Seinäjoen kaupunki ei aio nostaa veroja tai lomauttaa henkilöstöään ensi vuonna. Vaikka korona kurittaa taloutta, Seinäjoen ensi vuoden talousarvioehdotus on laadittu ylijäämäiseksi.
Viime vuonna eli 2019 Seinäjoki teki tappiota yli 22 miljoonaa euroa. Kuluvan vuoden tilinpäätös on jäämässä alijäämäiseksi 6,5 milj. euroa. Suurin syy on koronapandemia.
Ensi vuonna tavoitellaan siis luonnollisestikin parempaa tulosta. Kaupunginjohtaja Jaakko Kiiskilän yhteistyössä eri toimialojen kanssa laatima talousarvioehdotus vuodelle 2021 on suunniteltu niin, että tilikauden tulos on 149 900 euroa ylijäämäinen.
– Tiukoilla ollaan johtuen tietysti maailman yleisestä tilanteesta. Tulokseltaan epäonnistuneita vuosia on takana. Talousarvion valmisteluun tuli selkeät ohjeet, että miinusmerkkisellä tuloksella ei ensi vuoteen lähdetä, Kiiskilä kertoo.
Menot kasvavat vuoteen 2020 nähden 2,5 prosenttia, joka on maltillisemmin kuin edellisinä vuosina.
Vuosikate on 22,7 milj. euroa ja se kattaa investoinneista aiheutuvat poistot 100 prosenttisesti. Tämän saavuttaminen on Kiiskilän mukaan tarkoittanut tarkkaa valmistelua toimialoilla, uusien tulojen etsimistä, rakenteellisia uudistuksia ja palvelujen karsimistakin.
Investointeja lähes 30 miljoonaa euroa
Seinäjoki investoi ensi vuonnakin 28,3 miljoonaa euroa. Eniten talon- ja kadunrakentamiseen. Suurimpia investointeja ovat Ruukintien jatke ja Roveksen alue.
– Kasvavassa ja kehittyvässä kaupungissa pyörien on pyörittävä. Meidän on huolehdittava siitä, että palveluverkko on siinä kunnossa, että voidaan terveellisesti ja turvallisesti työskennellä ja opiskella. Sen lisäksi on tärkeä huolehtia kaupungin elinvoimasta ja siksi joudumme tekemään pitemmän aikavälin investointisuunnitelmia, Kiiskilä sanoo.
Muita suuria investointeja ensi vuodelle ovat Seinäjoen yhteiskoulun Honkavaaran korvaavat tilat ja uusi liikuntahalli yhteensä 3,0 miljoonaa euroa. Siihen kaupunki saa valtionavustusta 750 000 euroa.
Kertunlaakson uuden alakoulun rakentaminen valmiiksi maksaa 2,2 miljoonaa euroa, sekä Nurmo-talon peruskorjaus 1,3 miljoonaa euroa.
Björkenheimintien ja muiden siltojen rakentaminen maksaa 1,5 mijoonaa euroa ja pitkään toivotun skeittipuiston rakentaminen 200 000 euroa.
– Kuntien taloustilanne on laajasti hyvin hankala ja siinä vertailussa Seinäjoen tilanne ei ole mitenkään karannut käsistä. Jos pystymme pitämään toimintakatteen kehityksen maksimissaan kahdessa prosentissa, ei alijäämäisiä tuloksia tule ja pystymme tekemään tarpeelliset investoinnit. Tunnelin päässä on valoa, eikä se ole vastaantuleva juna, Kiiskilä painottaa.
Kaupunginhallitus käsittelee talousarvion loka–marraskuun kokouksissa. Valtuustossa talousarvioesitys käsitellään 9.11.