Nykyistä vähemmän lihaa ja maitotuotteita sekä enemmän kasviksia. Siinä pelkistettynä tulevaisuuden suositeltu ruokavalio, jonka noudattaminen ottaisi huomioon maapallon kantokyvyn ja luonnon monimuotoisuuden säilymisen.
WWF ja Oxfordin yliopisto tarkastelivat 75 maan kansallisia ravitsemussuosituksia. Vastikään julkaistussa raportissa todetaan, että länsimaissa kansallisten ravitsemussuositusten mukaan syöminen ei vielä takaa ruokavalion ympäristöystävällisyyttä.
– Yleisesti ottaen suositukset eivät tarpeeksi ohjaa syömään sellaista ruokaa, jonka tuotanto olisi ympäristölle kestävää. Suositukset ovat yhä liian lihapitoisia, kiteyttää WWF:n suojeluasiantuntija Mari Koistinen.
Raportissa arvioidaan suositusten mukaisten ruokavalioiden kasvihuonekaasupäästöjä, vesistöjen rehevöittämistä, vaikutusta luonnon monimuotoisuuteen sekä tuotannossa kuluvia vesivaroja ja maa-alaa.
Lihaa syödään reippaasti yli suositusten
Lihakarjan kasvattaminen ja maitotuotteiden tuottaminen kuormittavat ympäristöä huomattavasti kasvintuotantoa enemmän. Lisäksi maapallon viljelyalasta suuri osa on varattu eläinten rehun viljelyyn.
WWF:n mukaan ruoantuotanto aiheuttaa 25–30 prosenttia maailman kasvihuonekaasupäästöistä ja on suurin yksittäinen syy luonnon monimuotoisuuden köyhtymiseen.
Suomessa käytössä olevat suositukset ovat vuodelta 2012. Niiden mukaan punaista lihaa saisi syödä enintään 500 grammaa viikossa.
Suomalaisten todellisuus on kaukana suosituksesta. Varsinkin keski-ikäiset miehet kuluttavat punaista lihaa lähes kilon viikossa. Myös suuri osa naisista ylittää punaisen lihan käytössään puolen kilon suosituksen.
Maapallon kantokyvyn kannalta kestävämpi raja olisi enintään 100 grammaa punaista lihaa viikossa, sanoo valtion ravitsemusneuvottelukunnan puheenjohtaja Sebastian Hielm.
– Siihen suuntaan meidän pitää edetä, jos haluamme tällä planeetalla elää.
Ympäristön kestävyys huomioidaan uusissa suosituksissa
Maailmassa on myös maita, joissa suuri osa ihmisistä ei pysty syömään tarpeeksi terveellisesti. Ruoantuotannon ongelmat ovat globaaleja, mutta niiden ratkaisut paikallisia. Siksi varsinkin länsimailla on asiassa suuri vastuu.
Suomen nykyisissäkin ravitsemussuosituksissa suositaan kasvis- ja lähiruokaa. Koistinen muistuttaa, että suositukset eivät ole määräyksiä vaan ennemminkin suuntaviivoja ruokavalion suunnittelemisen avuksi.
Myös Sebastian Hielm rauhoittelee lihan ystäviä.
– Ravitsemusneuvottelukunta tai mikään ministeriö ei ole käskemässä ketään vegaaniksi. Mutta jos tekee ravitsemuksen kannalta hyviä valintoja, ne kulkevat usein käsi kädessä myös ympäristöystävällisyyden kanssa.
Käytännössä tämä tarkoittaa edes pientä lihankulutuksen vähentämistä ja pientä lisäystä kasvisten määrässä.
Hielm edustaa Suomea työryhmässä, jossa pohditaan parhaillaan pohjoismaisten ravitsemussuositusten uudistamista. Suositusten on määrä valmistua vuonna 2022, ja niissä pyritään aiempaa paremmin ottamaan huomioon ympäristön kestävyys ja luonnon monimuotoisuuden säilyminen.
Suomen kansalliset ravitsemussuositukset tehdään pohjoismaisten suositusten pohjalta.