Lokakuisen maanantaiaamun ensimmäiset radiouutiset Pohjanmaalla tietävät kertoa, että koronavirus on ryöpsähtänyt Vaasassa valloilleen.
Uusia tartuntoja on todettu viikonlopun aikana useita kymmeniä, ja virukselle on altistunut satoja ihmisiä. Vaasan koronatilanne muuttuu yhtäkkiä Suomen pahimmaksi.
Uutista kommentoi Vaasan kaupungin johtava ylilääkäri Heikki Kaukoranta, joka selventää tilannetta ja tapahtumia niin paikallisissa kuin valtakunnallisissa medioissa. Kuten on tehnyt koko epidemian ajan.
– En hakeudu julkisuuteen, mutta koen tärkeäksi sen, että kerrotaan oikea-aikaista tietoa, jotta saadaan koronavirus nujerrettua, Kaukoranta sanoo.
Lääketiede kiinnosti
Musiikilla on iso rooli siinä, että Heikki Kaukorannasta tuli lääkäri.
Kun ammatinvalintakysymys tuli ajankohtaiseksi Kouvolassa vuonna 1981 lukion viimeisenä vuotena, punnitsi nuorimies tarkoin, mikä ammatti tukisi myös musiikin harrastusta.
– Mietin, että mikä olisi sellainen ammatti, mikä tarjoaisi virikkeitä, riittävän toimeentulon ja sen yhteydessä voisi ylläpitää myös musiikinharrastamista, kertoo Kaukoranta.
Katse osui Kuopion yliopiston lääketieteelliseen tiedekuntaan, ja valinta oli tehty.
Sopimus mikrobien kanssa
Heikki Kaukoranta on yleislääketieteen ja kliinisen mikrobiologian erikoislääkäri.
Kiinnostus minimaalisen pieniin mikrobeihin sai lisäpontta Kansanterveyslaitoksen Kuopion laitoksella. Sinne nuori opiskelija meni kesätöihin kolmannen opiskeluvuotensa jälkeen.
– Tein jo hyvin varhaisessa vaiheessa sopimuksen mikrobien kanssa. Minä pidän niistä hyvää huolta, ja ne maksavat asuntolainani, nauraa Kaukoranta.
Tätä yhteiseloa on vierähtänyt jo vuosikymmeniä.
Vakavammin puhuen Kaukorannan kiinnostus mikrobiologiaan juontaa myös auttamisen halusta.
– Laboratorioerikoisala on palvelijoiden palvelija. Me autamme lääkäreitä ja hoitajia hoitamaan potilaita paremmin selvittämällä esimerkiksi mikrobien ominaisuuksia.
Kliinisen mikrobiologian tutkimus etenee vauhdilla. Uutta informaatiota esimerkiksi koronaviruksesta tulee koko ajan. Tiedon määrä on iso, ja sen hahmottaminen on työlästä.
Kaukorannalla on kuitenkin vahva taustatuki. Vaimonsa Suvi-Sirkku Kaukoranta on laboratorioyhtiö Fimlabin Vaasan laboratorion ylilääkäri.
– Häneltä saan kuulla sulatetun ja hyvin kompaktin tiedon, mitä minun pitäisi tietää. Tämän pystyn jakamaan myös meidän terveyskeskuslääkäreille. Kun tietoa on olemassa valtavasti, on tärkeintä, että sieltä löytää koetun ja oikean tiedon, ja saa siirrettyä sen arkipäivään.
Lue seuraavaksi: Kaksi viikkoa ja yli 200 tartuntaa opiskelijoilla – katso päivä päivältä, miten koronatilanne räjähti maan pahimmaksi Vaasassa
Koronavirus lähtee leviämään
Suomessa koronatodellisuus iski vasten kasvoja totaalisesti maaliskuussa 2020. Suomi meni poikkeustilaan, rajoituksia ja suosituksia tuli jokaisen elämään.
Uuden pandemian tuloa oli ennustettu jo jonkin aikaa ja kansainvälinen terveysjärjestö WHO oli määritellyt tulevaisuuden uhkaksi mikrobi X:n. Mikrobi X:si oli soviteltu jo valmiiksi koronavirusryhmään kuuluvaa virusta.
Kaukoranta sanoo, että vaikka koronapandemia onkin uusi, noudattaa se aivan samanlaista kaavaa kuin esimerkiksi rutto aikoinaan.
– Virus leviää asutuskeskusten välityksellä. Nyt erona esimerkiksi ruttoon on leviämisen nopeus. Globaaliin maailmaan kuuluu se, että ihmiset liikkuvat maasta toiseen tunneissa.
Lue seuraavaksi: Koronapandemia herättää pelkoa kuin rutto aikanaan – silti kulkutautien kulta-aika on kaukana menneisyydessä
Yhtä nopeasti liikkuvat myös virukset, ja todella nopean leviämisen teki nimenomaan koronavirus.
Nopeus, ja toisaalta se, ettei viruksesta tiedetä kaikkea, tekee siitä kuitenkin Kaukorannan mukaan yllättävän.
– Emme tiedä vielä läheskään kaikkea tästä koronasta. Esimerkiksi kuinka virus käyttäytyy, ja minkälaisiin ihmisiin se iskee.
Se mikä tiedetään, on viruksen tarttumistapa. Ihmisten välisessä kanssakäymisessä koronavirus pääsee leviämään, ja sen vuoksi kanssakäymistä on haluttu rajoittaa muun muassa kokoontumisrajoituksin ja myös suosittelemalla maskin käyttöä.
Nopeiden toimien kannattaja
Rajoitusten oikea-aikaisuus on tärkeää, sanoo Kaukoranta, joka kritisoi alkukesällä valtiovallan hitautta päätöksenteossa.
Kaukoranta piti hankalana sitä, että esimerkiksi ravintoloiden aukioloaikojen rajaamista ei voitu tehdä paikallisesti, vaan päätös piti tehdä ministeriötasolla.
– Ongelmahan oli paikallinen, mutta päätös tehtiin ministeriössä.
Kaukorannan mielestä esimerkiksi jo elokuussa olisi voitu ottaa tiukempia rajoituksia käyttöön. Silloin olisi Vaasassakin ehkä selvitty pienemmillä tartuntamäärillä.
– Keväällä maan hallitus , THL ja ministeriö jäivät pikkuisen tämmöisen tieteellisen ajattelun vangiksi. Ajateltiin, että vasta sitten toimitaan kun on tieteellistä tietoa. Kun kuitenkin jo aiemmista pandemioista tiedettiin, että ne leviävät ihmisten välisten kontaktien kautta.
Suomi oli keväällä poikkeustilassa, ja käytännössä kiinni, mutta syksyllä tauti ikään kuin unohtui. Kaukorannan mielestä rajoitusten hieman paremmalla ajoituksella olisi tilanne voinut olla aivan toinen.
Kaukoranta antaa vertauksen.
– Esimerkiksi e-pillereiden määrääminen alkaa olla siinä vaiheessa turhaa, kun ollaan ensimmäisessä äitiysneuvolatarkastuksessa.
Meemimalliksi vahingossa
Heikki Kaukorannalle jatkuva julkisuudessa oleminen on uutta, vaikka musiikin ja kontrabasson soittamisen myötä hän kertookin esiintyneensä monissa tapahtumissa.
Kaukoranta kokee kuitenkin tärkeäksi sen, että oikea tieto kulkee ja pitää tiedottamista yhtenä organisaation päätehtävistä.
– Julksuus kuuluu tällä hetkellä tähän työhön.
Välillä julkisuudessa esitetyt kommentit ja haastattelut lähtevät elämään omaa elämäänsä ja aiheuttavat esimerkiksi sosiaalisessa mediassa tragikoomisia käänteitä.
Tällainen osui myös Kaukorannan kohdalle, kun hän tuli sanoneeksi Ylen haastattelussa, että koska Vaasan koronatilanne on niin huono, olisi kaikkien syytä pysyä syyslomalla Vaasassa.
Kaukoranta tarkoitti tietenkin, että vaasalaiset pysyisivät kotona, mutta silti asia herätti hilpeyttä laajasti eri sosiaalisen median kanavilla. Muun muassa lääkärikollegat ovat Kaukorannalle asiasta kommentoineet.
– Tämä on kyllä yksi parhaimmista meemeistä! Tilanne voi olla hankala, mutta se ei saa silloinkaan olla vakava, Kaukoranta naurahtaa.
Koronataistelua koko päivä
Kaukorannan perheeseen kuuluu vaimo Suvi-Sirkun lisäksi viisi chiahuahua-koiraa. Ne kulkevat pariskunnan mukana asuntoautolla reissatessa.
Lapset ovat jo aikuisia, ja asuvat muualla, mutta perheen whatsapp-ryhmässä yhteyttä pidetään tiiviisti.
Koska vaimo on myös koronavirustaistelussa mukana, tehdään Kaukorannan kotona töitä myös iltaisin ja vapaa-aikana.
– Iltaisin kun on tultu töistä kotiin, katsotaan vielä onko tullut positiivisia tuloksia, ja ollaan ehkä vielä yhteydessä sairaanhoitopiirin infektioylilääkäriin tai sairaanhoitopiirin johtajaan.
Musiikki lepuuttaa lääkäriä
Etäisyyttä työhön Heikki Kaukoranta saa musiikista.
Kaukoranta pääsi 10-vuotiaana Kouvolassa musiikkiluokalle, ja sen yhteyteen perustettuun orkesteriin.
– En ole koskaan ollut kooltani mikään pieni, joten musiikin opettajani Jouko Törmälä ehdotti, että ryhtyisin soittamaan kontrabassoa.
Kaukoranta teki työtä käskettyä, ja nyt hän on soittanut kontrabassoa lähemmäs 40 vuotta. Tällä hetkellä hän on mukana kahdessa orkesterissa, Wasa Sinfoniettassa sekä Mustasaaren kamariorkesterissa.
Mustasaarelaisen kokoonpanon kanssa soitto jatkuu, mutta vaasalaisorkesteri on koronan takia tauolla.
– Jos jostain olen tälle koronalle henkilökohtaisesti katkera, niin siitä, että meiltä jäi pääsiäiskonsertti pitämättä, ja näyttää siltä, että pyhäinpäivän konsertti myös. Tässä on tämmöinen henkilökohtainenkin vaikutin koronan nujertamisessa, vitsailee Kaukoranta.
Soittajan tekisi mieli päästä jo pitkästä aikaa keikalle.
Perheessä myös luetaan paljon ja kuunnellaan musiikkia. Pariskunnan suosikkiohjelmia on Yle Radio 1 Lauantain toivotut levyt, jossa menneiden vuosikymmenten musiikki pääsee oikeuksiinsa.
– Se on aivan uskomaton ohjelma. Siinä kuulee sellaista musiikkia, mitä ei enää muualla kuule, kehuu Kaukoranta.
Se vie ajatukset vähäksi aikaa pois koronataistelusta.