Yle uutisoi eilen Euroopan kansalaisverkosto Corporate Europe Observatoryn (CEO) raportista. Järjestön mukaan EU:n maataloustukijärjestelmä ohjaa julkista rahaa ilmastonmuutoksen lietsomiseen ja luonnon monimuotoisuuden tuhoamiseen eikä välitä maatalouyrittäjien toimeentulosta.
Raportissa kritisoitiin erityisesti Euroopan maataloustoimijoiden kattojärjestön Copa-Cogecan vaikuttamispyrkimyksiä. Raportin mukaan Copa-Cogeca toimii usein yhdessä monikansallisten yritysten kanssa ja haraa aktiivisesti kaikkia muutoksia vastaan.
- Voit lukea jutun täältä.
Nyt Copa-Cogecan suomalainen pääsihteeri Pekka Pesonen vastaa raportissa väitettyyn kritiikkiin. Pesosen mukaan raportin ajankohta oli tarkkaan pohdittu.
– Tämä ei ole mitenkään yllättävää, jos katsoo kontekstia, jossa järjestö [CEO] toimii. Ulostulon ajoitus ei ole yllätys, koska Euroopan parlamentti tulee ensi viikolla keskustelemaan näistä maatalousuudistukseen liittyvistä kysymyksitä. Siinä mielessä tämä on normaali osa EU:n edunvalvontaa ja lobbausta, jota on harrastettu pitkään. Aina tulee kannanottoja ja raportteja.
Pesonen viittaa uudistukseen maatalouspolitiikan uudistukseen, joka perustuu edellisen komission vuoden 2018 toukokuussa antamaan asetusesitykseen, jota käsitellään tulevalla viikolla sekä EU:n ministerineuvostossa että Euroopan parlamentissa.
Uusi komissio on myös tehnyt aloitteen, joka esittää uudeksi vuoden 2030 ilmastotavoitteeksi vähintään 55 prosentin vähennystä verrattuna vuoden 1990 päästötasoon.
Raportin mukaan maatalouslobbarit yrittävät saada EU:n maataloustukijärjestelmän pysymään entisellään ja haraa muutoksia vastaan. Miten kommentoitte?
– Nimenomaan ei haluta pitää entisellään, koska lähtökohta nykyisessä uudistuksessa on, että se muutetaan kansallisen strategiasuunnitteluun pohjaavaksi. Käytännössä se tarkoittaisi viljelijätasolta sitä, että sen sijaan, että seurattaisiin orjallisesti pykälien noudattamista yksyhteen, seurattaisiin mieluummin tavoitteiden toteutumista. Tätä me olemme tukeneet.
– Toivottavasti säilytettäisiin myös yhteisöllisyys, ettei se menisi 27 jäsenmaan väliseksi kilpalaulannaksi. Tämä on ainut ennakkoehto, jota ollaan toivottu että pidettäisiin mielessä.
– Tuemme Euroopan parlamentin yleisistunnon kantaa EU:n ilmastopaketissa ja erityisesti hiilen sidonnassa. Ehdotamme, että komissio tutkisi mahdollisuutta luoda markkinaehtoinen hiilen sidonnan malli, jossa palkittaisiin ilmastokaasujen sidontaa maankäytössä, maaperässä ja biomassassa. Tämä auttaisi EU:ta saavuttamaan omat ilmastotavoitteensa ja se on myös täysin linjassa sen kanssa, että tuemme järjestönä Pariisin sopimusta. En kutsuisi tätä politiikan jarrutukseksi.
Kansalaisverkoston mukaan Copa-Cogeca toimii usein yhdessä torjunta-ainejättien, kuten BASF:n, Bayer-Monsanton, Syngentan sekä ruokajättien kuten Mondelezin, Nestlén and Unileverin kanssa. Onko tällaista yhteistyötä tehty?
– Jos tämä tarkoittaa suoraa yhteistyötä, että olisi yhdessä lobattu jotakin, se ei pidä paikkaansa. Tämä on meidän järjestömme pysyvä linjaus. Me emme ole tehneet yhteistyötä varsinkaan kaupallisten intressien kannalta monikansallisten yritysten kanssa. Sitä on pyydetty, mutta tähän en ole suostunut, enkä tule suostumaan. Emme voi lähteä tukemaan kaupallista intressiä viljelijän näkökulmasta.
Pesonen kertoo, että yhteistyötä tehdään sellaisten eurooppalaisten järjestöjen kanssa, jotka hyväksyvät järjestön mukanaolon keskustelussa.
– On ollut mielenkiintoista nähdä, että meitä syytetään yhteistyöstä monikansallisten yritysten kanssa, mutta esimerkiksi kansalaisjärjestöt ovat halukkaasti allekirjoittaneet lausuman lihan tuotenimikkeiden vesittämisen puolesta yhteistyössä juuri näiden samojen tahojen kanssa.
Tämä on Pesosen mukaan johtanut Bryselissä siihen, että maitoala syyttää alan parin kaupallisen jätin vesittävän kuluttajainformaatiota niin, että että kuluttaja ei enää tiedä, mitä nimikkeet tarkoittavat.
Raportin mukaan Copa-Cogecalla ja muilla maatalouden toimijoilla on paljon valtaa EU:ssa. Copa-Cogeca on yksi vanhimmista lobbausorganisaatioista EU:ssa, ja sillä on CEO:n mukaan valtava ja etuoikeutettu asema EU:n instituutioihin.
– Täytyy sanoa, että hieman nauratti, että oltaisiin mukana päätöksenteossa. Ei todellakaan olla, eikä meillä ole myöskään intressissä olla liian lähellä sitä. Me olemme kuitenkin edunvalvontajärjestö kuten kaikki muutkin, siinä suhteessa pelataan samoilla säännöillä.
– Ei meillä ole ongelmaa tavoitteidemme julkistamisessa, ja nettisivuilla on kaikki tieto mitä voidaan antaa. Edustamme eurooppalaisia viljelijöitä, joita meillä on noin kymmenellä miljoonalla tilalla. Näistä noin kuusi miljoonaa tilaa saa EU:n maataloustukea.