Historia ja vanhan arvostaminen ovat vallalla Arkkitehtuurin Finlandia -palkinnon voittajissa, sillä viime vuonnakin voiton vei vanhan rakennuksen peruskorjaus. Mikä kiinnostavinta, sekä Olympiastadionin että viime vuoden voittajan Käärmetalon arkkitehtuurin takana on Yrjö Lindegren (1900–1952).
Vuonna 1938 valmistuneen Helsingin olympiastadionin suunnitteli yhdessä Yrjö Lindegrenin kanssa Toivo Jäntti. Funktionalistinen rakennus oli suljettuna neljän vuoden ajan, kun sille tehtiin mittava peruskorjaus, joka valmistui viime elokuussa.
Muusikko, näyttelijä Paula Vesala kertoo valinnallaan haluavansa kiittää Olympiastadionin historiantajuista ja tyylikästä suojelutyötä.
– Tämä kansallinen monumentti ei ole vain katseltava patsas. Sen seinien sisällä tapahtuva toiminta muodostaa niitä elämämme erityisiä hetkiä: kohokohtia, sitkeää harjoittelua, pettymyksiä, hikeä, hurmosta, voittoja ja häviöitä. Monenkirjavan käyttäjäjoukon tarpeita on pyritty ottamaan huomioon, mutta vanhan rakennuksen ehdoilla”, Paula Vesala sanoo tiedotteessa.
Arkkitehtuurin Finlandia -palkinnon tämänvuotinen valitsija Paula Vesala vaikuttui ennen kaikkea Olympiastadionin alkuperäistä henkeä ja ulkomuotoa kunnioittavasta suojelu- ja korjaustyöstä.
– Olympiastadionin taika on paitsi tallella, saanut vain lisää loistetta, Vesala kiittää.
Suojellulla rakennuksella on värikäs historia
Peruskorjauksen suunnittelusta vastasi kaksi arkkitehtitoimistoa, K2S ja Arkkitehdit NRT. Pääsuunnittelijoina toimivat arkkitehdit Kimmo Lintula (K2S) ja Kari Raimoranta (Arkkitehdit NRT).
– Haasteena oli luoda toimiva kokonaisuus, jossa uusi ja vanha, eri toiminnoista lähtevä arkkitehtuuri täydentää toisiaan.
Arkkitehtisuunnittelusta vastasivat Arkkitehtitoimisto K2S:ssa Kimmo Lintula, Niko Sirola, Mikko Summanen sekä Arkkitehdit NRT:ssä Kari Raimoranta, Teemu Tuomi, Tom Lindholm, Juuso Hatakka, Emmi Jääskeläinen, Jouni Karttunen. Projektiarkkitehteina toimivat Juha Sundqvist (K2S) ja Tom Lindholm (NRT).
Olympiastadion on suojeltu rakennus, joten peruskorjaus tehtiin tiiviissä yhteistyössä Museoviraston kanssa.
Arkkitehtonisten arvojen lisäksi rakennuksella on tärkeä rooli maamme historiassa. Vuonna 1940 stadionilla oli tarkoitus pitää olympialaiset, mutta urheilukilpailu jouduttiin perumaan toisen maailmansodan takia. 12 vuotta myöhemmin Helsinki sai kuitenkin isännöitäväkseen olympialaiset.
Urheilutapahtumien lisäksi Olympiastadion on tunnettu konserttipaikka. Myös peruskorjatun stadionin avajaisia oli tarkoitus juhlia näyttävästi konserteilla, mutta koronapandemia vuoksi kaikki peruttiin.
Kaiken kaikkiaan korjaus tuli maksamaan yli 300 miljoonaa euroa. Työmaalla ilmeni myös ongelmia työntekijöiden kohtelussa.
Arkkitehtuurin Finlandia -palkinnosta kisasi tänä vuonna kolme muuta ehdokasta, jotka olivat Aalto-yliopiston uusi kampusrakennus Otaniemessä, K-Kampus Helsingin Kalasatamassa ja Kotkan Toritalo.
Arkkitehtuurin Finlandia -palkinnon myöntää Suomen Arkkitehtiliitto SAFA.