Osa artikkelin sisällöstä ei ole välttämättä saavutettavissa esimerkiksi ruudunlukuohjelmalla.
Sähkön siirtohinnat nousevat jatkossakin, mutta ehkä maltillisemmin, kun sähköyhtiöiden valvontamallin puutteita korjataan.
Siinä keskeinen viesti työ- ja elinkeinoministeriön virkamiehiltä niille, jotka ovat olleet raivoissaan sähkön siirtohintojen rajusta noususta viime vuosina.
– Kyllä muutosta tulee näkymään ja se näkyy varmasti siirtolaskussa. Mutta kuinka paljon se näkyy, sitä on euroissa mahdoton sanoa, toteaa työ- ja elinkeinoministeriön hallitusneuvos Arto Rajala.
Rajala on valmistelemassa hallituksen esitystä uudeksi sähkömarkkinalaiksi. Sen on kaavailtu tulevan voimaan ensi vuoden alusta.
Ulostulon taustalla on Ylen laaja selvitys joka osoitti, että sähkön siirtohintojen nousu johtui valvojan tekemästä muutoksesta.
Yle tutki 13 siirtoyhtiön julkiset valvontatiedot neljän vuoden ajalta. Analyysi paljasti, että valvontamallin muutos johti heti ennennäkemättömään harppaukseen verkkoyhtiöiden luvassa kerätä rahaa asiakkailta. Sähköyhtiöt ovat perustelleet hinnankorotuksia myrskyihin varautumisella. Selitys kattoi kuitenkin vain murto-osan siirtolaskujen paisumisesta.
Nyt valuvikoja ollaan korjaamassa Rajala sanoo.
– Jälkikäteen voidaan sanoa, että siellä on kehitystarpeita. Tällä hallituksen esityksellä, jota valmistelemme, pyrimme antamaan Energiavirastolle avaimet, joilla he voivat puuttua niihin kohtiin, joissa voidaan saada parannuksia aikaiseksi, Rajala sanoo.
Uudessa sähkömarkkinalaissa aiotaan esimerkiksi laskea selvästi sähköyhtiöiden siirtohintojen vuosittaista korotuskattoa. Nyt katto on 15 prosenttia. Miten alas se asettuu, sitä ei tänään vielä arvioitu. Hallituksen aiempi ehdotus oli 12,5 prosenttia. Kokoomus on ehdottanut viittä prosenttia.
Investointitahtia hidastetaan. Toimitusvarmuusvaatimukselle, eli käytännössä ilmajohtojen poistamiselle ja kaapeleiden vetämiselle maahan, annetaan kahdeksan vuoden lisäaika osalle jakeluverkoista.
Tämä vaikuttaa noin 1,8 miljoonaan asiakkaaseen, joiden siirtolaskussa olisi ollut korotuspaineita.
Toisaalta noin 900 000 asiakkaalla toimitusvarman sähkön saanti viivästyisi vuosilla. Näille asiakkaille koituvaa haittaa lievennetään parantamalla sähkökatkokorvausta.
Lisäksi verkkoinvestoinneilta vaaditaan parempaa kustannustehokuutta. Siihen otetaan keinoksi suunnittelu ja komponettien, kuten maakapeloinnin, yksikköhintojen päivittäminen. Nykyiset hinnat ovat peräisin vuodelta 2016. Tällä puututaan muun muassa yli-investointeihin.
– Näillä toimilla vähintään hillitään siirtohintojen korotusten kasvua, Rajala sanoo.
Järventausta: Pääoman tuotto monopolialalla jää yhä korkeaksi
Esityksessä on sekä hyvää että huonoa, arvioi Ylenkin analyysiin perehtynyt Tampereen yliopiston sähkövoimatekniikan professori Pertti Järventausta.
– Erityisesti se on hyvä, että Energiavirastolla on mahdollisuus päivittää yksikköhintoja useammin. Nyt päivitysmahdollisuus on kahdeksan vuoden välein. Tällä tulee olemaan vaikutusta yhtiöiden tuoton kehitykseen ja myös asiakkaiden verkkomaksuihin.
Huonona hän pitää sitä, että tuottojen kohtuullistamiseen ehdotukset eivät vielä riitä.
– Edelleen tässä kuitenkin on se epäkohta, mikä on nykyisessä valvontamallisssa, että käytetään keinotekoista vieraan ja oman pääoman suhdetta, sen sijaan että käytettäisiin yhtiön todellista pääomarakennetta. Se kohtuullistaisi sijoittajille syntyvää oman pääoman tuottoa. Nyt tuotto voi olla 30–40 prosenttia ja jota voi pitää hyvin korkeana sijoitetun pääoman tuottona tällaisessa monopoliliiketoiminnassa, Järventausta sanoo.
Saarikko: sähköverkkoyhtiöiden tuotto pudotettava Ruotsin tasolle
Keskustan puheenjohtaja Annika Saarikko esittää sähkön verkkoyhtiöiden suurimman sallitun vuotuisen tuoton pudottamista Ruotsin tasolle lähivuosina. Verkkoyhtiöt hoitavat sähkön siirron koteihin ja laskuttavat siitä asiakkailta.
– Ruotsissa sähköverkkoyhtiöiden suurin sallittu tuotto on rajoitettu noin neljään prosenttiin. Tälle tasolle pitää päästä myös Suomessa. Siirtohintojen korotuskattoa on myös syytä rajoittaa huomattavasti nykyisestä, Saarikko linjaa.
Sähkön siirtomaksuja koskevaa säädäntöä valmistelee työ- ja elinkeinoministeriö. Vastuuministeri on Saarikon johtaman keskustan Mika Lintilä.
Saarikon mukaan hän on keskustellut asiasta Lintilän kanssa ja "Lintilä jakaa näkemykseni asiassa".
Energiavirasto on tehnyt muutoksia sähköverkkoyhtiöiden valvontamalliin ja laskentamenetelmiin. Merkittävin yksittäinen muutos on ollut verkkoyhtiöiden valvonnassa käytettävän tuottoprosentin nosto noin 5:stä 7,4:ään.
Tuottoprosentin muutos käynnisti monimutkaisen ketjureaktion. Verkkoyhtiöt saivat kerätä selvästi aiempaa isomman tuoton verkkoihin sitoutuneelle pääomalle. Se taas korotti sallittua liikevaihtoa, mikä puolestaan antoi luvan nostaa siirtomaksuja.
Tuottoprosentin muutoksella on suuri merkitys. Tuottoa ammennetaan prosenttiluvun perusteella sähköverkoista, joiden arvo 20 miljardia euroa.
Työ- ja elinkeinoministeriön tiedotustilaisuudessa kerrottiin, että kohtuullinen tuottoaste laskee jo nykymenetelmien mukaan noin 40 prosenttia aikajaksolla 2016-2023. Tämä tarkoittaa merkittävää laskua verkkoyhtiöiden tuottoihin.
Verkkoyhtiöiden tuottoprosenttia ei pidä sekoittaa sallittuihin sähkön siirtohinnan korotusprosentteihin. Kyse on eri rajoituksista, jotka molemmat kuitenkin liittyvät sähköstä maksettavaan siirtohintaan.
Korjattu 8.51 Järventaustan sitaatista liikevaihto sana tuotoksi.
Voit keskustella jutun aiheesta perjantaihin 16.10.2020 kello 23 asti. Klikkaa jutun jälkeen keskustele-painiketta.
Lue lisää: