Oulujoen vesistön tilasta ja käytöstä kutsutaan nyt kaikki tärkeimmät alueen toimijat saman pöydän ääreen. Tarkoituksena on saada aikaan yhteisiä näkemyksiä Oulujoen vesistöön liittyvistä toimista Kainuusta Perämerelle ulottuvalle alueella.
Arvovesi-hanke toteutetaan Oulun yliopiston, Suomen ympäristökeskuksen ja Luonnonvarakeskuksen yhteishankkeena.
Vesivoiman merkitys säätövoimana on yksi teemoista. Lisäksi tarkastellaan vesistön nykytilaa ja vesienhoidon kehittämistoimia sekä määritetään kalaston hoidon kehittämistoimenpiteitä.
Neuvottelukuntaan kutsutaan muun muassa vesivoimayhtiöitä, Terrafame, Ely-keskuksia sekä kuntia ja järjestöjä. Yhteensä osallistujia on noin neljäkymmentä.
Myös luonnonsuojeluliiton piirijärjestöjä ja kalatalousalueiden edustajia on kutsuttu Arvovesi-hankkeen lausunnonantajiksi, ja niillekin on parhaillaan lähdössä kutsu neuvottelukuntaan. Suomen luonnonsuojeluliiton (SLL) Kainuun piiristä kerrotaan, että he saivat hankkeen tulosta tiedon jo vuosi sitten alkukartoituksen aikana.
Hankkeen projektipäällikkö Hannu Huuki Oulun yliopiston kauppakorkeakoulusta kertoo, että alkukartoituksen tekivät Ely-keskukset.
SLL:n Pohjois-Pohjanmaan piiristä kerrotaan, ettei se ole aikonut osallistua hankkeeseen.
– Meillä ei ole edustusta, emme ole halunneet. Me katsomme, että kalatalousvelvoiteasia pitäisi ensisijaisesti hoitaa lupaviranomaisen eli Lapin Ely-keskuksen kautta, sanoo SLL:n Pohjois-Pohjanmaan piirin puheenjohtaja Esko Saari.
Saaren mukaan tutkimuksen kautta on tullut uutta tietoa istutusvelvoitteiden ja korvauksien riittämättömyydestä, ja viranomaisella olisi nyt edellytyksiä arvioida niitä uudelleen.
Hän kertoo, ettei SLL:n Pohjois-Pohjanmaan piiri ollut mukana myöskään vastaavassa Iijoen toimijoita yhteen tuoneessa hankkeessa.
Selvää on, että eriäviä näkemyksiä tullaan näkemään neuvottelukunnassakin.
– Vesistöasioihin liittyy hyvinkin erilaisia näkemyksiä. Haluamme tukea keskustelua ja löytää yhteisen vesistövision, jonka takana alueen asukkaat voivat seistä, sanoo projektipäällikkö Hannu Huuki.
Eriävät näkemykset pyritään tuomaan lähemmäksi toisiaan tutkimustiedon kautta. Keskustelussa käytetään myös ongelmanratkaisun ammattilaisten apua.
– Yksi tärkeä asia, on että keskustelut perustuvat tutkittuun tietoon. Lisäksi pyrimme käyttämään ammattilaisten työkaluja, että pääsemme kipukotiin ja keskustelemaan niistä faktapohjaisesti, Hannu Huuki kertoo.
Oulun yliopiston lisäksi tutkimustietoa tuottavat 2,5 vuoden hankkeen aikana Suomen ympäristökeskus ja Luonnonvarakeskus.
Tarkoituksena on luoda niin sanottu vesistövisio vuoteen 2035 mennessä. Neuvotteluiden halutaan päätyvän myös konkreettisiin tekoihin Oulujoen vesistössä.
– Kun toimenpiteet ehdotetaan, mietitään myös, ketkä ottaisivat koppia näistä ehdotuksia, mitä rahoitusinstrumentteja on olemassa ja miten ne istuvat lainsäädäntöön. Näin me saamme vaikuttavuutta.
Juttua korjattu 14.10. kello 12.38: Kutsut neuvottelukuntaan eivät ole vielä lähteneet, toisin kuin jutussa aiemmin kerrottiin. Niitä ollaan toimittamassa parhaillaan. Hankkeen alkukartoitus on tehty noin vuosi sitten ja Suomen luonnonsuojeluliiton Kainuun piiri sai tietää hankkeesta silloin. Lisäksi lisätty tieto siitä, että Suomen luonnonsuojeluliiton Pohjois-Pohjanmaan piiri ei ollut sen puheenjohtajan mukaan mukana vastaavassa Iijokea koskevassa hankkeessa.
Tästä jutusta voit lukea tuoreimmat tiedot koronavirustilanteesta Pohjois-Pohjanmaalla.
Lisää Pohjois-Pohjanmaan uutisia Yle Areenassa. Kuuntele, katsele ja lue mitä lähelläsi tapahtuu.