Artikkeli on yli 4 vuotta vanha

Vammaisia kannustetaan yrittäjiksi – jo 1000 näkövammaista ahkeroi omassa firmassa

Suomen ensimmäinen vammaisten yrittäjien ammattitutkintoon valmistava koulutus on käynnissä.

Paimiolainen Jannamari Puustjärvi punoo koria.
Jannamari Puustjärven verstaalla Paimiossa syntyy kierrätysmuovikoreja. Kuva: Lassi Lähteenmäki / Yle
  • Lassi Lähteenmäki

Kierrätysmuovista tehdyt värikkäät päreliuskat viuhuvat Paimion verstaalla vikkelästi, kun Jannamari Puustjärvi rakentaa niistä koreja moneen tarpeeseen. Työ sujuu joutuisasti, vaikka Puustjärvi on näkövammainen.

Puustjärvi myy tekemiään tuotteita netissä, toreilla ja markkinoilla. Nyt hän opiskelee yrittäjäksi ja ensi vuoden puolella on tarkoitus perustaa oma firma.

Puustjärvi osallistuu parhaillaan vammaisten yrittäjien ammattitutkintoon valmistavaan koulutukseen. Se järjestetään Suomessa nyt ensimmäistä kertaa ja tunnelma on siellä innostava. Koulutukselle on luvassa myös jatkoa.

Suurin osa opiskelijoista on Jannamarin tapaan näkövammaisia. Moni on lähtenyt kurssille sen takia, että vammaisten työllistyminen on tunnetusti vaikeaa Suomessa.

Yrittämisellä oma osaaminen käyttöön

– Kaikki vammaiset eivät tietenkään voi ryhtyä yrittäjäksi, mutta sellaisille vammaiset, joilla on halua, motivaatiota ja tukea voivat esimerkiksi yrittäjyyden kautta kokea kuuluvansa aivan eri tavalla yhteiskuntaan, pohtii Jannamari Puustjärvi.

Kurssilla on käsitelty yrittäjyyttä monelta kantilta. Puustjärven mukaan on pohdittu sitäkin, voiko vammainen periä samasta työstä saman hinnan, kuin niin sanottu normaali yrittäjä.

Suomessa on nyt jo noin tuhat näkövammaista yrittäjää. Pääasiassa he ovat fysioterapia-alalla. Suomeen on myös perustettu Vammaisyrittäjät -yhdistys.

Monen ammatin kautta käsityöläiseksi

Käsityöläisyys ei ollut lapsena Puustjärven ykköshaaveammatti. Hevosten ystävänä hän halusi eläinlääkäriksi. Sitten näkö alkoi heikentyä ja piti vaihtaa alaa useampaan kertaan. Lopulta hän löysi käsityöstä alan, jossa hän voi työskennellä heikollakin näöllä.

Värejä Puustjärvi ei enää erota. Tumman ja vaalean hän tunnistaa, mutta värien yhteensopivuus pitää varmistaa omilla lapsuuden muistikuvilla. Puustjärvellä on apuna avustaja, joka mittaa päreet ja auttaa värien valinnassa.

Sannamari Puustjärven korit ovat värikkäitä.
Näkövammainen Jannamari Puustjärvi punoo värikkäitä koreja. Kuva: Lassi Lähteenmäki / Yle

Näkö katoaa, mutta työ jatkuu

Puustjärven näkö heikkenee kaiken aikaa ja hän tietää sokeutuvansa joskus kokonaan. Koreja hän aikoo tehdä silti edelleen. Hän on oppinut näkövammataitoja ja kotinurkissa hän osaa kulkea ilman suurempia ongelmia.

Jannamari Puustjärvi taputtelee hevosiaan.
Jannamari Puustjärvellä on ollut hevosia 13-vuotiaasta asti. Kuva: Lassi Lähteenmäki / Yle

Jannamari Puustjärven kotona on pari hevosta ja puoli tusinaa löytökissoja. Niistä hän ammentaa iloa jokaiseen päivään. Puustjärven vakituinen avustaja on apuna myös eläintenhoidossa.