Viime vuonna noin 84 000 henkilöä sai sairauspäivärahaa mielenterveyden häiriön perusteella. Se on lähes saman verran kuin Porissa on asukkaita. Kelan mukaan kasvu on ollut viimeisen kolmen vuoden (2016–2019) aikana 43 prosenttia.
Mielenterveydestä on tullut uusi kansantauti. Erityisesti huolettaa nuorten aikuisten tilanne: 16–34-vuotiailla naisilla sairauspäivärahaa saaneiden määrä on kasvanut kolmessa vuodessa lähes 60 prosenttia.
Tilanne seuraavienkin sukupolvien osalta on pelottava. Jopa joka neljäs nuori kärsii jostain mielenterveyden häiriöstä, ja heillä on edessään entistäkin pidemmät työurat.
Ennen kaikkea kyse on valtavasta inhimillisestä tragediasta. Mielenterveysongelmat ovat usein paitsi hankalia hoitaa, niihin liittyy myös paljon häpeää ja salailua.
Kysymyksessä on myös valtava taloudellinen rasite. OECD:n mukaan ongelmat aiheuttavat vuodessa 11 miljardin euron kustannukset. Suomella on OECD:n mukaan eniten mielenterveysongelmia kaikista EU-maista.
Hätä on siis valtava, mutta miten sitä tällä hetkellä hoidetaan? Ei kauhean hyvin. Suomessa arviolta vain puolet mielenterveyden häiriöistä kärsivistä saa tarvitsemaansa hoitoa. Pahimmillaan jonotus mielenterveyspalveluihin voi viedä vuoden.
Tästäkin asiasta poliitikot ovat puhuneet vuosia. Valtion ja kuntien valtuutetut ovat lupailleet parannusta, mutta missä ovat teot?
Panostammeko tarpeeksi mielenterveyspalveluihin?
Tule kertomaan, mitä ajattelet aiheesta. Olen mukana keskustelussa kello 21:een saakka.
Marja Sannikka
Kirjoittaja on politiikasta ja yhteiskunnasta kiinnostunut toimittaja, jonka mielestä totuus joskus sattuu, mutta sitä päin täytyy silti katsoa.
Aiheesta lisää Marja Sannikka -ohjelmassa TV1:llä perjantaina 16.10. klo 20.