Britannian parlamentin alahuone antoi viimeisen hyväksyntänsä tiistaina kiistellylle sisämarkkinalaille äänin 340–256, kertoo uutistoimisto AFP. Parlamentti hyväksyi lakiesityksen myös ensimmäisellä äänestyskierroksella, tuolloin äänin 340–263.
Laki etenee nyt parlamentin ylähuoneen käsittelyyn, ja sen odotetaan menevän läpi lähiviikkojen aikana vastustuksesta huolimatta.
Pääministeri Boris Johnsonin hallitus on myöntänyt, että laki rikkoo jo allekirjoitettua EU-erosopimusta ja Britannian kansainvälisiä velvoitteita. EU:n ja Britannian tähän tietoon viimeinen neuvottelukierros alkoi tänään tiistaina ja päättyy torstaina.
EU on vaatinut, että sopimusta rikkovat säännökset kumotaan laista keskiviikkoon mennessä. Muuten EU uhkaa viedä Ison-Britannian oikeuteen. Kohuttu sisämarkkinalaki vähentään EU:n mahdollisuuksia vaikuttaa Pohjois-Irlannin tullijärjestelyihin ja yritystukiin siinä tilanteessa, että Britannia ja EU eivät siirtymäkauden neuvotteluissa vuoden loppuun mennessä saa aikaan sopimusta brexitin jälkeisestä suhteestaan.
Johnsonin hallitus antoi parlamentin suuntaan myönnytyksen, jonka myötä viimeinen sana sopimusrikkomuslausekkeiden käynnistämisestä tulee olemaan parlamentilla, ei ministereillä.
Useat konservatiivipuolueen edustajat ovat ilmaisseet huolensa kansainvälisten lakien rikkomisesta. Muun muassa entinen talousministeri Sajid Javid ja entinen oikeuskansleri Geoffrey Cox ovat sanoneet, etteivät aio äänestää lain puolesta. Myös kaikki elossa olevat entiset pääministerit – John Major, David Cameron ja Theresa May sekä työväenpuolueen Tony Blair ja Gordon Brown – ovat varoittaneet Britannian maineen menetyksestä, jos laki menee läpi.
Yhdysvallat vastustaa kovaa rajaa
Myös Yhdysvallat on ottanut kantaa Britannian ja EU:n viimeisimpään kiistakysymykseen. Demokraatit ovat ilmoittaneet, että Yhdysvallat ei solmi kauppasopimusta Britannian kanssa, jos Britannia EU-eronsa yhteydessä vaarantaa Pohjois-Irlannin rauhansopimuksen, niin sanotun Pitkänperjantain sopimuksen vuodelta 1998.
Rauhansopimus ei sinänsä säätele rajan ylittävää kauppaa, mutta rajan avoimuus on tärkeä etenkin tasavaltalaisille eli yhtenäistä Irlantia kannattaville. Kova raja tulleineen ja rajatarkastuksineen lisäisi jännitteitä ja vaarantaisi rauhan.
Myös presidentti Donald Trumpin Pohjois-Irlannin-erikoislähettiläs Mick Mulvaney varoitti syyskuun puolivälissä Financial Timesin haastattelussa, että Pohjois-Irlannin rauhansopimusta ei saa vaarantaa luomalla Irlannin ja Pohjois-Irlannin välille kovaa rajaa.
Demokraattien uhkaukseen kauppasopimuksen estämisestä Mulvaney sen sijaan ei yhtynyt.
Lue lisää:
Biden varoittaa uhraamasta Pohjois-Irlantia brexitin vuoksi (17.9.)