Syksyn piti olla politiikassa paluu normaaliin.
– Kohta kukaan ei enää puhu tautiketjujen jäljittämisestä, reagensseista tai R0-luvuista, vaan tapetille nousevat jälleen työpaikkojen säilyminen, verot, velkaantuminen, julkisten menojen priorisoiminen, asumisen ja liikkumisen hinta ja katujen ja koulujen turvallisuus, perussuomalaisten puheenjohtaja Jussi Halla-aho sanoi perussuomalaisten puoluevaltuustossa kesäkuussa.
– Oppositiopolitiikka ei ole jäähyllä enää, julisti kokoomuksen puheenjohtaja Petteri Orpo puoluejohdon kesäkokouksessa elokuussa.
Tietyssä mielessä oppositiojohtajat olivat oikeassa. Politiikan syksy on aihelistansa puolesta näyttänyt pitkälti samalta kuin vuosi sitten.
Eduskunnassa on käyty rapsakkaa keskustelua ensi vuoden budjetista. Oppositio löi lisää kierroksia talouskeskusteluun välikysymyksellä talous- ja työllisyyspolitiikasta. Keskustassa vaihdettiin puheenjohtajaa.
Puolueiden kannatuspalkit eivät kaikesta tästä kuitenkaan juuri värähdä.
Tänään julkistettu Ylen puoluekannatusmittaus voisi olla käytännössä uusinta keväältä, jolloin puolueiden keskinäinen järjestys meni koronakriisin myötä uusiksi.
Pääministeripuolue SDP jatkaa kärjessä, perässään suuren puolueen asemansa vakiinnuttanut perussuomalaiset ja kokoomus. Keskisuurina puolueina neljännestä sijasta kamppailevat keskusta ja vihreät.
Erityisesti kokoomuksessa ja keskustassa oli perusteltuja syitä odottaa syksyn tuovan mukanaan muutoksia.
Kokoomus on päässyt eduskunnassa hyökkäämään kamreeripuolueelle tutulla talouspolitiikan kärjellä, jossa voimakkaasti velkaantuva hallitus maalataan vastuuttomaksi velkaviisikoksi.
Lisäpotkua kritiikille tuovat viikosta toiseen toistuvat synkeät yt-uutiset. Pääministeri Sanna Marin (sd.) on kiivennyt innokkaana samaan kehään käymään ottelua, jossa jakolinjat on piirretty molempia puolueita miellyttävällä selkeydellä oikealta vasemmalle.
Keskustassa johtoon nousi valovoimainen tiede- ja kulttuuriministeri Annika Saarikko, josta toivottiin sateentekijää pitkään kannatusvaikeuksista kärsineelle puolueelle.
Keskustan puoluekokouksessa Oulussa Saarikkoa äänestäneet perustelivat istuvan puheenjohtajan syrjäyttämistä nimenomaan sillä, että Saarikolla arveltiin olevan Katri Kulmunia paremmat eväät kannatuksen nostamiseen. Merkkejä tästä ei näy, ainakaan vielä. Olematon 0,2 prosenttiyksikön liikahdus on muutosta toivoneelle puolueelle kirvelevä lukema.
Toisenlaisiakin esimerkkejä puolueen keulakuvan vaihtamisen vaikutuksista on. Pääministerin vaihtuminen loppuvuodesta 2019 nosti SDP:n kannatusta välittömästi seuraavassa mittauksessa lähes kaksi prosenttiyksikköä.
Koronakriisi vie hapen muilta politiikan aiheilta. Poliittisen debatin sijaan julkisuudessa näkyy jälleen huolestuneita ministereitä, terveysviranomaisia ja keskusteluja rajoitustoimista.
Oppositiopolitiikassakin tykkejä suunnataan taas koronakriisin hoitamiseen. Hallitusta arvostellaan liian hitaasta reagoinnista ja sekavista ohjeistuksista, mutta mielekkäitä poliittisia jakolinjoja ei koronapolitiikan perusteella synny. Mielipiteet rajoitustoimista ja talouden ja terveyden välisestä puntaroinnista menevät ristiin puolueiden sisälläkin.
Keväällä julistetut poikkeusolot ovat päättyneet, mutta nousevien tartuntalukujen tuoma huoli, etätyöt ja epävarmuus täyttävät edelleen ihmisten arkea. Kansainvälisessä vertailussa Suomi on selvinnyt kriisistä toistaiseksi hyvin. Kukaan ei kuitenkaan tiedä, miten tilanne jatkossa kehittyy.
Kuntavaaleihin on aikaa puoli vuotta ja puolueet valmistautuvat vaalikampanjointiin epävarmuuden vallitessa.
Kuntavaaliteltat voivat olla tällä kertaa virtuaalisia, ja puheenaiheena lähikoulujen homeongelmien sijaan lähikoulujen tartuntaketjut.
Aiheesta voi keskustella perjantai-iltaan 9.10. klo 23.
Lisää aiheesta: