Suomalaisten maksuvaikeudet ovat yleistyneet koronavuoden 2020 aikana.
Lähes 392 000 kuluttajalla on maksuhäiriömerkintä. Tämä käy ilmi Asiakastiedon keräämästä rekisteristä.
Maksuhäiriöisten määrä on kolmessa kuukaudessa, kesäkuun lopulta syyskuun loppuun kasvanut 2 300 henkilöllä ja vuodessa noin 6 000 henkilöllä.
Joka kymmenennellä miehellä on maksuhäiriö
Asiakastiedon liiketoimintajohtajaa Jouni Muhosta huolestuttaa kehityksen suunta ja vauhti miehillä.
– Kymmenellä prosentilla miehistä on maksuhäiriömerkintöjä ja kolmikymppisistä jo yli 16 prosentilla. Naisillakin häiriöt ovat lisääntyneet, mutta huomattavasti hitaammin. Naisilla häiriön todennäköisyys on korkeimmillaankin kymmenessä prosentissa, Jouni Muhonen Asiakastiedosta kertoo.
– On kuitenkin kiva huomata, että alle 30-vuotiaiden maksuhäiriöisten henkilöiden, niin naisten kuin miestenkin määrä on edelleen laskenut. Toivoa siis on, Muhonen toteaa.
Koronakriisissä velkaantumista yritettiin ehkäistä
Koronakriisin aikaisissa poikkeusoloissa Suomessa niin luotonantajat kuin valtiovaltakin ovat tehneet lukuisia toimia, joilla ylivelkaantumista on pyritty ehkäisemään.
Esimerkiksi pankit tarjosivat keväällä ja kesällä ennätyksellisen paljon lyhennysvapaasopimuksia asiakkailleen. Kulutusluottojen korkokattoa puolestaan alennettiin heinäkuussa jo toista kertaa vuoden kuluessa.
Asiakastieto ennakoi korkokaton alentamisen johtavan maksuhäiriöiden lisääntymiseen.
– Näin näyttää myös käyneen, kun luoton hoitaminen uudella luotolla on tarjonnan vähenemisen myötä käynyt mahdottomaksi Muhonen toteaa.
– Hallitsemattoman luottokierteen katkeaminen on hyvä asia, eikä luoton antaminen maksukyvyttömälle asiakkaalle ole pitkän päälle kannattavaa liiketoimintaa. Matala korkokatto on kuitenkin kaventanut myös pitkällä aikavälillä maksukykyisen kuluttajan mahdollisuuksia saada niin sanottua siltarahoitusta vaikkapa lomautusjakson ajaksi, Muhonen toteaa.
Merkintöjen nopeampi poistaminen ei ratkaise ongelmaa
Poliittisessa keskustelussa esiin on jälleen noussut maksuhäiriömerkintöjen tallennusaikojen lyhentäminen, jotta ylivelkaantuneet kuluttajat saisivat nopeammin luottotietonsa puhtaaksi.
– Maksuhäiriömerkintöjen poistamista pidetään ratkaisuna ylivelkaantumiseen, mutta eihän se niin ole. Tallennusaikojen lyhentäminen vain vähentäisi maksukyvyn arviointiin käytettävissä olevan tiedon määrää, vaikka vielä 3 - 4 vuotta vanha maksuhäiriömerkintä kertoo luottoriskin olevan yhä selvästi kohollaan, Jouni Muhonen kertoo.
Hän korostaa, että tiedon tarve ei koske pelkästään rahaluottoja, sillä kuluttajat velkaantuvat myös esimerkiksi vuokrista, verkkokauppaostoksista, julkisoikeudellisista maksuista ja monista muista tekemistään sitoumuksista.