Artikkeli on yli 4 vuotta vanha

Yksi twiitti riitti pudottamaan ibuprofeenin myynnin – jos parasetamoli kiilaa kipulääkkeiden kärkeen, päättyy erikoinen suomalainen lääketarina

Keväällä parasetamoli piipahti ensimmäistä kertaa myyntitilastoissa ibuprofeenin edellä. Tulevaisuudessa markkinat voivat keikahtaa pysyvästi.

Lääkehylly apteekissa.
Suomessa ibuprofeeni on ollut pitkään myydyin kipulääke, vaikka muissa Pohjoismaissa parasetamoli dominoi. Kuvituskuva. Kuva: Mikko Koski / Yle
  • Johannes Blom

Vuonna 1986 apteekkeihin ilmestyi uusi itsehoitolääke kipuun. Buranasta tuli nopeasti suosittu.

Vielä ennen 1990-lukua tuskin osattiin kuitenkaan kuin vitsailla siitä, että jonain päivänä ibuprofeeni kiilaisi aspiriininkin ohitse.

Kuitenkin vuosikymmenen puolivälissä valmisteiden myyntikäyrät kohtasivat, ja siitä eteenpäin on suomalainen kipulääkkeiden käsikauppa ollut ibuprofeenin voittokulkua.

Buranasta on tullut kipulääkkeen synonyymi ja Beethovenin Für Elisestä päänsäryn tunnusmusiikki.

Jos tarkastellaan muuta Eurooppaa sekä Pohjoismaita, poikkeaa Suomi selvästi valtavirrasta, jossa parasetamoli dominoi markkinoita. Ainakin on poikennut tähän asti.

Uutiset näkyivät kipulääkehyllyllä keväällä

Maaliskuussa Suomen lääkemarkkinoilla koettiin historiallinen hetki, kun parasetamoli nousi myynnissä hetkeksi ibuprofeenin rinnalle, jopa sen ohitse.

Apteekkariliiton viestintäfarmaseutti Taru Vanhala uskoo, että koronavirus ja siihen liittyvä uutisointi on todennäköisesti suurin syy myynnin heilahdukseen näin nopealla aikajänteellä.

Suomen myydyimmät kipulääkkeet 2019–2020. Parasetamoli suosituin, mutta maaliskuussa 2020 hetken tasoissa ibuprofeiinin kanssa.
Parasetamoli kiilasi maaliskuussa niukasti Suomen myydyimmäksi itsehoitokipulääkkeeksi. Kuva: Jyrki Lyytikkä / Yle

Vielä keväällä ibuprofeenin uskottiin pahentavan koronaviruksen aiheuttamaa tautia.

– Se lähti ihan yhden ihmisen twiitistä, mutta henkilö sattui olemaan Ranskan terveysministeri.

Vanhalan mukaan Olivier Véran pohjasi väitteensä jo parisen vuotta ennen koronaa tehtyyn tutkimukseen tulehduskipulääkkeiden vaikutuksesta vesirokon ja bakteeri-infektioiden hoidossa.

– Kun se uutisoitiin lehdissä, se jäi aika voimakkaasti elämään, vaikka Fimeakin antoi oman kantansa siitä, ettei vahvaa tieteellistä näyttöä väitteille ole, Vanhala kertoo.

Osittain myös myyntirajoitusten johdosta parasetamolikauppa putosi tavalliselle tasolleen toukokuuhun mennessä. Loppuvuotta kohti käyrä ulosmyynnissä on taas lähtenyt kasvuun.

Apteekkien sisäänmyynnissä, siis lääketukkujen toimituksissa apteekeille, parasetamoli on kiilannut jo ibuprofeenin edelle uusimmissa tilastoissa, mikä voi enteillä myynnin kasvua.

Vanhalan mukaan tietoisuus ibuprofeenin liiallisen käytön haitoista on kasvanut, ja se on ollut yksi markkina-asetelman muutokseen vaikuttanut syy pitkällä aikavälillä.

Parasetamolin myyntikäyrä on kasvanut hiljalleen jo pitkään, ja vaikka se nyt vaikuttaisi korreloivan koronatilanteen kanssa, voi parasetamoli kiilata tulevaisuudessa myyntitilastojen kärkeen.

Vanhalan mukaan parasetamolin vahvuus on sen turvallisuus normaaliannostuksella. Ibuprofeeni aiheuttaa haittavaikutuksia normiannoksellakin.

Parasetamoli mainitaan myös ensisijaisena lääkkeenä monissa Käypä hoito -suosituksissa, joka osaltaan vauhdittaa sen lääkemarkkinan kasvua.

Kipulääkkeet menneet kuumille kiville, itsehoito kiinnostaa Euroopassa

Yhtä dramaattista vaikutusta myyntiin Vanhala ei äkkiseltään muista nähneensä, mutta tietää ihmisten kyllä seuraavan uutisointia paljon.

Jos uutisissa suositellaan tai kehotetaan välttämään jotain, näkyy se usein – jos ei suoraan heti myynnissä – niin ainakin kysymyksissä, joita asiakkaat farmaseuteille esittävät.

Kipulääkkeitä ostettiin keväällä erittäin paljon, jopa niin paljon, että hyllyt pääsivät hetkittäin tyhjiksi, vaikkeivät lääkkeet olleet Suomesta loppuneet.

GSK Consumer Healthcaren teettämän tutkimuksen mukaan itsehoito on kiinnostanut eurooppalaisia pandemian aikana.

Tutkimuksen mukaan esimerkiksi koronan runtelemissa Espanjassa, Iso-Britanniassa ja Italiassa ylivoimaisesti suurin osa kansalaisista haluaa huolehtia terveydestään nyt mahdollisimman hyvin itse.

Burana
GSK:n tutkimuksen mukaan tunnetut ja luotetut brändit ovat olleet erityisen suosittuja pandemian aikana. Buranan suosioon vaikutti kuitenkin käänteisesti kevään kohu. Kuva: Yle/Niklas Fagerström

GSK Consumer Healthcaren maajohtaja Umay Laukkanen kertoo, että pandemian aikana on myös korostunut apteekkien rooli.

Yli puolet eurooppalaisista kuluttajista kääntyy ensisijaisesti farmaseutin puoleen terveydellisissä ongelmissa, kun vain noin kolmasosa lääkärin.

Laukkasen mukaan eurooppalaiset kuluttajat haluavat ennen kaikkea pitää huolta siitä, ettei terveydenhuolto ylikuormitu poikkeustilanteessa.

Itsehoidossa on myös haittansa. Koska kipulääkettä saa reseptivapaasti, halvalla ja helposti, niitä myös syödään todella paljon.

Ibuprofeeni on pitkällä aikavälillä haitallista, kun sitä käytetään paljon, mutta parasetamolin yliannostusriski on korkeampi. Varoittava esimerkki siitä löytyy Pohjanlahden toiselta puolen.

Ruotsissa parasetamolin aiheuttamat myrkytyskuolemat lähtivät voimakkaaseen nousuun, kun itsehoitolääkkeen myynti siirrettiin päivittäistavarakauppaan.

Hyvinkin pienellä parasetamoliyliannostuksella, etenkin alkoholin kanssa, voi olla hyvin vakavia haittoja.

Tulehduskipulääkkeiden vaikutusmekanismeista päästiin jyvälle vasta 1970-luvulla, vaikka kemiallisia kipulääkkeitä on osattu valmistaa 1800-luvulta lähtien. Siksi tutkimus tuo yhä uusia aspekteja kivun hoitoon.

Lue myös:

Maaliskuun kysyntäpiikki löi lääkeyritykset ällikällä – saatavuus on nyt palannut normaaliin, mutta miten käy, jos toinen korona-aalto tulee?