Artikkeli on yli 4 vuotta vanha

Sotkamon Tipasjärven kaivos hylättiin 100 vuotta sitten, mutta happamia vesiä valuu yhä ympäristöön – tällä hetkellä ei tiedetä, kenelle vastuu kuuluu

Entisen rikkikiisukaivoksen alueelta valuu jatkuvasti happamia vesiä maaperään ja entiseen purkuojaan.

100 vuotta sitten hylätyllä kaivoksella on vieläkin näkyviä ympäristövaikutuksia
  • Milka Krogerus

Sotkamon Tipasjärven hylätyltä rikkikiisukaivokselta valuu ympäristöön happamia vesiä.

Kiisulaksi kutsutun kaivoksen toiminta loppui sata vuotta sitten, mutta kaivoksella on yhä näkyviä paikallisia vaikutuksia, kun sivukivikasoista irtoaa veden mukana happamia aineita maaperään ja entiseen purkuojaan. Ely-keskuksen mukaan vaikutukset eivät ole vaarallisia.

– Happamien valumavesien vaikutus näkyy maaperässä ja se on muuttanut alueen lajistoa. Ei ole nähtävissä, että vaikutukset ulottuisivat kaivosaluetta kauemmas maaperän osalta, Kainuun ely-keskuksen ympäristöasiantuntija Joni Kivipelto sanoo.

Vesien osalta tilannetta on myös seurattu, mutta mitään hälyttävää ei ole havaittu.

Metsää ja kivikkoa Vuoriniemellä Sotkamossa.
Alueella on useita sivukivikasoja, joiden kautta kulkeva vesi valuu happamana ympäristöön. Kuva: Timo Sihvonen / Yle

Mielenkiintoiseksi asian tekee se, että tällä hetkellä ei tiedetä, kuka näistä ympäristövaikutuksista on vastuussa. Pirkanmaan ely-keskus on käynnistänyt selvityksen, jossa vanhojen kaivosten ympäristövastuita ja tarvittavia toimenpiteitä kartoitetaan. Vastuuselvityksessä käydään läpi muun muassa lakimuutokset ja siirtymäsäännökset, sekä luvat ja niiden noudattaminen.

– On mahdollista, että kenelläkään ei ole juridista vastuuta ympäristövaikutusten poistamisesta, Pirkanmaan Ely-keskuksen projektipäällikkö Kari Pyötsiä kertoo sähköpostitse.

Kuolleita puita Kiisulassa.
Happamuus on tappanut alueen puita ja aluskasvillisuutta. Kuva: Timo Sihvonen / Yle

Tilanne johtuu siitä, että 100 vuotta sitten kaivoksia ja ympäristönsuojelua koskeva lainsäädäntö oli hyvin erilaista, ja kaivokset on suljettu sen aikaisten määräysten mukaisesti.

Nykyään Tipasjärven entisen kaivosalueen omistaa UPM, joka hallinnoi aluetta kuten muitakin metsiä. Ely-keskus tai muut viranomaiset eivät ole asettaneet UPM:lle erityisiä velvotteita vanhan kaivoksen suhteen. Alueen ympäristövaikutuksia ei myöskään aktiivisesti seurata, kuten nykykaivoksilla. Elyn ympäristöseuranta on ollut viime vuosina hankepohjaista.

Ei vaikutusta uusien kaivosten ympäristölupiin

Sotkamossa on kolme uudempaakin kaivosta, mutta hylätty kaivos on mainittu ainoastaan Sotkamo Silverin laajennukseen liittyvässä ympäristölupahakemuksessa, joka on parhaillaan aluehallintoviraston käsiteltävänä.

– AVI tarpeen mukaan ottaa huomioon tämän Kiisulan kaivoksen vaikutukset. Mutta muiden kaivosten osalta ei ole ollut tarpeen selvittää näitä vaikutuksia, sillä välimatkaa on niin paljon, Kivipelto sanoo.

Kivipellon mukaan kuitenkin näyttää siltä, ettei Sotkamo Silverillä ja hylätyn kaivoksella ole ympäristöllisiä yhteisvaikutuksia.

Kiisulan purkuvesiväylän kuohut.
Hylätyn kaivoksen purkuoja on värjäytynyt kokonaan oranssiksi ja siitä löytyy myös erikoisia vaahtomuodostelmia. Kuva: Timo Sihvonen / Yle