Moni suomalainen, jolla on paljon kulutusluottoa tai iso asuntovelka, pelkää tällä hetkellä, miten koronatilanne etenee.
Jos lomautukset jatkuvat tai muuttuvat irtisanomisiksi, pystyvätkö he pienemmillä tuloilla hoitamaan velkansa.
Takuusäätiön neuvontaan tulleiden yhteydenottojen määrässä ei koronasta huolimatta ole tänä syksynä ollut suurta kasvua, kuten alkukesästä vielä ennakoitiin.
Syynä on se, että monien taloustilanne lähti kesää kohti parantumaan. Moni lomautettu pääsi takaisin töihin, eikä pelättyä suurta irtisanomisaaltoa silloin tullutkaan.
– Pankkien keväällä myöntämät mittavat asuntolainalyhennykset toivat myös paljon joustoa velallisille, kehittämispäällikkö Minna Markkanen Takuusäätiöstä muistuttaa,
– Ne varmasti auttoivat kevään yli tosi monella, mutta nyt kysymys onkin, jos se puolen vuoden lyhennysvapaa päättyy, niin mikä se tilanne asuntolainan suhteen on.
Koronakeväänä pankit myönsivät asuntolainoihin useimmiten 6–12 kuukautta lyhennysvapaata.
Pelko asunnon menetyksestä huolettaa
Takuusäätiön neuvonnan uusimmat tilastot tältä syksyltä ovat juuri valmistuneet. Niistä on alkanut nyt näkyä esimerkiksi asiakkaiden työttömyyden kasvu.
Takuusäätiöön viime aikoina yhteyttä ottaneet ovat olleet huolestuneita ja halunneet kysyä asuntolainoista.
– Siellä on pohdittu sitä, että jos tämä tilanne pitkittyy ja lomautus esimerkiksi muuttuu irtisanomiseksi, niin joutuuko ehkä luopumaan omasta kodista ja asunnosta, jotta selviää niistä lainoista, Minna Markkanen kertoo.
– Jos on se tilanne, että asuntolainaa on vielä kovinkin paljon jäljellä, tai on ostettu juuri asunto ja sitten lomautus muuttuu työttömyydeksi niin se mietityttää, miten siitä selviää. Joutuuko sitten myymään sen asunnon, jos muita keinoja velkojen maksamiseksi ei ole.
Markkanen kehottaa aina hakemaan ajoissa ammattiapua joko Takuusäätiön neuvontapalveluista tai oikeusaputoimistojen talous- ja velkaneuvonnasta.
– Jos tulot pienenevät ja on niitä maksamattomia velkoja, kyllä ensisijaista olisi, että miettisi yhdessä ammattilaisen kanssa, mitä järjestelyjä voisi tehdä velkojen maksamiseksi.
Koska koronatilanne on nyt niin epävarma, Minna Markkanen kehottaa tiukassa taloustilanteessa olevia ennakoimaan tulevaa eli, jos vain on mahdollista leikkaamaan kulutusmenoja ja kerryttämään säästöjä puskuriksi.
– Jos tämä tilanne, koronan toinen aalto esimerkiksi johtaa samanlaiseen tilanteeseen kuin keväällä, kannattaa pohtia, miten oma talous kestää ja miettiä niitä selviytymiskeinoja jo tässä vaiheessa.
Maksuhäiriöt tulevat viiveellä, mutta alkavat näkyä jo
Asiakastiedon tuoreiden tilastojen mukaan kesäkuun lopulta syyskuun alkuun maksuhäiriömerkinnän luottotietoihinsa sai 2 300 uutta henkilöä. Nyt maksuhäiriöisiä kuluttajia on jo kaikkiaan 392 000.
Asiakastiedon liiketoimintajohtajan Jouni Muhosen mukaan maksuhäiriöisten henkilöiden määrä kasvoi vähän, kuten odotettiinkin.
Syynä viime kuukausien maksuhäiriöiden kasvuun Muhonen pitää kulutusluottojen korkokaton laskuja viime syksynä ja menneenä kesänä.
Kesäinen korkokaton puolittaminen laski rahan hintaa, mutta vähensi lainatarjontaa ja hankaloitti samalla monien lainansaantia koronakriisin keskellä.
Velkakierteessä olevan kotitalous voi lainahanojen tyrehdyttyä kaatua nopeastikin. Myös esimerkiksi lomautuksen takia väliaikaista luottoa tarvitseva voi ajautua maksuvaikeuksiin.
– Ja tietysti koronan vaikutus alkaa näkyä maksuhäiriömerkinnöissä siinä mielessä, että jos ihmisiä aletaan lomauttaa ja he jäävät työttömiksi. Jos heidän ansiotasonsa laskee, niin kaikki eivät kykene suoriutumaan näistä omista veloistaan, Muhonen sanoo.
Jouni Muhonen uskoo, että loppuvuoteen mennessä merkinnän saaneiden määrä lisääntyy entisestään, koska maksuhäiriöt tulevat aina viiveellä.