaisen Deutsche Bankin johtajat olivat useiden vuosien ajan tietoisia vakavista puutteista, joita pankilla oli rahanpesun estämisessä.
Korruption kitkentä epäonnistui
Pankkien on myös tunnistettava ”poliittisesti vaikutusvaltaiset henkilöt”. Termillä tarkoitetaan poliitikkoja, heidän lähipiiriään ja muita julkisen vallan käyttäjiä.
Vallanpitäjien lähipiirin rahankäytön valvonta on katsottu tärkeäksi korruption kitkemisen takia. Korruptoituneissa maissa julkisten varojen väärinkäyttö on yleistä ja varallisuus keskittyy usein poliitikkojen lähipiirille.
Tietovuodon perusteella pankit raportoivat usein valtaapitävien tai heidän lähipiirinsä tekemistä tilisiirroista. Raportit johtavat harvoin suoriin toimenpiteisiin.
Esimerkiksi Jokereita rahoittava venäläinen liikemies Vladimir Potanin tulkitaan poliittisesti vaikutusvaltaiseksi henkilöksi. Syyksi pankit kertovat tekemissään raportissa tämän läheiset suhteet Venäjän presidenttiin Vladimir Putiniin.
Tietovuodossa on merkittävää uutta tietoa myös Venezuelan entisen presidentin Hugo Chávezin ja nykyisen presidentin Nicolás Maduron lähipiiriin kuuluvien liikemiesten toiminnasta.
Venezuelalainen liikemies esimerkiksi siirsi salaa yli sata miljoonaa euroa varoja veroparatiisiyhtiön tileille. Kansainvälisen toimittajajärjestö ICIJ:n mukaan varat liittyvät hankkeeseen, jossa liikemiehen piti vastata kohtuuhintaisen asuntojen rakentamisesta julkisilla varoilla.
Venezuela on öljyvarannoistaan huolimatta ajautunut taloudelliseen kaaokseen ja maan johtoa syytetään korruptiosta. Tietovuodon perusteella maan presidentin lähipiiriin kuuluvat liikemiehet eli ”boligarkit” ovat hyödyntäneet yhdysvaltalaisia ja eurooppalaisia pankkeja siirtäessään varoja pois kotimaastaan.
Pankit ovat siirtäneet varoja siitä huolimatta, että tilisiirroissa oli useita rahanpesuun liittyviä hälytysmerkkejä.
Pankkien valvonta pettänyt useasti
Useat pankit, kuten Nordea, Danske Bank, HSBC ja Deutsche Bank ovat jääneet viime vuosina kiinni rahanpesun torjunnan laiminlyönnistä.
Skandaalien jälkeen pankit ovat kertoneet julkisuudessa panostuksistaan sisäiseen valvontaan ja rahanpesun ehkäisyyn.
Sisäinen valvonta näyttää kuitenkin olevan edelleen retuperällä monessa suurpankissa. Esimerkiksi Deutsche Bankin sisäisen tarkastuksen johtaja oli hyväksynyt pankin Moskovan-yksikön toiminnan ja katsonut sen noudattavan rahanpesun vastaisia toimia.
BuzzFeed Newsin tutkimusten mukaan todellisuudessa pankki ei kyennyt toimittamaan sisäisen valvonnan käyttöön edes listaa asiakkaistaan tai keitä he olivat.
Kyseinen sisäisen tarkastuksen johtaja eli Christian Sewing on nykyisin Deutsche Bankin toimitusjohtaja.
Lisää aiheesta: