Suomalaisia toimittajia painostetaan monella eri tavalla, tuore tutkimus kertoo. Journalismiin pyrkivät vaikuttamaan niin poliitikot, yritykset kuin viranomaiset.
Uutena ilmiönä journalisteja huolestuttaa yleisön suunnasta tulevan painostuksen ja uhan kasvu.
Tämä selviää Tampereen yliopiston uudesta tutkimusartikkelista, joka tarkastelee suomalaisten journalistien kokemuksia erilaisista ulkoisen vaikuttamisen ja painostuksen menetelmistä. Tutkimus perustuu 31 journalistin haastatteluihin.
Tutkija Ilmari Hiltunen Tampereen yliopiston COMET-tutkimuskeskuksesta sanoo, että sosiaalisen median yleistymisen ja yhteiskunnallisen ilmapiirin kiristymisen seurauksena vihapuhe, uhkailu ja mustamaalaaminen koskettavat yhä suurempaa osaa journalisteista.
Toimittajista saatetaan levittää somen kautta solvauksia, johon voi lähteä isokin joukko yleisöä mukaan. Toimittajista voidaan levittää esimerkiksi huhuja tai vihjailuja heidän persoonastaan, yksityiselämästään tai ulkonäöstään.
Yleisö ei välttämättä erota toimittajan ammatti- ja yksityisroolia toisistaan.
– Journalistin työ on julkista, mutta journalisti ei ole välttämättä julkinen ihminen, Hiltunen sanoo.
Aiemman tutkimuksen mukaan esimerkiksi naistoimittajat saivat miehiä enemmän sukupuoleen kohdistuvaa tai seksuaalista sanallista häirintää.
Häirintä voi jatkua yksityiselämän puolella
Journalistit ovat tottuneita perinteisen vaikuttamisen torjumiseen.
Yleisön suunnasta tuleva laajamittainen ja henkilöön menevä häirintä koetaan ammattikunnan keskuudessa kuitenkin uudentyyppiseksi ilmiöksi. Siihen on myös vaikea puuttua.
– Häirintä voi jatkua yksityiselämän puolella. Häirintään on tosi vaikea puuttua, koska helppoja ja nopeita keinoja ei ole.
Arvostelijat voivat vedota siihen, että toimittajan tulee kestää julkisessa roolissa. Mutta kuinka paljon?
– Toimittajan työhön saa kohdistaa kritiikkiä, sitä pitää sietää. Yli mennään aina, kun puututaan yksityiselämään ja henkilöön, Hiltunen vetää rajan.
Kuusi eri tapaa painostaa
Tutkimuksen perusteella toimittajiin yritetään vaikuttaa ainakin kuudella eri tavalla. Keinoja ovat tiedonhankintaan kohdistuvat, psykologiset, fyysiset, institutionaaliset, taloudelliset ja tietotekniset menetelmät.
Tiedonhankintaan liittyvä painostaminen on esimerkiksi sellaista, että viestintähenkilö valvoo haastattelua ja pyrkii puuttumaan siihen. Julkista tietoa voidaan leimata salaiseksi perusteetta tai periä sen saamisesta huomattavan korkeita maksuja.
Myös ennakkotarkastusoikeutta voidaan käyttää väärin hyväksi.
Toimittajista voidaan levittää somessa loukkaavaa vihapuhetta, jonka levittämiseen lähtee monta ihmistä mukaan. Tämä on psykologisesti kuormittavaa.
Psykologinen vaikuttaminen kattaa tutkijan mukaan lisäksi perusteettomat ja valheelliset oikaisu- ja vastinepyynnöt. Näitäkin on Suomessa joukkoistettu.
Suomalaisia toimittajia tai heidän lähipiiriään uhkaillaan myös suoraan.
– Suora väkivalta on harvinaista mutta ei täysin poissuljettu. Se voi tapahtua työtehtävissä tai töiden takia. Tietty toimittaja saatetaan tunnistaa kadulla ja siitä voi syntyä uhkaava tilanne, Hiltunen kuvaa.
Institutionaalisessa vaikuttamisessa tehtaillaan esimerkiksi kanteluja eri viranomaisille. Tutkintapyynnöt ovat tutkijan mukaan sinänsä oikeutettuja keinoja, mutta niitä käytetään myös toimittajien painostamiseen ja kiusaamiseen.
Taloudellisessa painostamisessa suuret ilmoittajat voivat uhata vetää ilmoitukset pois.
Tietotekninen painostaminen liittyy tietomurtoon tai tekniseen verkkovakoiluun.
Yleisöllä oikeus saada tietoa
Tutkijan mukaan lopulta on kyse yleisön oikeudesta saada tietoa. Jos toimittajia painostetaan, demokratia voi vaarantua.
Pahimmillaan häirintä johtaa itsesensuuriin ja voi jopa ajaa toimittajia pois alalta.
– Huolimatta Suomen hyvästä menestyksestä sananvapausvertailuissa, journalistit kohtaavat myös meillä säännöllisesti erilaista painostusta. On siis perusteltua kysyä, millaisia seurauksia tällä on yleisön oikeudelle saada journalismin välityksellä tietoa demokraattisen päätöksentekonsa tueksi, Hiltunen sanoo.
Voit keskustella aiheesta 30.9. kello 22. asti.