Norjan Nobel-akatemia on myöntänyt rauhanpalkinnon Maailman ruokaohjelmalle WFP:lle (World Food Programme).
YK-järjestö taistelee nälänhätää vastaan. Järjestö kohdistaa työtään konfliktialueille ja tekee töitä sen eteen, ettei nälkää käytetä "aseena" sodissa ja konflikteissa.
Maailman ruokaohjelma kertoo auttavansa 97 miljoonaa ihmistä 88 maassa vuosittain. Koronapandemia on lisännyt nälästä kärsivien ihmisten määrää maailmassa.
Esimerkiksi Jemenissä, Kongon demokraattisessa tasavallassa, Nigeriassa, Etelä-Sudanissa ja Burkina Fasossa väkivaltainen konflikti ja pandemia ovat yhdessä johtaneet siihen, että nälänhädän partaalla olevien ihmisten määrä on lisääntynyt dramaattisesti.
Heinäkuussa järjestö ennusti, että koronapandemian pahentama tilanne vie jopa 25 maata lähikuukausina nälänhätään.
Pandemian aikana Maailman ruokaohjelma on myös onnistunut tehostamaan työtään, Nobel-akatemia perustelee. Järjestö on itse todennut, että ruoka on paras rokote koronakaaosta vastaan kunnes lääketieteellinen rokote saadaan käyttöön.
Voit katsoa tallenteen palkinnonjaosta klikkaamalla tämän jutun pääkuvaa. Akatemian perustelut palkinnon myöntämiselle löytyvät kokonaisuudessaan täältä (englanniksi).
Millaisia ajatuksia rauhanpalkinnon saaja herättää? Menikö Nobel oikeaan osoitteeseen? Keskustele aiheesta jutun lopussa.
Maailman ruokaohjelma yllättynyt mutta ylpeä
Järjestön tiedottaja Tomson Phiri on kertonut järjestön olevan ylpeä saamastaan tunnustuksesta. Myös Phiri viittasi poikkeuksellisiin aikoihin. Järjestö on joutunut ponnistelemaan avuntoimituksissaan, kun esimerkiksi lentoliikenne on ollut välillä täysin pysähdyksissä koronan vuoksi.
Uutistoimisto AP tavoitti järjestön johtajan David Beasleyn, joka kertoi olevansa yllättynyt palkinnosta. Beasley kertoi jääneensä ensimmäistä kertaa elämässään täysin sanattomaksi.
Järjestö tviittasi palkinnonjaon jälkeen ottavansa palkinnon vastaan nöyränä ja kiitollisena. Tviitissään Maailman ruokaohjelma totesi palkinnon muistuttavan, että rauha ja nälän poistaminen kulkevat maailmassa käsi kädessä.
Tieto rauhanpalkinnon saajasta julkaistiin kello 12 Suomen aikaa. Palkinnon jakoi Nobel-akatemian johtaja Berit Reiss-Andersen.
– Tämän vuoden palkinnolla komitea haluaa kääntää katseet niihin maailman miljooniin ihmisiin, jotka kärsivät nälänhädästä tai joita se uhkaa, Reiss-Andersen perusteli.
Ulkoministeri Pekka Haavisto (vihr.) kommentoi STT:lle, että hänen mielestään Nobelin rauhanpalkinto myönnettiin oikealle taholle. Haavisto on tyytyväinen YK-järjestön palkitsemisesta tilanteessa, jossa YK:ta tarvitaan enemmän kuin koskaan.
Maailman ruokaohjelmaa pidetään Haaviston mukaan yhtenä tehokkaimmista YK-järjestöistä humanitaaristen kriisien hoidossa. Valtaosa niiden tarpeista liittyy nimenomaan ruokaturvasta huolehtimiseen.
Suomelle WFP on ollut yksi keskeisimpiä kumppaneita, jonka työtä on tuettu pelkästään tänä vuonna jo 16 miljoonalla eurolla, Haavisto kertoi STT:lle.
Yli 300 ehdotusta
Komitea sai kaikkiaan 318 ehdotusta arvostetun palkinnon saajiksi. Ehdotusten joukossa on 211 henkilöä ja 107 järjestöä.
Nobel-komitea ei kerro etukäteen, keitä ehdotettujen joukossa on. Eräät ehdotuksen tehneet kuitenkin julkistivat ehdotuksiaan etukäteen itse.
Viime vuonna palkinnon sai Etiopian pääministeri Abiy Ahmed. Abiy solmi naapurimaan Eritrean kanssa rauhansopimuksen, joka päätti pitkällisen sotatilan maiden kesken. Suomen presidentti Martti Ahtisaari sai palkinnon vuonna 2008.
Palkintoja on jaettu pitkin viikkoa
Nobel-viikko alkoi maanantaina lääketieteen palkinnon jakamisella. Tiistaina jaettiin fysiikan Nobel, keskiviikkona puolestaan kemian Nobel. Torstaina oli kirjallisuuden vuoro.
Maanantaina kerrotaan puolestaan, kenelle Ruotsin keskuspankki myöntää taloustieteen palkintonsa. Myös sitä on tapana kutsua Nobelin palkinnoksi.
Ylen erikoislähetyksen Nobelin rauhanpalkinnosta juonsi Matti Rönkä. Studiossa oli ulkomaantoimittaja Pauli Lahti. Lähetyksen alussa otettiin yhteys myös Tukholmaan, jossa kirjeenvaihtaja Kirsi Heikel arvioi ilmastoaktivisti Greta Thunbergin mahdollisuuksia saada palkinto.