– Kyllä. Yksinkertaiseen kysymykseen yksinkertainen vastaus, Lappeenrannan-Lahden teknillisen yliopiston ympäristöjohtamisen professori Lassi Linnanen sanoo vastattuaan myöntävästi Marja Sannikan kysymykseen siitä, kulutammeko itsemme hengiltä.
Linnasen mukaan kestävyystieteen näkökulmasta nykyisen talousjärjestelmän, väestömäärän sekä fossiilisen energian hyödyntämisen takia luonnonvarat eivät riitä. Hän antaa esimerkin:
– Suomalaisen ekologinen selkäreppu, jota käytetään mittarina, on noin 40 tonnia. Kestävän tason on arvioitu olevan noin 8 tonnia.
Linnanen kertoo, että kaikkien ympäristöongelmien taustalla on ihmiskunnan liian korkealle tasolle kasvanut kulutus. Hänen mukaansa talouskasvua ei voi tavoitella lisäämällä kulutusta.
– Ihmisten luoma talous on jo kasvanut niin isoksi, että siinä liikkuvaa materiamäärää ei vaan enää pysty kasvattamaan.
Linnasen mukaan kestävällä teknologialla on mahdollista pienentää kuluttamisen suhteellisia ympäristövaikutuksia. Kaiken pelastajaksi vihreästä teknologiasta ei kuitenkaan ole.
– Ympäristövaikutukset ovat väestömäärän, sen väestömäärän kulutuskäyttäytymisen ja teknologian tulos. Jos kulutustaso ja populaatio kasvavat, silloin mennään yleensä pakkasen puolelle.
Tällä viikolla julkaistun tutkimuksen mukaan suomalaiset itse pitävät elämäntapaansa kestävänä ympäristön kannalta. Näin kokevat yhtä lailla he, jotka tekevät paljon erilaisia ilmastotekoja, kuin hekin, jotka eivät tee juuri mitään.
Linnasen mielestä kuluttamisen ongelmiin ei suhtauduta tarpeeksi vakavasti missään päin maailmaa, ei edes Suomessa. Etenkin päättäjät saavat häneltä kritiikkiä.
– Puheiden takana olevat teot ovat riittämättömiä. Me olemme kehittyneenä yhteiskuntanakin vatuloineet isossa kuvassa 25 vuotta. Nyt se aika tiimalasissa alkaa käydä loppuun.
Linnanen peräänkuuluttaa päättäjiltä järjestelmätason ratkaisuja. Yksittäiselle kuluttajalle hänen viestintä on selvä:
– Kulutuksen laatua pitää parantaa ja määrää vähentää.
Tavaralla ostetaan statusta
Kuluttamista tutkinut sosiologian professori Terhi-Anna Wilska Jyväskylän yliopistosta sanoo, ettei ihmisillä ole muuta mahdollisuutta kuin kuluttaa.
– Kuluttaminen on sisäänrakennettu meidän arkeemme. Oikeastaan kaikki, mitä me teemme, sisältää kuluttamista.
Ihmiset kuluttavat saadakseen mielihyvää ja toteuttaaksen itseään. Tärkein syy on Wilskan mukaan sosiaalinen.
– Ihmiset haluavat saada sosiaalista hyväksyntää omissa viiteryhmissään ja kohentaa asemaansa näissä ryhmissä.
Kuluttamisessa on tapahtunut Wilskan mukaan asennetason muutos. Valtaosa on huolissaan ympäristöasioista. Omassa kuluttamisessaan ihmiset eivät kuitenkaan toteuta kestävyyttä johdonmukaisesti.
– Kaikki odottavat, että joku muu tekee jotain. Hyvin herkästi päättäjät ja elinkeinoelämä sysäävät vastuun kuluttajille. Kuluttajat taas odottavat, että päättäjät tekevät jotain.
Wilskan mukaan kuluttaminen itsessään ei lisää onnellisuutta. Elämysten kuluttaminen lisää onnellisuutta enemmän kuin tavaroiden kuluttaminen, mutta lopulta ihminen turtuu kaikkeen.
– Pysyvää onnea ei kulutuksella saa. Toki yksittäiset tavarat voivat tuottaa onnea ja joko fyysistä tai henkistä hyvinvointia. Harkitun tuotteen ostaminen tekee onnellisemmaksi kuin impulssiostaminen. Luotolla ostaminen ei todellakaan lisää onnellisuutta.
Katso Marja Sannikan koko jakso Yle Areenasta perjantaina 25.9.
Lue myös
Parikymppiset naiset kertovat, miksi ostavat pikamuotia – Inca Paatela, 23: "Olen tapojeni orja"