Osa artikkelin sisällöstä ei ole välttämättä saavutettavissa esimerkiksi ruudunlukuohjelmalla.
Nosturivalmistaja Konecranes ja konepajayhtiö Cargotec yhdistyvät, yhtiöt kertovat tiedotteissaan. Tulevasta yhtiöstä halutaan kestävien materiaalivirtojen maailmanlaajuinen johtaja. Sillä sanotaan olevan hyvät edellytykset johtaa toimialan murrosta kohti kasvavaa kestävää kehitystä älykkäisiin ratkaisuihin perustuen.
Tilikauden 2019 perusteella arvioituna tulevan yhtiön yhteenlaskettu liikevaihto on noin seitsemän miljardia euroa ja vertailukelpoinen liikevoitto noin 565 miljoonaa euroa.
Yhtiö tavoittelee alustavasti yli 10 prosentin vertailukelpoista liikevoittoa. Tavoitteen saavuttamista tukevat arviolta noin 100 miljoonan euron vuotuiset synergiaedut, joiden odotetaan toteutuvan täysimääräisesti kolmen vuoden kuluessa sulautumisesta.
Cargotecin toimitusjohtaja Mika Vehviläinen korostaa automaation ja robotiikan merkitystä materiaalivirtojen hallinnassa ja päästöjen vähentämisessä.
– 30 prosenttia maailmanlaajuisista päästöistä tulee materiaalivirroista, lisää Konecranesin toimitusjohtaja Rob Smith.
Yhtiöt, yhteiskunnat ja asiakkaat haluavat kestävää kehitystä, hän painottaa yhdistyvien yhtiöiden tiedotustilaisuudessa internetissä.
Sulautuneen yhtiön liikevaihdosta tulee 40 prosenttia palveluista, joiden osuus on kasvanut huomattavasti konepajayritysten liikevaihdosta, Vehviläinen sanoo.
Cargotecin ja Konecranesin asentaman laitekannan lisäksi yhdistynyt yhtiö pyrkii huoltamaan kolmansien osapuolten laitekantoja
Tilaisuudessa on läsnä myös Ilkka Herlin, joka on Cargotecin hallituksen puheenjohtaja.
Hän kertoo, että vakavasti otettavat neuvottelut yhdistymisestä aloitettiin omistajien kanssa pari kuukautta sitten.
Uuden yhtiön hallituksen puheenjohtajaksi ehdotetaan Konecranesin hallituksen puheenjohtajaa Christoph Vitzthumia.
Paljon toimintaa muun muassa satamissa
Cargotecin yksiköitä ovat Kalmar, Hiab ja MacGregor. Kalmar toimittaa muun muassa lastinkäsittelyratkaisuja satamiin, terminaaleihim, jakekeskuksiin ja raskaan teollisuuden käyttöön.
Konecranes puolestaan valmistaa ja huoltaa nostimia, nostureita ja materiaalinkäsittelyratkaisuja eri teollisuudenaloille. Asiakkaat edustavat esimerkiksi paperi- ja metsäteollisuutta tai auto- ja metalliteollisuutta.
Toinen painopistealue ovat satamat. Niihin Konecranes toimittaa kontinkäsittelylaitteita, telakkanostureita ja raskaista trukkeja.
Cargotecin ja Konecranesin hallitukset suosittelevat yksimielisesti yhdistymistä yhtiöiden osakkeenomistajille. Myös valtion sijoitusyhtiö Solidium tukee yhdistymistä.
Yhdistyminen edellyttää muun muassa kahden kolmasosan äänten ja osakkeiden enemmistöä Cargotecin ja Konecranesin ylimääräisissä yhtiökokouksissa sekä kilpailuviranomaisten hyväksyntää. Täytäntöönpanon odotetaan tapahtuvan ensi vuoden viimeisellä neljänneksellä, jos kaikki täytäntöönpanon edellytykset täyttyvät.
Konecranes ilmoitti viime viikolla aloittavansa yt-neuvottelut Suomessa ja Saksassa. Yhtiö arvioi yhteensä 55 työntekijän irtisanomistarpeen Hyvinkäällä ja Hämeenlinnassa.
Cargotecin ja Konecranesin historia kytkeytyy vahvasti Herlinien Koneeseen
Hissien valmistajan Koneen laajentuminen ja kansainvälistyminen kytkeytyvät paitsi koko Herlinien sukuun, myös sen pitkäaikaiseen toimitusjohtajaan Pekka Herliniin.
Pekka Herlinista tuli vuonna 1908 Tarmo -nimellä perustetun konepajan toimitusjohtaja 1964, jolloin hän seurasi isäänsä Heikki Herliniä yhtiön toimitusjohtajana.
Alun alkaen Kone oli vaatimaton konepaja, joka valmisti ja korjasi Strömbergin vanhoja moottoreita entisissä tallirakennuksissa Helsingissä. Hissejä tuotiin maahan ja asennettiin Ruotsista.
Ensimmäisen maailmansodan syttyessä vuonna 1914 Suomi kuului yhä Venäjään ja Kone valmisti yhtiön verkkosivujen mukaan messinkihylsyjä Venäjän armeijan käyttöön. Henkilöstö kasvoi jo 600:aan.
Ensimmäiset Koneen valmistamista osista kootut hissit asennettiin vuonna 1918 Helsinkiin. Silloin valmistettiin vain neljä hissiä vuodessa. Vuoteen 1928 mennessä Kone valmisti jo hissin päivässä ja yhtiöstä tuli itsenäinen yhtiö, eikä se ollut enää Strömbergin tytäryhtiö.
Vuona 1928 Pekka Herlinin isä Heikki Herlinnousi yhtiön johtokuntaan. Hänen isänsä Harald Herlin oli omistanut pääosan itsenäisen yhtiön osakkeista. Heikistä tuli sittemmin yhtiön toimitusjohtaja vuonna 1932.
Ja nyt lähestytään Konecranesia, sillä Kone aloitti teollisuusnostureiden valmistuksen vuonna 1933, koska hissien myynti ei lyönyt leiville. Samalla se alkoi valmistaa omat sähkömoottorinsa.
Konecranes erotettiin hissiyhtiöstä vuonna 1994. Silloin kyseessä oli yritysosto, jossa oli vahvana toimijana vuorineuvos Stig Gustavsson. Hän toimi sittemmin Konecranesin toimitusjohtajana vuoteen 2005 saakka.
Gustavssonilla on vielä omistusta Konecranesissa, ja hän sanoi Ylelle olevansa tyytyväinen yhdistymisjärjestelyyn.
– Tämä tuntuu hyvältä. Olen yrittänyt tätä pari, kolme kertaa aiemminkin ja nyt tähdet olivat oikeassa asennossa.
Uudistuminen ja kansainvälistymisen aika alkoi, kun Herlinin veljeksistä Pekka Herlin aloitti Koneen toimitusjohtajana vuonna 1964. Samaan aikaan alettiin suunnitella modernin hissitehtaan rakentamista Hyvinkäälle.
Cargotec irrotettiin Koneesta vuonna 2005
Muutama vuosi myöhemmin Kone vietiin pörssiin ja kansainvälinen läpimurto tapahtui vuonna 1968. Silloin yhtiön osti Asean liiketoiminnan ja siitä tuli Pohjois-Euroopan markkinajohtaja.
Sitten ollaankin jo 2000-luvun vaihteessa, jolloin Kone laajensi toimintaansa nopeasti kasvaville Kiinan, Intian, Venäjän ja Lähi-idän markkinoille. Samalla yhtiö osti monialayhtiö Partekin, joka oli käytännössä yritysvaltaus.
Monikymmenvuotinen toimitusjohtaja Pekka Herlin menehtyi vuonna 2003 ja hänen perintönsä oli tiukasti kiinni Koneen osakkeissa.
Partekin liiketoiminnot järjestettiin uudelleen Cargoteciksi tämän vuosituhannen alussa. Partekin ostamisesta kävivät neuvotteluja sekä Kone että Konecranes ja Partek päätyi lopulta Koneelle pariksi vuodeksi.
Matti Alahuhta nimitettiin Koneen uudeksi toimitusjohtajaksi vuonna 2005 ja yhtiö jakautui kahtia. Toinen yhtiöistä jatkoi toimintaansa hissiyhtiö Koneena ja toisesta tuli lastinkäsittelykoneita- ja laitteita valmistava Cargotec.
Taustansa vuoksi yhdistyneeseen suuryhtiöön tulee vahva omistus Herlinien suvusta. Suurimmat omistajat ovat Wipunen varainhallinta, Mariatorp ja Pivosto, jotka ovat Herlinien sijoitusyhtiöitä. Niiden osuus uudesta yhtiöstä on yli kolmannes.
Molempien yhtiöiden osakkeet kovassa nousussa
Sijoittajat ovat reagoineet yhdistymisuutiseen palkitsevasti. Helsingin pörssissä Cargotecin osake on myöhään iltapäivällä noin 20 prosentin nousussa. Myös Konecranesin osakkeet ovat tuntuvassa, noin 12 prosentin nousussa Helsingin pörssissä.
Liikevaihdolla mitattuna uusi yhtiö olisi 12. suurin Suomessa, yhtiöistä arvioidaan.
Lue lisää:
Otsikko muutettu 10.55. Poistettu virheellinen otsikko, jossa sanottiin, että yhtiö pyrkisi hissinvalmistajien ykköseksi maailmassa. Päivitetty pörssikurssit klo 14.05. Lisätty Gustavssonin kommentti. Pörssikurssit päivitetty klo 16.12.
Uutista korjattu 1.10. klo 19.57 Konecranesin toimitusjohtaja on Rob Smith, ei Robin, kuten uutisessa aiemmin kerrottiin. 2.10. Klo 10.48 selvennetty Konecranesin syntyhistoriaa ja korjattu virhe sen syntyhistoriassa. Lyhennetty Koneen historiallista taustaa kauttaaltaan.