Kuluva vuosi on ollut kehon hormonijärjestelmälle kaikkea muuta kuin helppo.
Koronakriisi on aiheuttanut epävarmuutta lähes jokaisella elämän osa-alueella, on jouduttu totuttelemaan uusiin rutiineihin ja uusi normaali on aiheuttanut paljon stressiä. Puhumattakaan siitä, kuinka väsyneitä olemme jatkuviin koronauutisiin.
Koronaepidemian uusi vaihe ja päivä päivältä pitenevä pimeys saattavat olla rankka yhdistelmä. HS uutisoi äskettäin, että joka neljäs suomalainen kärsii kaamosoireilusta, ja se se saattaa ilmentyä esimerkiksi hiilihydraattien himona.
Hormonijärjestelmässä hyrrää. Miten tämän kaiken keskellä jaksaisi tsempata?
Kun lääkäri Emilia Vuorisalmi erosi parisuhteestaan, hän päätti, että haluaa kokea samanlaisia tunteita kuin parisuhteessa myös ilman parisuhdetta. Siis nostaa mielihyvähormoneiden tuotantoa kestävästi, jotta olo olisi jatkuvasti mahdollisimman tasapainoinen.
Avainasemassa ovat dopamiini, seratoniini ja oksitosiini, joita kutsutaan myös mielihyvähormoneiksi.
Rakkauslääkäriksikin kutsutun Vuorisalmen toinen kirja Rakkaus haltuun julkaistiin lokakuun puolivälissä. Kirjassaan hän jakaa oman reseptinsä terveyttä edistävien hormonien virtaan.
Nyt hän neuvoo, millä tavalla mielihyvähormoneita voi lisätä nopeasti pimeyden keskellä.
Aurinkoloman puute horjuttaa hormonijärjestelmää
Kuluva vuosi on ollut haaste hormonitoiminnallemme. Esimerkiksi turvattomuuden tunne ja epävarmuus horjuttavat serotoniinihormonia, jota saamme nimenomaan elämänhallinnan ja turvallisuuden tunteesta.
Dopamiinia moni suomalainen taas on tottunut saamaan esimerkiksi lomamatkasta – se on kuin suuri palkinto ja motivaattori, jota odotetaan pitkään ja joka sitten aiheuttaa dopamiiniryöpyn, sanoo Vuorisalmi.
– Ne ovat ehkä hedonistisia tavoitteita, mutta tosi tärkeitä. Kun niitä ei ole, on tärkeää, että on muita merkityksellisyyteen tai omaan kehitykseen liittyviä tavoitteita. Niihin ei korona pysty vaikuttamaan.
Mielihyvää tuottavien serotoniin ja dopamiinin eritys lisääntyy kesällä auringonpaisteen myötä. Syksyn pimetessä näitä hormoneja erittyy vähemmän. Ensi yönä kelloja siirretään tunnilla, ja pimeä tulee yhä aikaisemmin.
Jos koronaepidemia pahenee, pelko tai epävarmuus saattavat hiipiä mieleen. Negatiivisten ajatusten korvaaminen positiivisilla olisikin Vuorisalmen mukaan nyt ehdottoman tärkeää: koronauutisia ei kannata tuijottaa maanisesti, vaan pyrkiä ajattelemaan, mitkä asiat ovat hyvin.
– Omilla ajatuksilla pitää nyt aktiivisesti sammuttaa negatiivinen pelko. Ajatusten voima on tosi suuri.
Emilia Vuorisalmi uskoo kehon ja mielen tasapainoon. Siihen, että hyvä olo ei ole vain yhden kortin varassa, vaan mielihyvää ja tasapainoista fiilistä saa monesta lähteestä.
Hän kutsuu sitä kestäväksi rakkaudeksi myös itseään kohtaan.
Silloin myös maailmanlaajuinen pandemia on helpompi kohdata, sanoo koronan keväällä itsekin sairastanut Vuorisalmi.
– Pahinta oli, kun ulkopuolella ihmiset lietsoivat pelkoa. Pelon tilassa elimistö menee stressiin. Sen takia itse kokemuksesta tiedän, miten tärkeää olisi luoda turvan ilmapiiriä.
Juttu jatkuu laatikon jälkeen.
Kokeile ainakin näitä hormonibuustauksia
Tiedämme, ettei tasapainoista ja terveellistä elämää saa vippaskonstien avulla, eikä hyvään oloon ole oikotietä.
Emilia Vuorisalmi toivookin, että tekisimme pitkäjänteistä työtä omien mielihyvähormoniemme eteen. Hän kuitenkin luottaa niin sanottuun 80/20-sääntöön. Jos 80 prosenttia arjesta elää terveellisesti ja kestävästi, 20 prosenttia voi olla jotakin muuta, hän selittää.
– Välillä voi ottaa esimerkiksi dopamiinia epäterveellisestä lähteestä, suklaasta tai viinistä, tai mikä se oma pahe onkaan. Nopeat rakkaushormonilähteet kuten sosiaalinen media, päihteet tai seksi aiheuttavat helpommin riippuvuutta. Siksi olisi tärkeää huolehtia, että elämästä löytyy tarpeeksi kestäviä dopamiinin lähdeitä kuten merkityksellisyyttä, luovuutta ja unelmia.
Näiden hormonibuustausten avulla pääset alkuun.
1. Tee työlista
Vaikuttava hormoni: dopamiini. Tavoitteiden saavuttaminen aiheuttaa kehossa dopamiiniryöpyn.
Vuorisalmi kertoo itse listaavansa 5 asiaa, jotka aikoo tehdä päivän mittaan. Tavoitteiden suorittamisesta saa dopamiiniryöpyn ja siksi tavoitteiden tuleekin olla tarpeeksi pieniä.
Usein esimerkiksi liikuntaan liitetään liian suuria tavoitteita.
– Olen itse päättänyt, että minulle riittää, että poljen kuntopyörää 10 minuuttia, että saan sykkeen ylös. Ihmisillä on aina ajatus, että liikunnan pitäisi kestää tunti. En ymmärrä, mihin se perustuu. Treenin pitäisi motivoida yksilöä.
2. Tee jotakin rutiinista poikkeavaa – kävele kauppaan eri reittiä
Vaikuttava hormoni: dopamiini. Luovuus on tärkeä dopamiinin lähde.
Arjessa saatamme helposti taapertaa autopilotilla, samoja reittejä ja samojen rutiinien kera. Pienikin muutos saattaa sysätä kohti isompaa.
– Kuinka moni tekee aina samat asiat! Käydään samassa kaupassa ja ostetaan samat jutut. Kuulin perheestä, jossa lapset olivat päättäneet, että tehdään ruoka pelkästään keltaisista jutuista. Kuinka hieno esimerkki!
3. Ota lämmin suihku
Vaikuttava hormoni: oksitosiini. Oksitosiinia vapautuu kevyestä kosketuksesta, hyväilystä ja lämmöstä, mutta myös vesi voi koskettaa ihon hermopäätteitä ja auttaa oksitosiini vapautumisessa.
4. Mieti 3 asiaa, joista olet kiitollinen
Vaikuttava hormoni: oksitosiini. Vuorisalmen mukaan kiitollisuus on kestävä oksitosiinin lähde.
Vuorisalmi kehottaa keskittymään asioihin, jotka ovat hyvin juuri tällä hetkellä – erityisesti pandemian aikana on tärkeää keskittyä hyviin asioihin huonojen sijasta.
–Aito kiitollisuuden tunne sammuttaa stressireaktion ja siirtää elimistön palautumisen tilaan. Myös ruuansulatus ja ravintoaineiden imeytyminen tehostuvat kiitollisuuden tilassa.
Joidenkin tutkimusten mukaan noin 50 prosenttia onnellisuudesta on geeneissämme, ja noin 40 prosenttia on kiinni omasta ajattelustamme.
5. Vatvo asiat tietyllä kellonlyömällä
Vaikuttava hormoni: serotoniini.
Jos asioita tulee murehdittua paljon, on kenties parempi varata vatvomiselle aika kalenterista, vaikkapa iltapäivästä? Siten voit muistuttaa itsellesi huolien ja murheiden tupsahdettua mieleesi, että niiden aika koittaa myöhemmin.
6. Taulukoi eurot
Vaikuttava hormoni: serotoniini.
Vuorisalmen mukaan turvallisuutta lisää tieto siitä, että asiat ovat omassa hallinnassa ainakin tiettyyn rajaan asti. Kaikkea ei toki voi kontrolloida, mutta tulojen ja menojen kirjaaminen auttaa pysymään kärryillä omasta taloudellisesta tilanteesta.
+ Stessinhallintaan: Hengitä vatsaan asti
Mielihyvähormonien suurin vihollinen on stressihormoni. Omaa stressitasoaan voi laskea hengitysharjoitusten avulla.
Kun ihminen on stressaantunut, myös hengitys on pinnallista. Niinpä syvään, palleaan asti hengittäminen laukaisee stressiä ja muistuttaa kehoa siitä, että kaikki on hyvin.
Lue myös: