Artikkeli on yli 4 vuotta vanha

Sairaanhoitopiirin johtajaylilääkäri Sally Järvelä toivoo, että koronasuositukset otetaan vakavasti – "Meidän tarkoituksena ei ole levittää hysteriaa"

Koronapotilaan joutuminen tehohoitoon vaikuttaa merkittävästi sairaalan leikkaussalien toimintaan.

Lotta Lantto leikkausalihoitaja Jorvin sairaalan Anestesia- ja leikkausosasto K:lla.
Kanta-Hämeen keskussairaalassa on mahdollista tehohoitaa tarvittaessa 29–33 koronapotilasta. Kuva: Henrietta Hassinen / Yle
  • Anne-Maria Niskanen

Kanta-Hämeen koronatilanne on nyt kiihtymis- ja leviämisvaiheen rajalla. Osa leviämisvaiheen kriteereistä täyttyy jo maakunnassa, sanoo sairaanhoitopiirin johtajaylilääkäri Sally Järvelä. Sairaanhoitopiirissä valmistaudutaan jo nostamaan valmiustilaa koronatilanteen takia.

– Se mikä minua tällä hetkellä huolestuttaa on se, että meillä on väestömäärään nähden merkittävän paljon koronapotilaita sairaalahoidossa ja testeihin hakeudutaan kuitenkin muita maakuntia maltillisemmin eli ihmiset eivät pienillä oireilla välttämättä lähde ollenkaan testiin ja todennäköisesti ilmaantuvuus on suurempi kuin 37 tartuntaa 100 000 henkilöä kohden.

Tällä hetkellä Kanta-Hämeen keskussairaalassa on osastohoidossa viisi COVID-19-potilasta, joista yksi tehohoidossa ja hoitojaksot teholla ovat tosi pitkiä. Kanta-Hämeen keskussairaalassa on normaalitilanteessa viisi tehohoitopaikkaa, mutta sairaalassa on mahdollista tarvittaessa tehohoitaa 29–33 koronapotilasta.

– Käytännössä voimme nostaa kahdessa viikossa toiminnan täyteen valmiuteen, mutta käytännössä me pyrimme nostamaan vain sen määrän mikä on pakko, Järvelä kertoo.

Torstaihin mennessä Kanta-Hämeessä on todettu yhteensä 241 COVID-19-tartuntaa.

Tasapainoilua koronahoidon ja normihoidon välillä

Tehohoidettavien koronapotilaiden määrä vaikuttaa kuitenkin koko sairaalan tilanteeseen, koska koronapotilaiden hoitaminen teholla kestää huomattavasti pidempään kuin influenssakeuhkokuumeen.

– Jos meillä olisi tehohoidossa jo kolme koronapotilasta ja samanaikaisesti tulisi neljäs koronapotilas, niin silloin jouduttaisiin sulkemaan kolmen leikkaussalin verran meidän leikkaussalikapasiteettia ja siirtämään se hoitohenkilökunta teholle hoitamaan näitä koronapotilaita, kuvaillee Sally Järvelä tilannetta.

– Jos koronapotilaita olisi yli 15, niin silloin keskussairaalassa voitaisiin hoitaa vain lähinnä päivystysleikkaukset eikä mitään muuta.

Käytännössä Kanta-Hämeen sairaanhoitopiiri tekee yhteistyötä Pirkanmaan sairaanhoitopiirin kanssa. Järvelä muistuttaa, että tarvittaessa tehohoidossa olevan potilaan voisi siirtää Pirkanmaalle hoidettavaksi, jos siellä olisi tilaa.

– Tällöin keskussairaalan leikkauskapasiteettia ei tarvitsisi laittaa kiinni. Käymme jatkuvaa tasapainoilua kaiken muun hoidon ja koronahoidon välillä.

Testausten määrä nousee entisestään

Syyskuussa maakunnassa altistui koronavirukselle kaikkiaan 711 ihmistä. Koronatestien määrä on noussut entisestään ja testejä tehdään viikossa noin 1 800–1 900. Pahimmillaan testitulosta joutuu odottamaan kolmesta neljään päivää.

Kanta-Hämeessä yksi prosentti kaikista koronanäytteistä on positiivisia. Lokakuussa tilanne on se, että uusista koronapositiivista 25 prosenttia on jo valmiiksi karanteenissa. Syyskuussa määrä oli 45 prosenttia.

– Toivon, että kantahämäläiset ottaisivat voimassaolevat suositukset vakavasti. Sairaanhoitopiirin tarkoituksena ei ole tarkoitus levittää hysteriaa, mutta tautitilanne on vakava ja sen vaikutukset ulottuvat kaikkeen terveydenhuoltoon ja yhteiskuntaan halusimme tai emme, Sally Järvelä sanoo.

Lue myös:

Pandemiaryhmä jatkaa etätyön ja toisen asteen etäopetuksen suosituksia Kanta-Hämeessä