Urheiluseurojen toiminta katkesi lähes kuin veitsellä leikaten maaliskuussa.
Urheilukevät oli päätöksessä. Ei enää turnauksia, ei pelejä, eikä edes harjoituksia kahteen kuukauteen.
Se tarkoitti monelle seuralle myös tulojen kuivahtamista.
Esimerkiksi Jyväskylän Naisvoimistelijat joutui perumaan kilpailuja sekä vuotuisen kevätnäytöksensä. Yli tuhatpäisen yleisön Jyväskylän Monitoimitalolle vuosittain vetävä kevätnäytös on yksi seuran varainhankinnan kulmakivistä.
Seuralla on palkattua työvoimaa, sekä oma vuokratiloissa oleva sali.
Kulut juoksivat vaikka toiminta oli katkoksissa.
–Meidän täytyi tehdä nopeasti uusia linjauksia, ja miettiä miten me selviämme keväästä, sanoo Jyväskylän Naisvoimistelijoiden toiminnanjohtaja Sanna Nuija.
Toiminnanjohtaja joutui lomauttamaan seuran muut palkalliset työntekijät, ja jatkoi itse puolipäiväisenä.
– Onneksi meidän erittäin ystävällinen vuokranantajamme tuli vastaan vuokrakuluissa, toteaa toiminnanjohtaja Sanna Nuija seuran tiloissa Jyväskylän Seppälässä.
Seuran merkitys muualla kuin palkintovitriinissä
Keski-Suomessa on arviolta nelisen sataa urheiluseuraa, joista 137 on Keski-Suomen liikunnan jäsenseuroja.
Keski-Suomen liikunnan seurakehittäjän Laura Härkösen tiedossa ei toistaiseksi ole, että seuroja olisi jouduttu ajamaan alas koronan aiheuttaman talouskurimuksen vuoksi.
– Minulla oli keväällä ajatus, että koronan vuoksi tulee seurojen alasajoja. Jollain konstilla on saatu hommat pyörimään, sanoo Härkönen.
Jyväskylän Naisvoimistelijoiden harjoitussalin aulassa on kaapin päällä lukuisia pokaaleja vuosien varrelta. Pokaalit ovat kuitenkin vain jäävuoren huippu seuran toiminnasta.
Vuonna 1917 perustetun seuran 1500:estä jäsenestä noin kolmannes on mukana kilpaurheilussa. Tieto talouskurimuksesta on kirpaissut myös muun muassa seuran senioreiden ikiliike-ryhmässä.
Ajatuskin seuran kaatumisesta koronan vuoksi tyrmistyttää.
– Se olisi valtava surun hetki. Tämä on meille tärkeää, toteaa seuran kunniapuheenjohtaja Tuula Eloranta.
Jo harrastuksen katkeaminen keväällä otti koville.
– Se oli aika shokki. Jotenkin ne päivärytmit katosivat siinä kohtaa, pohtii vuodesta 1978 saakka Jyväskylän Naisvoimistelijoita edustanut Eloranta.
Liikuntasosiologian professori Hannu Itkonen Jyväskylän yliopistosta näkee, että mikäli seuroja nyt vallitsevassa tilanteessa kaatuu, häviää niiden mukana muutakin kuin seuran nimi.
– Tietysti siinä voi jäädä valtava määrä jäseniltä liikuntaa liikkumatta, mutta myös kulttuurinen ja sosiaalinen pääoma katoaa tavattoman nopeasti. Siellä on henkilöitä, jotka ovat olleet vuosikymmeniä mukana. Ei sellaista ihan hetkessä polkaista uudelleen käyntiin, jatkaa Itkonen.
Korona karsinut jäseniä
Omissa vuokratiloissaan toimii myös paini- ja voimailuseura Harjun Woima.
Vaikka palkattua työvoimaa ei seurassa toiminnanjohtajan lisäksi olekaan, niin vuokrakulut ovat rasittaneet rajusti seuran taloutta.
– Tällä hetkellä tilanne on kohtuullinen, ja pikkuhiljaa katsotaan jo eteenpäin, mutta kyllä meilläkin tulonmenetykset oli merkittäviä. Seurahan voi toimia hyvin pienillä kustannuksilla, mutta vaarana oli, että menetetään nämä tilat, sanoo Harjun Woiman puheenjohtaja Petra Riutta-aho.
Pahiten koronan vaikutukset iskivät seuroihin, joilla on merkittävät tilakustannukset sekä palkallista työvoimaa ja tulot puolestaan koostuvat lähinnä jäsenmaksuista ja tapahtumien järjestämisestä.
– Tällaisia seuroja on Keski-Suomessa paljon. Sanotaan niin, että en 17-vuotisen seurakehittäjän työn historiassa ole tehnyt koskaan niin paljoa seuroille konsultaatiota kuin keväällä tein, toteaa Keski-Suomen liikunnan seurakehittäjä Laura Härkönen.
Harjun Woiman ja Jyväskylän Naisvoimistelijoiden toiminnassa mukana oleva Härkönen näkee seurakehittäjänä, että ylipäänsä tällä hetkellä talousongelmissa olevissa seuroissa käydään vielä selviytymiskamppailua.
Syyskauden käynnistyttyä Harjun Woimassa harrastajia, eli samalla myös jäsenmaksujen maksajia, on ollut aikaisempaa vähemmän.
– Etenkin syksyllä uusien aloittavien harrastajien määrä on pienempi kuin edellisenä syksynä, laskee Riutta-aho.
Lopullisesti koronan vaikutus urheiluseurojen talouteen selviää vasta viiveellä.
– Emme oikeasti tiedä tämän koronan vaikutuksista urheiluseuroille kuin vasta vuoden-puolentoista kuluttua, näkee Härkönen.
Uusia koronatartuntoja on Jyväskylässä ollut syksyn aikana kymmenittäin. Toistaiseksi uusia kokoontumisrajoitteita, tai rajoitteita esimerkiksi liikuntatilojen käyttöön ei koronaviruksen leviämisen hillitsemiseksi ole tullut voimaan.
Kevään kaltaisesta katkoksesta seurat eivät ehkä enää selviäisi.
– Täytyy sanoa, että aika huonosti vastaavanlainen katko onnistuisi. Säästöjä ei nyt varmasti ole millään seuralla, näkee Harjun Woiman puheenjohtaja Petra Riutta-aho.